Kertokaa rehellinen mielipiteenne näistä tutkimushankkeista

Vierailija kirjoitti:

Onpa väsynyttä. Ap ja sen tolvanat kaverit luulee, että ne pystyy päättelemään tutkimuksesta jotain otsikon perusteella. 

Aivan kolmevuotiaan ajattelua.

Sitten varsinkin pitää ottaa tutkimusrahat pois, jos ei osaa edes otsikoida teostaan, ilman että se jo johtaa heti harhaan.

Vierailija kirjoitti:

Siis kuka näitä edes keksii? 

RTarii saada meriittejä "uralla". Kun saa tittelin ei kukaan kysy että millä. 

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta kantaa näihin aiheisiin niin odotkin tutkimushankkeet voivat olla yllättävän hyödyllisiä. Muistaakseni joskus tutkittiin miten akvaarion kalat tunnistavat hoitajansa kasvot ja tästä oli myöhemmin hyötyä kasvojentunnistusteknologiaa kehitettäessä.

Odotamme sitten innolla kynsientunnistusteknologian esiin marssia. Varsinkin jos toimii ainoastaan puhelimella ja saunassa.

Vierailija kirjoitti:

Onpa väsynyttä. Ap ja sen tolvanat kaverit luulee, että ne pystyy päättelemään tutkimuksesta jotain otsikon perusteella. 

Aivan kolmevuotiaan ajattelua.

Meidän kolmevuotiaskin osaa erottaa hyödylliset jutut turhista tai haitallisista. Nuo tutkimukset menee jälkimmäiseen kategoriaan.

Vierailija kirjoitti:

Samanlaista listaa voisi jatkaa todella pitkään. Joku saattaisi ajatella että tutkimusrahat ehkä kannattaisi suunnata sellaisiin kohteisiin jotka hyödyntävät kansantaloutta(?)

Kai näitä käytetään jonkun tunnetaloutta hyödyntämään?

Katsastusnaisten maskuliinisuus olisi relevantti tutkimus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisia. Lisäävät kulttuuritietoisuutta. 

Kuka niitä lukee? Sinäkö?

No ehdottomasti tulokset näistä kiinnostavat. 

Ongelma tässä on se, että veronmaksajat pakotetaan kustantamaan nämä huuhaa-tutkimukset. Jos yksityiset rahastot haluavat niin tehdä, siitä vain, mutta sairasta, että tavallisen ihmisen pitää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta kantaa näihin aiheisiin niin odotkin tutkimushankkeet voivat olla yllättävän hyödyllisiä. Muistaakseni joskus tutkittiin miten akvaarion kalat tunnistavat hoitajansa kasvot ja tästä oli myöhemmin hyötyä kasvojentunnistusteknologiaa kehitettäessä.

Odotamme sitten innolla kynsientunnistusteknologian esiin marssia. Varsinkin jos toimii ainoastaan puhelimella ja saunassa.

...muuttuvassa ilmastossa Nepalissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa väsynyttä. Ap ja sen tolvanat kaverit luulee, että ne pystyy päättelemään tutkimuksesta jotain otsikon perusteella. 

Aivan kolmevuotiaan ajattelua.

Meidän kolmevuotiaskin osaa erottaa hyödylliset jutut turhista tai haitallisista. Nuo tutkimukset menee jälkimmäiseen kategoriaan.

Fiksu kolmevuotias. Yllättävän moni aikuisenkin esim. käyttää alkoholia ja tupakoi vaikka molemmat ovat sekä turhia että haitallisia.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisia. Lisäävät kulttuuritietoisuutta. 

Kynsistudiot tiedetään, Napalin naisten olot tiedetään, makuuvaunussakin on matkustettu ja autoja katsastettu.  Jos joka jumalan asia vaatisi yliopistotason tutkimusta olisimme kusessa.  

Vierailija kirjoitti:

Onpa väsynyttä. Ap ja sen tolvanat kaverit luulee, että ne pystyy päättelemään tutkimuksesta jotain otsikon perusteella. 

Aivan kolmevuotiaan ajattelua.

Kaikkea voi tutkia Roope Ankan rahan käytöstä alkaen. Mutta ei kannata  tutkia mitään, millä ei ole merkitystä ja vaikutusta. Ihan vain otsikoista voi päätellä, ettei noilla tutkimuksilla ole mitään muuta impaktia kuin tutkijoille maksettu palkka

Nää on näitä apurahahuijareiden projekteja. Niitä on "kovan" tieteen puolellakin, mutta niissä ei otsikosta saa maallikko mitään käsitystä mistä on kyse. Eikä asiantuntijakaan, ja sillä toivotaan menevän läpi. Tuotos on joku edellisyönä väännetty pilipaliraportti, nykyään tekoälyllä tehty.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä niissä Rydmanin toimissa on sittenkin joku järkiperä.

Ehkä ei.

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta kantaa näihin aiheisiin niin odotkin tutkimushankkeet voivat olla yllättävän hyödyllisiä. Muistaakseni joskus tutkittiin miten akvaarion kalat tunnistavat hoitajansa kasvot ja tästä oli myöhemmin hyötyä kasvojentunnistusteknologiaa kehitettäessä.

On totta että jotkut kalat tunnistavat ruokkijiensa kasvot, mutta se on urbaani legenda että sen avulla olisi kehitetty kasvojentunnistusteknologiaa.
Millä metodeilla kasvojentunnistus todellisuudessa kehitettiin?

