Te joilla kokemusta itsetuhoisista ajatuksista

Haluaisin näkökulmaa teiltä, joilla on kokemusta itsetuhoisten ajatusten kanssa elämisestä. Minulla ollut vaikeat vuodet takana ja yhä elän niitä. Itsetuhoisia ajatuksia on ollut jo useamman vuoden ajan. Välillä ne kestävät pitkään, välillä tukee kausia kun niitä ei ole. Koen paremman elämän rakentamisen todella vaikeaksi noiden ajatusten aikana. Vaikea tehdä hyviä valintoja tuolloin kun itsetuhoisuus on vahvana läsnä. Onko teillä ollut jotain mikä on auttanut? Miten olette jaksaneet elää ja tehdä hyviä valintoja kun koko ajatusmaailma huutaa kaiken lopettamista? En halua kuolla lopulta enkä voisi tehdä itselleni mitään koska koen olevani vastuussa ennen kaikkea vanhemmilleni, kenenkään ei kuuluisi menettää lastaan.