Lue keskustelun säännöt.
Seurustelisitko vakavasti masentuneen kanssa?
Kommentit (124)
En. Arvostan tervettä mieltä, iloisuutta, aloitteellisuutta, positiivista ja reipasta asennetta ja elämästä nauttimista. Murjottava, apaattinen, suru mörökölli sopii varmasti paremmin sellaisille joilla on halua vetää kivirekeä perässään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ikinä. Masentunut vetää läheisensäkin mukaan omaan kurjuuteensa.
Ei minua. Rakastan ihmistä jolla on ongelmia masennuksen kanssa. Osaan silti olla onnellinen. En ota hänen suruaan omakseni. Ja minusta tuntuu hyvältä se kun välillä onnistun piristämään häntä.
Vierailija kirjoitti:
En. Arvostan tervettä mieltä, iloisuutta, aloitteellisuutta, positiivista ja reipasta asennetta ja elämästä nauttimista. Murjottava, apaattinen, suru mörökölli sopii varmasti paremmin sellaisille joilla on halua vetää kivirekeä perässään.
Se riippuu omasta luonteesta. Minä en hajoa palasiksi toisten surusta. Osaan nauttia elämästä vaikka lähelläni on masentunut ihminen. Eli lyhyesti osaan suhtautua asiaan
En. Erosin puolisostani hänen masennuksensa takia. Ei vaan jaksanut hoivata vielä sitä aikuista "bonus lastakin" niiden oikeiden lasten hoidon ja työssä käynnin lisäksi. Sillä aikaa hän makasi pimeässä makuuhuoneessa ja käänsi välillä kylkeä. Koin että elämäni on helpompaa ja parempaa yksin lasten kanssa. On ollut, en ole katunut päivääkään että vihelsin homman poikki.