Kun viisikymppisenä eroaa niin miehillä on heti uusi haussa, naiset viihtyy itsekseen
Itse erosin aika lailla 50-vuotiaana ja ex muutti heti toisen luo, itse haluan olla itsekseni, vapaus tuntuu ihanalta, vaikka taloudellisesti välillä tiukkaa onkin. Mites muut, oletteko halunneet uuden kumppanin? Mulla on epäilys haluanko enää koskaan, tuntuu kovin sitovalta, en välitä edes treffailla. Ja ero oli tosiaan käytännössä käsitelty ennen eroamista, eli mistään "toipumisajasta" ei kyse.
Kommentit (277)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, naisella on paljon heikompi seksuaalinen libido ja se on myös valtavasti lyhyempi seksuaalinen libido kuin miehellä. Jos naisella olisi yhtä väkevä ja yhtä pitkään kestävä seksuaalinen libido kuin miehillä, niin yhtään mitään pulaa seksistä ei olisi yhtään kenelläkään, iästä riippumatta. Mutta, vain joillakin teininaisilla on väkevä seksuaalinen libido, sen jälkeen se muuttuu heilläkin taloudelliseksi libidoksi kuten se on kaikilla muillakin naisilla.
T: hebe - teininaiset mielessä
No hebejähän Suomi-miehet ovat.
Joopa joo. Itse olen eronnut mies, enkä todellakaan tarvitse naista elämääni. Ainoa asia mitä naisesta kaipaan, on seksi. Seksiä saa aina kun siltä tuntuu ilman parisuhdettakin, joten elämä on hyvää näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rummo voimaantuu. Varmaan voit valita statusmiehistä, kuten kaksikymppisenä.
Voimaantumisessa on kyse juuri siitä, että elämä ei pyöri millään tavalla miesten ympärillä. Ei millään tavalla.
Jos tulee kiva mies vastaan, miksipäs ei? Muuten nautitaan elämästä ystävien, lasten ja mahdollisten lastenlasten kanssa.
Rehellisyys itselleen on voimaantumisen alku. Oman tilanteensa kanssa sujut oleva ihminen ei äyski tai öykkäröi muille. Hänen ei tarvitse osoittaa muille mitään, ei edes onnellisuuttaan. Hänen ei tarvitse korostaa egoaan, tehdä itseään näkyväksi esim arvostelemalla muita.
Miksi se, että vain kertoo, että tykkää elää yksin ja on onnellinen niin on muka korostamista? Se on vain keskusteluun osallistumista ja itsestään kertomista. En ymmärrä tuota asennetta, että ihmiset eivät saisi mistään kertoa, kun se on joidenkin mielestä heti egon korostamista, äyskimistä ja öykkäröintiä.
Lässyn lässyn
Niinpä tietenkin. Et sitten osannut vastata asiallisesti.
Luepa tyttökulta aloitus ensin ja yritä vasta sen jälkeen puhua musta takaisin valkoiseksi.
Älä sä tytöttele aikuista naista. Keskustelu rönsyilee ja todella yksinkertainen pitää olla, jos ei tätä ymmärrä. Mä osaan kyllä lukea, mutta se on ihan turha vastailla tänne yhtään mitään, kun on teitä öliseviä tolloja jotka eivät osaa keskustella.
Jätä ölisevät tollot omaan arvoonsa, eli et ole itsekään järin hyvä esimerkki asiallisesta keskustelijasta.
Osa miehistä ei kasva koskaan aikuiseksi. Siksi tarvitsevat äidin, vaimon tai tytön ylläpitämään kodin juoksevia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Osa 50+ naisista ei ole enää pano kunnossa, jos ikinä ovat olleetkaan. Osa eronneista tai naimissa olevista puumista ovat todella kiimaisia. En nyt sano, että ovat helppoja saaliita, mutta innokkaasti menevät selälleen ja levittävät reitensä.
Just tällaisten täysin kylmien naisvihakommenttien vuoksi suurin osa naisista haluaa elää yksin koko elämänsä ajan. Mieluummin yksin kuin mielisairaan kanssa. Näitä on suurin osa miehistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, etkö tajua, että miehelläsi oli tuo toinen nainen jo avioliittonne aikana?
Tietenkin tajuan. En nyt mikään naiivi ole. Tarkoitin että sinne lähti samantien, ja itse nautin edelleen siitä että olen vapaa. ap
Joo, katkerilla sosiaalisessa mediassa oman onnellisuuden koristaminen on erityisen tärkeää. Oma käytös tai minärakenne voi muuttua siitä, että saa myötäilevää palautetta.
