Miksi teillä on vain yksi lapsi?

Sisarussuhde kun on vähintäänkin yhdessä mielessä ainutlaatuinen: vain sisarusten kanssa voi jakaa vanhempansa ja lapsuudenmuistot heihin ja arkikotielämään liittyen. Paraskaan ystävä ei voi jakaa lapsuutta samalla tavalla kuin sisar, ja etenkin omien vanhempien ikääntyessä sillä on yllättävän iso merkitys. Veri ON siis kyllä vettä sakeampaa. Ja sisarussuhde on aina ainutlaatuinen, vaikka välit eivät olisi läheisetkään. Ja suoraan sanottuna pitäisin sitä kyllä vanhempien mokana, jos sisarusten välit olisivat kovin tulehtuneet :(

Silti en ole sitä mieltä, että perheeseen pitäisi hankkia monta lasta vain sisaruksiksi toisilleen. Kyllä vahemmilla tulee aina olla pohjalla haave isommasta perheestä syvällisemminkin. Kaikkea ei voi koskaan saada, ainakaan samaan aikaan. Ei edes se rakkain lapsikaan. Kun jotain jää paitsi, tulee onneksi yleensä jotain muuta tilalle.

Vierailija:

29:lle! Ei aikuisiän yksinäisyys tai sen puute ole sisaruksesta kiinni. Itselläni on kaksi veljeä, joiden kanssa leikimme paljon lapsuudessa. Nyt heistä toinen asuu Malesiassa ja toinen Jenkeissä ja näemme ehkä kerran vuodessa. Heidän vaimojaan ja lapsiaan en tunne juuri lainkaan, johtuen siis välimatkoista. Soitellaan harvoin, meilaillaan joskus.