Ihmisten käyttämä kasvojentunnistusteknologia perustuu pitkälti tietotekniikkaan, matematiikkaan ja ihmiskasvojen anatomian analysointiin. Kehityksessä on hyödynnetty seuraavia päämetodeja:

Geometriset ja tilastolliset metodit (1960–1990-luvut): Alkuaikoina järjestelmät mittasivat kasvojen avainkohtien (kuten silmien, nenän ja suun) etäisyyksiä toisistaan. Myöhemmin otettiin käyttöön matemaattinen Eigenfaces-menetelmä, joka pelkisti kasvokuvat tilastollisiksi perusominaisuuksiksi (pääkomponenteiksi).

Konvoluutionaalistat neuroverkot (CNN) ja syväoppiminen: Nykyinen moderni kasvojentunnistus (kuten puhelimien FaceID tai valvontajärjestelmät) perustuu ihmisaivojen visuaalista kuorta jäljitteleviin keinoälyverkkoihin. Järjestelmille syötetään miljoonia kuvia ihmiskasvoista, jolloin ne oppivat itse tunnistamaan mikroskooppisen pieniä piirteitä, varjoja ja muotoja.

3D-struktuurivalo ja infrapuna: Puhelimissa käytettävä teknologia heijastaa kasvoille kymmeniä tuhansia näkymättömiä infrapunapisteitä. Se luo kasvoista tarkan matemaattisen kolmiulotteisen kartan, jota on vaikea huijata esimerkiksi tasaisella valokuvalla.

Muistikuvasi kalatutkimuksesta oli siis tieteellisesti täysin oikea, mutta sen yhteys teknologian kehityshistoriaan on pelkkä urbaani legenda.
Meet The Fish That Can Recognize Human Faces — A Biologist Explains

Kynsistudioista ja pissiksistä voisi tulla mielenkiintoista, kukaties hyödyllistäkin luettavaa.

Ne jotka odottavat akateemisesta tutkimuksesta heti rahaksi muutettavia tuloksia haukkuvat

väärää puuta - rahaa tehdään yritysten R&D-osastoilla, yliopistoissa ajatellaan. En jaksa edes

luetella kaikkia niitä maailmaamme muuttavia ideoita jotka ovat alkaneet jonkun hyödyttömän

retkun haaveiluista. Sori, mutta niin se vain on.

Toinen asia on se että monista tutkimuksista ei koskaan kuulla mitään. Syy ei monestikaan ole

aiheessa (suosittelen lukemaan esim teoksen "Political Systems in Highland Burma") vaan siinä

että kaikki tutkimus ei ole huippua. Jos tutkijoiden ei sallita perehtyä ja harjoitella ei huippua 

tulekaan.

Hyvää illan jatkoa kaikille!

Vierailija kirjoitti:

Persu arvelee otsikon perusteella tutkimuksen kansantqloudellistavhyötyä mutta ei jaksa lukea abstraktia.

 

Missä persu, siellä kauna ja kateus.

Pitääkö todella olla persu ymmärtääkseen jo otsikkotasolta ettei noihin tutkimuksiin kannattaisi sijoittaa euroakaan, varsinkaan alijäämäisessä taloudessa? Hitto me taidetaan olla todella syvällä kusessa.

Niin me ollaan. Sosialistisessa ureassa korviamme myöten.

Vierailija kirjoitti:

Niin me ollaan. Sosialistisessa ureassa korviamme myöten.

On tullut aika tuhota demarit ja vasemmistolaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta kantaa näihin aiheisiin niin odotkin tutkimushankkeet voivat olla yllättävän hyödyllisiä. Muistaakseni joskus tutkittiin miten akvaarion kalat tunnistavat hoitajansa kasvot ja tästä oli myöhemmin hyötyä kasvojentunnistusteknologiaa kehitettäessä.

On totta että jotkut kalat tunnistavat ruokkijiensa kasvot, mutta se on urbaani legenda että sen avulla olisi kehitetty kasvojentunnistusteknologiaa.
Millä metodeilla kasvojentunnistus todellisuudessa kehitettiin?

Ihmisten käyttämä kasvojentunnistusteknologia perustuu pitkälti tietotekniikkaan, matematiikkaan ja ihmiskasvojen anatomian analysointiin. Kehityksessä on hyödynnetty seuraavia päämetodeja:

Geometriset ja tilastolliset metodit (1960–1990-luvut): Alkuaikoina järjestelmät mittasivat kasvojen avainkohtien (kuten silmien, nenän ja suun) etäisyyksiä toisistaan. Myöhemmin otettiin käyttöön matemaattinen Eigenfaces-menetelmä, joka pelkisti kasvokuvat tilastollisiksi perusominaisuuksiksi (pääkomponenteiksi).

Konvoluutionaalistat neuroverkot (CNN) ja syväoppiminen: Nykyinen moderni kasvojentunnistus (kuten puhelimien FaceID tai valvontajärjestelmät) perustuu ihmisaivojen visuaalista kuorta jäljitteleviin keinoälyverkkoihin. Järjestelmille syötetään miljoonia kuvia ihmiskasvoista, jolloin ne oppivat itse tunnistamaan mikroskooppisen pieniä piirteitä, varjoja ja muotoja.

3D-struktuurivalo ja infrapuna: Puhelimissa käytettävä teknologia heijastaa kasvoille kymmeniä tuhansia näkymättömiä infrapunapisteitä. Se luo kasvoista tarkan matemaattisen kolmiulotteisen kartan, jota on vaikea huijata esimerkiksi tasaisella valokuvalla.

Muistikuvasi kalatutkimuksesta oli siis tieteellisesti täysin oikea, mutta sen yhteys teknologian kehityshistoriaan on pelkkä urbaani legenda.
Meet The Fish That Can Recognize Human Faces — A Biologist Explains

Kiitos kun oikaisit