Hei sinä ihana mies, kuulostat unelmieni kumppanilta joka tavalla! Tulisitko kumppanikseni? Pari sanaa itsestäni: Minua ei kiinnosta parisuhde eikä etenkään seksi ja laitan itseni ja tarpeeni sinun edelle, mutta ei kai tämä sinua haittaa, kun kuitenkin sisimmissäsi tiedät, että haluan parisuhteen.
Ai et? Miksi et? Eikö kiinnosta? Kiinnostaa kuitenkin, et vaan myönnä.
On jännä, että tässä kohtaa miehiä ei yhtäkkiä kiinnostakkaan parisuhde, vaikka kyllähän he sitä haluavat, ja naisia kuitenkin pitää kiinnostaa, eivät vaan raukat ymmrrä parastaan.
Parhaasta puheenollen, tervetuloa suhteeseen mun kanssa jos haluaa elämästään helvetin. Kiinnostuneet miehet voi ottaa yhtteyttä toimituksen kautta.
Näin miehenä sanon, että ap:n väite ei pidä paikkaansa enää vuonna 2026. Kyllä suurin osa miehistä elää tyytyväisenä eron jälkeen ilman uutta kumppania. Ehkä vielä 20v sitten tilanne saattoi olla erilainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, etkö tajua, että miehelläsi oli tuo toinen nainen jo avioliittonne aikana?
Tietenkin tajuan. En nyt mikään naiivi ole. Tarkoitin että sinne lähti samantien, ja itse nautin edelleen siitä että olen vapaa. ap
Joo, katkerilla sosiaalisessa mediassa oman onnellisuuden koristaminen on erityisen tärkeää. Oma käytös tai minärakenne voi muuttua siitä, että saa myötäilevää palautetta.
Hei sinä ihana mies, kuulostat unelmieni kumppanilta joka tavalla! Tulisitko kumppanikseni? Pari sanaa itsestäni: Minua ei kiinnosta parisuhde eikä etenkään seksi ja laitan itseni ja tarpeeni sinun edelle, mutta ei kai tämä sinua haittaa, kun kuitenkin sisimmissäsi tiedät, että haluan parisuhteen.
Ai et? Miksi et? Eikö kiinnosta? Kiinnostaa kuitenkin, et vaan myönnä.
On jännä, että tässä kohtaa miehiä ei yhtäkkiä kiinnostakkaan parisuhde, vaikka kyllähän he sitä haluavat, ja naisia kuitenkin pitää kiinnostaa, eivät vaan raukat ymmrrä parastaan.
Parhaasta puheenollen, tervetuloa suhteeseen mun kanssa jos haluaa elämästään helvetin. Kiinnostuneet miehet voi ottaa yhtteyttä toimituksen kautta.
Ihanaa miten te nyt löysitte toisenne.
Ehkä te naiset otatte parisuhteen turhan vakavasti? Palatte loppuun kun vaaditte liian kovia standardeja ja ette jaksa enää yrittää uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Osa miehistä ei kasva koskaan aikuiseksi. Siksi tarvitsevat äidin, vaimon tai tytön ylläpitämään kodin juoksevia asioita.
Osa varmaan joo, mutta ei läheskään suurin osa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rummo voimaantuu. Varmaan voit valita statusmiehistä, kuten kaksikymppisenä.
Voimaantumisessa on kyse juuri siitä, että elämä ei pyöri millään tavalla miesten ympärillä. Ei millään tavalla.
Jos tulee kiva mies vastaan, miksipäs ei? Muuten nautitaan elämästä ystävien, lasten ja mahdollisten lastenlasten kanssa.
Rehellisyys itselleen on voimaantumisen alku. Oman tilanteensa kanssa sujut oleva ihminen ei äyski tai öykkäröi muille. Hänen ei tarvitse osoittaa muille mitään, ei edes onnellisuuttaan. Hänen ei tarvitse korostaa egoaan, tehdä itseään näkyväksi esim arvostelemalla muita.
Olen aika lailla samaa mieltä, mutta ei minusta kenelläkään ole mitään erityistä velvollisuutta olla hiljaa onnestaan.
Täälläkin palstalla monet keskustelut ovat eräänlaista ystävän neuvomista. Ihmiset jakavat kokemuksiaan. Miksei hyvää kokemusta saisi jakaa? Tämä on kuitenkin todella monen naisen kokemus, että ilman miestä on hyvä olla.
