Lapsille 7v ikäero
Kokemuksia kellään?
Meillä olisi tulossa 7v ikäero perheen ainoille lapsille.
Pohditaan kannattaako hankkia toinen tällä ikäerolla, onko mitään seuraa koskaan toisilleen vai panostetaanko nyt vaan tähän yhteen sit täysillä.
Kommentit (24)
Liian iso ikäero. Lapsilla ei tulisi olemaan mitään yhteistä. Isot ikäerot lasten välillä on perseestä. Itsellä on isot ikäerot (10 ja 5 vuotta) sisaruksiin ja en ikinä toivo sitä kenellekään,
Onko esikoinen toivonut sisarusta?
Vierailija kirjoitti:
Et kai tosissasi hae täältä vastausta itsellesi!
Kai sitä nyt saa muiden kokemuksia kysellä vaikkei hän päätöstä niiden pohjalta tekisikään
On kokemusta ja on yhtä helvettiä. Älä enää lisäänny.
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta ja on yhtä helvettiä. Älä enää lisäänny.
Mikä oli helvettiä?
On kokemusta pienestä ja isosta ikäerosta. Jos sisaruksilla on riittävästi yhteistä, 7 vuoden ikäero ei ole mitään. Toisaalta vuoden ikäerolla voi olla etäinen suhde, jos kemiat vain ei sovi yhteen.
Ikäero on siis samantekevä asia sisarussuhteessa. Muut asiat ratkaisevat.
Olen aina surrut sitä kun veljeni oli 7 vuotta vanhempi kuin minä. Olimme kuin eri perheessä kasvaneita, ainut yhteinen juttu oli musiikki jollakin tasolla. Mutta hän oli jo aikuinen kun minä vasta teini.
On kokemusta! Ovat samaa sukupuolta ja ovat aina tulleet todella hyvin toimeen keskenään. Vanhempi on huolehtivainen ja rauhallinen, nuorempi taas vilkkaampi ja sosiaalisempi. He jotenkin tuovat toisistaan parhaat puolet esiin.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina surrut sitä kun veljeni oli 7 vuotta vanhempi kuin minä. Olimme kuin eri perheessä kasvaneita, ainut yhteinen juttu oli musiikki jollakin tasolla. Mutta hän oli jo aikuinen kun minä vasta teini.
Mutta sinulla on kuitenkin veli, olisitko kasvanut mieluummin ilman veljeä?
Lapsi pitää koittaa hankkia vain jos haluatte ihan itse toisen lapsen. Ei sen vuoksi että haluatte sisaruksen lapselle vaan vain jos haluatte oikeasti itse toisen lapsen. Elämässä on muutakin kuin sisaruus, ensimmäinen pärjää myös ilman. Mutta toiselle on kurjaa jos hänet hankitaan vain kaveriksi ensimmäiselle. Miettikää haluatteko itse lapsen vai ette.
Emme olleet lapsena kovin läheisiä siskoni kanssa, koska olemme luonteeltamme hyvin erilaisia. Mutta olen iloinen, että en ole ainoa lapsi.
Kemiat ratkaisee. Meillä lapsilla ikäeroa 5, 9 ja 14 vuotta. 9 v ikäero on ollut haasteellinen. Ja esikoinen muutti omilleen, kun kuopus oli vielä päiväkodissa. Vaan sitä ennen oli huolehtiva isoveli ja nykyäänkin kotona käydessään viettää aikaa myös kuopuksen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina surrut sitä kun veljeni oli 7 vuotta vanhempi kuin minä. Olimme kuin eri perheessä kasvaneita, ainut yhteinen juttu oli musiikki jollakin tasolla. Mutta hän oli jo aikuinen kun minä vasta teini.
Hän oli aikuinen kun sä olit lapsi.
Mulla on 8v ikäero siskooni ja meillä ei ole kooskaan ollut sisarellista suhdetta. Nykyään emme edes pidä yhteyttä toisiimme.
Vierailija kirjoitti:
Liian iso ikäero. Lapsilla ei tulisi olemaan mitään yhteistä. Isot ikäerot lasten välillä on perseestä. Itsellä on isot ikäerot (10 ja 5 vuotta) sisaruksiin ja en ikinä toivo sitä kenellekään,
Jos olisin sinun sisarus vuoden ikäerolla, en olisi kotoa lähdettyäni ikinä enää tekemisissä kanssasi.
Siinä! Sinähän et yksin päätä, millainen suhde sisarukseen on, vaan sillä toisellakin on mielipiteensä.
Meillä on 10v ikäeroa kaikkien sisarusten välillä. Nuorimman ja vanhimman välillä 30v.
Ei olla missään tekemisissä.
Puolisollani on 10v ja 12v ikäerot sisaruksiinsa. Erityisesti tämän 10v ikäeroisen kanssa on aina ollut läheinen, viestittelevät paljon toisilleen nyt aikuisinakin ja tapaavat aina kun ovat samalla paikkakunnalla. Toiseenkin sisarukseen on ihan ok välit, vaikkei ole niin paljoa yhteistä.
Minulla on useita sisaruksia, sekä pienellä että suurella ikäerolla. Vanhin pikkuveljeni on vain hieman yli vuoden minua nuorempi ja hän oli kasvuaikanani paitsi veljeni niin, myös läheisin ystäväni. Nuorin veljeni on reilu kymmenen vuotta minua nuorempi. Olin enemmänkin nuoren sedän tai vanhemman serkun roolissa häntä kohti. Enemmänkin esikuva kuin veli. Kun opiskelin ja työskentelin kaupungissa, niin hän lapsena ja teininä lomaili luonani. Vasta nykyään kun hänkin on aikuinen ja perheellinen olemme enemmäkin velillisissä väleissä.
Sanoisin että ikäeroa tärkeämpi on että että lapset ovat samaa sukupuolta keskenään (mikä on kolikonheittoa). Silloin on helpompi luoda läheinen elinikäinen suhde. Kaikki veljeni ovat minulle ikäeroista huolimatta läheisempiä kuin sisareni (joka on lähellä omaa ikääni).
Et kai tosissasi hae täältä vastausta itsellesi!