Kävin eron jälkeen eroryhmässä, jossa oli monenlaisia naisia. Jotkut käsittämättömän rumasti jätettyjä, toiset itse puolisoonsa tyytymättömiä ja jättäneitä. Monilla oli kuitenkin hirveä tarve löytää joku uusi, mitä todella ihmettelin ja ihmettelen. Siellä viettivät aikaa Tinderissä, vaikka kuulemma lähes jokainen heitä lähestyvä mies oli ihan huijari. Itse en todellakaan viitsisi.
Miehillä tosiaan on usein uusi katsottuna kun lähtevät liitosta. Sivusta seuranneena nämä miehet usein päätyvät suhteesta toiseen ilman, että löytävät mitään kestävää. Varmaan joo oma valinta, mutta en näe tällaisessa mitään hienoa tai kehuskeltavaa, ("aina löytyy ottaja") lähinnä säälittävää. Tässä kohtaa kannattaa myös muistaa, että nainen löytää seuraa aina. Aina. Varmasti juuri näitä tyhjyyttään täyttäviä miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä te naiset otatte parisuhteen turhan vakavasti? Palatte loppuun kun vaaditte liian kovia standardeja ja ette jaksa enää yrittää uudelleen.
Voi olla. Onhan se myös aika vakava hanke, kun on yhteiset lapset ja yhteinen omaisuus. Ilman näitä elämä on huomattavasti keveämpää.
Mulla oli takavuosina yhdellä deittipalstalla ilmoitus. Siihen vastasi yksi täysin kusipäiseltä ja omahyväiseltä vaikuttava 5-kymppinen mies, joka kertoi eronneensa naisystävästään kaksi viikkoa aiemmin. Että sillä lailla.
Itsellä on erosta vähän yli kolme vuotta enkä usko koskaan enää olevani valmis parisuhteeseen. Eroon ei liittynyt kolmansia osapuolia vaan mies hoiti eron todella julmalla tavalla. Eli kanssasi aivan normaalisti ja sitten sain yhtäkkä sähköisesti avioerohakemuksen. Ilman mitään ennakkovaroituksia.
Ihan turha alkaa soittamaan suutaan, että olen niin kamala ja siksi mies jätti. Mies on mykkäkoulun mestari eikä osaa puhua vaikeista asioista. Monesti yritin puhua täysin asiallisesti, mutta miten puhut, kun toinen pitää mykkäkoulua. En edes aina tiennyt miksi piti mykkäkoulua. Olin miehen tukena onnettomuuden jälkeen ja tein kaikkeni, että saadaan talouden menot maksettua. Kiitos sitten tässä. Eron jälkeen selvisi, että mies oli tehnyt saman exälleen. Eli miehen tyyli on vain paeta, kun ei osaa puhua ja selvittää, jos jokin painaa mieltä.
Eron musersi minut aivan täysin. Meni ihan totaalisesti matto jalkojen alta. Olen ollut muutenkin elämässä kovilla niin tuo syöksi lopullisesti syvälle pohjamutiin. Välillä on käynyt itsemurhakin mielessä. Keskivaikea masennus on todettu ja sen kanssa kamppailen.
Meni ihan totaalisesti usko rakkauteen ja parisuhteeseen. En usko, että mua voi kukaan rakastaa kun kerran voi noin julmasti vain hylätä eikä edes kasvotusten puhu asiasta. Itkien nyt tätäkin kirjoitan. Olisi pitänyt tajuta aikoinaan lopettaa suhde heti, kun tajusin, että mies pitää mykkäkouluja eikä osaa puhua asioista. Eron jälkeen vaadin vastauksia ja niitä sain. Myöhäistähän se siinä vaiheessa oli, mutta sain edes jotakin purettua.
Tiedän, että saan paskaa tästä niskaani, mutta se kertoo vain näistä ihmisistä itsestään eikä minusta.
Ei tuo ap:n väitä kyllä pidä paikkaansa. Että mies automaattisesti kaipaisi uuden naisen elämäänsä. On jopa arroganttia naiselta yleistää tätä. Ainakin itse tiedän eronneita miehiä, jotka on tyytyväisiä elämäänsä ilman uutta naista.
Vierailija kirjoitti:
Miehillä tosiaan on usein uusi katsottuna kun lähtevät liitosta. Sivusta seuranneena nämä miehet usein päätyvät suhteesta toiseen ilman, että löytävät mitään kestävää. Varmaan joo oma valinta, mutta en näe tällaisessa mitään hienoa tai kehuskeltavaa, ("aina löytyy ottaja") lähinnä säälittävää. Tässä kohtaa kannattaa myös muistaa, että nainen löytää seuraa aina. Aina. Varmasti juuri näitä tyhjyyttään täyttäviä miehiä.
Mun mielestä jokaisen pitäisi osata olla myös yksin eikä vain rynnätä suhteesta toiseen. Ne ongelmat vain kulkee suhteesta toiseen eikä niille tehdä mitään. Ongelmat ovat pääasiassa siinä ihmisessä itsessään, mutta syyttää aina muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rummo voimaantuu. Varmaan voit valita statusmiehistä, kuten kaksikymppisenä.
Voimaantumisessa on kyse juuri siitä, että elämä ei pyöri millään tavalla miesten ympärillä. Ei millään tavalla.
Jos tulee kiva mies vastaan, miksipäs ei? Muuten nautitaan elämästä ystävien, lasten ja mahdollisten lastenlasten kanssa.
Rehellisyys itselleen on voimaantumisen alku. Oman tilanteensa kanssa sujut oleva ihminen ei äyski tai öykkäröi muille. Hänen ei tarvitse osoittaa muille mitään, ei edes onnellisuuttaan. Hänen ei tarvitse korostaa egoaan, tehdä itseään näkyväksi esim arvostelemalla muita.
Olen aika lailla samaa mieltä, mutta ei minusta kenelläkään ole mitään erityistä velvollisuutta olla hiljaa onnestaan.
Täälläkin palstalla monet keskustelut ovat eräänlaista ystävän neuvomista. Ihmiset jakavat kokemuksiaan. Miksei hyvää kokemusta saisi jakaa? Tämä on kuitenkin todella monen naisen kokemus, että ilman miestä on hyvä olla.
Kävin eron jälkeen eroryhmässä, jossa oli monenlaisia naisia. Jotkut käsittämättömän rumasti jätettyjä, toiset itse puolisoonsa tyytymättömiä ja jättäneitä. Monilla oli kuitenkin hirveä tarve löytää joku uusi, mitä todella ihmettelin ja ihmettelen. Siellä viettivät aikaa Tinderissä, vaikka kuulemma lähes jokainen heitä lähestyvä mies oli ihan huijari. Itse en todellakaan viitsisi.
Aijaa. Siinä eroryhmässä, jossa itse kävin (9 kertaa), puolet miehiä, puolet naisia, ei kukaan tuonut kertaakaan esille tarvettaan löytää uutta äkkiä, vaan jokainen kehui loppupalautteessa, miten hyvää teki käydä eroa läpi rauhassa ja prosessin mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehillä tosiaan on usein uusi katsottuna kun lähtevät liitosta. Sivusta seuranneena nämä miehet usein päätyvät suhteesta toiseen ilman, että löytävät mitään kestävää. Varmaan joo oma valinta, mutta en näe tällaisessa mitään hienoa tai kehuskeltavaa, ("aina löytyy ottaja") lähinnä säälittävää. Tässä kohtaa kannattaa myös muistaa, että nainen löytää seuraa aina. Aina. Varmasti juuri näitä tyhjyyttään täyttäviä miehiä.
Mun mielestä jokaisen pitäisi osata olla myös yksin eikä vain rynnätä suhteesta toiseen. Ne ongelmat vain kulkee suhteesta toiseen eikä niille tehdä mitään. Ongelmat ovat pääasiassa siinä ihmisessä itsessään, mutta syyttää aina muita.
Miehet ei ehkä iyse hahmota, että rro on käsittelemättä rynnätessään uuteen suhteeseen, mutta joka ikinen nainen, jonka kanssa olen jutellut ja joka on lyönyt hynttyyt yhteen äsken eronneen miehen kanssa, kertoo, miten raskasta on ollut uuden kumppanin edellisen elämän setvimisen kanssa. Kaikki levällään lasten asioista ja omaisuuden jaosta lähtien.
Ei kiinnosta itseä tällainen elämä pätkääkään.
T M54 sinkku
Minulla (m) ero tuli yli 25 v yhdessäolon jälkeen 58-vuotiaana kun (ex)puolisolla oli katsottuna toinen, jonka luokse hän saman tien muutti. Itse en eron jälkeen aktiivisesti hakenut seuraa mutta avasin ovet uudelle suhteelle noin 9kk eron jälkeen aloittaessani sosiaalisen harrastuksen (lavatanssit). Ensimmäinen lyhyeksi jäänyt suhde alkoi vuosi eron jälkeen ja nykyinen siitä puolen vuoden kuluttua.
Minulla ei ole ongelmaa elää yksin kun olen hieman erakkoluonne. Eron jälkeen huomasin usein kotiin tullessani että olisin halunnut kertoa puolisolle päivästäni tai kiinnostavasta asiasta jonka näin tai kuulin. Silloin korostuneesti tunsin olevani yksin.
M60+