Lue keskustelun säännöt.
Tämä on se syy miksi millään älykkyystesteillä ei ole oikeasti mitään merkitystä siihen mitä ihminen oikeasti on
03.07.2026 |
Nehän mittaa jo opittuja asioita ja tiettyyn ajattelutapaan tottumista, niillä ei ole mitään tekemistä sisään rakennetun potentiaalin kanssa. Eli nekin on vaan kasvuympäristön tuotosta, siitä ei voi olettaa yksittäisten ihmisten kohdalla yhtää mitää. Et jos sä otat 2 ihmistä vaikka tohon esimerkiksi, joista toinen osaa ajaa autoa ja toinen ei osaa ajaa autoa, toisella on ollut ajokortti aina, toisella ei ole ollut koskaan, se ei tarkoita sitä että tämä ajokortillinen autoa ajaa osaava henkilö olisi jotenkin luonnollisesti lahjakkaampi ajamaan autoa, se vaan on ajanut sitä enemmän. Se toinen kuka ei ole ajanut koskaan, voi olla silti miljoona kertaa parempi ajamaan, kunhan hän vaan hyppää rattiin ja opettelee perusteet ja tottuu siihen. Eli turhaan te kinastelette täälä asioista joilla ei ole mitään merkitystä. Ne on ihan humpuukia kaikki tollaset
Kommentit (38)
Apinaakin voi opettaa syömään kulhosta muroja, ei se tee siitä silti yhtää sen älykkäämpää kuin ne muut ketkä syövät käsin viidakossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykkyystesti on visuaalisten kuvahaasteiden ratkontaa. Oletko nähnyt älykkään ihmisen koskaan tekemässä DIY-juttuja? Niinpä. He yleensä ajautuvat PÖHINÄ-töihin, joissa puhutaan kaikenlaista, muttei tehdä mitään. No sen kyllä hyväksyn, jos joku on koodari, mutta jos on sellainen think-tank, niin ei siinä sovelleta mitään ajatusta mihinkään. Jos ei pysty soveltamaan mitään ajatuksia käytännössä, niin ei sillä älyllä ole mitään merkitystä. Aika usein älykkäillä ihmisillä on kapeat mielenkiinnon kohteet ja he ovat itsepäisiä näiden suhteen. Moni voi olla työtönkin. Ei se älykkyystestillä mitattu äly pakosti kerro ihmisestä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Apinaakin voi opettaa syömään kulhosta muroja, ei se tee siitä silti yhtää sen älykkäämpää kuin ne muut ketkä syövät käsin viidakossa
Joo mutta kuka opetti simpansille keskisormen vilauttamisen, ei kai vaan Tarzan?
Vierailija kirjoitti:
Apinaakin voi opettaa syömään kulhosta muroja, ei se tee siitä silti yhtää sen älykkäämpää kuin ne muut ketkä syövät käsin viidakossa
Tämä kulhosta oppinut on vielä yleensä väkivaltaisempi ja tyhmempi
Älykkyyttä on monenlaista ja monella osa-alueella. Yksi voi olla älykäs sosiaalisesti, toinen matemaattisesti, kolmannella on hyvä hahmotuskyky jne. Jos on älykäs lähes kaikessa ihmistä voi kutsua yleisneroksi. Harva on sellainen.
Se että oppii harjoittelemalla tekemään asioita nopeammin sekoitetaan tosiaan joskus älykkyyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni sitä jo opittua on hyvä myös korostaa. Se, että ihmisellä on hyvä yleistieto auttaa ymmärtämään asioita ja muodostamaan tiedosta suuria kokonaisuuksia. Eli en nyt sitä opittua osaamista yhtään väheksyisi.
Jos joku on keskinkertainen, mutta ahkera, hän pärjää yleensä elämässä paremmin kuin laiska älykkö. Älyäkin on montaa lajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykkyystesteillä ei ole sikäli kauheasti merkitysä, että aika harvoja ihmisiä testataan. Siksi en oikein ymmärrä tämän avauksen paatosta.
Älykkyys on tilannekohtaista ja sen mittaaminen on haastavaa. Perinteiset IQ-mittarit sopivat loogisen päättelyn testaamiseen, mutta ei kaikkeen. Mielestäni älykkyys tulee esille ongelmien ratkaisutaidoissa. Lisäksi tulee muistaa se, että älykkyys ei tarkoita viisautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyttä on monenlaista ja monella osa-alueella. Yksi voi olla älykäs sosiaalisesti, toinen matemaattisesti, kolmannella on hyvä hahmotuskyky jne. Jos on älykäs lähes kaikessa ihmistä voi kutsua yleisneroksi. Harva on sellainen.
Se että oppii harjoittelemalla tekemään asioita nopeammin sekoitetaan tosiaan joskus älykkyyteen.
Nopea prosessointikyky on nimenomaan yksi tärkeä osa älykkyyttä, tuota mitataan jokaisessa testissä jotka liittyy jotenki aiheeseen.
googlatkaa vaikka tuo WAIS-IV , tuo on käytössä aikalailla kaikkialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyttä on monenlaista ja monella osa-alueella. Yksi voi olla älykäs sosiaalisesti, toinen matemaattisesti, kolmannella on hyvä hahmotuskyky jne. Jos on älykäs lähes kaikessa ihmistä voi kutsua yleisneroksi. Harva on sellainen.
Se että oppii harjoittelemalla tekemään asioita nopeammin sekoitetaan tosiaan joskus älykkyyteen.
Nopea prosessointikyky on nimenomaan yksi tärkeä osa älykkyyttä, tuota mitataan jokaisessa testissä jotka liittyy jotenki aiheeseen.
googlatkaa vaikka tuo WAIS-IV , tuo on käytössä aikalailla kaikkialla.
Mulla on nopea prosessointikyky, mutta heikko toiminnanohjaus ja työmuisti. Eli ei kovin hyvät valttikortit elämässä. (Ei ole siis testattu, mutta osaan itsekin päätellä, kun olen itseni kanssa elänyt jo lähemmäs 50 vuotta.) Näillä kuitenkin mennään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikään yksittäinen ominaisuus sellaisenaan ei tuo ei ihmiselle menestystä. Kyllä älykkyydestä, myös ÄO-testien mittaamasta älykkyydestä on elämässä hyötyä, mutta vain jos sen pystyy yhdistämään muiden ominaisuuksien kanssa. Esimerkiksi, älykkyys auttaa löytämään erilaisia ratkaisuja arkipäivän teknisiin pulmiin, mutta vain jos tietää myös tekniikasta (laitteista, osista, työkaluista ja niiden toiminnasta/käytöstä) jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyttä on monenlaista ja monella osa-alueella. Yksi voi olla älykäs sosiaalisesti, toinen matemaattisesti, kolmannella on hyvä hahmotuskyky jne. Jos on älykäs lähes kaikessa ihmistä voi kutsua yleisneroksi. Harva on sellainen.
Se että oppii harjoittelemalla tekemään asioita nopeammin sekoitetaan tosiaan joskus älykkyyteen.
Nopea prosessointikyky on nimenomaan yksi tärkeä osa älykkyyttä, tuota mitataan jokaisessa testissä jotka liittyy jotenki aiheeseen.
googlatkaa vaikka tuo WAIS-IV , tuo on käytössä aikalailla kaikkialla.
Harjoittelemalla oppiminen ilman nopeaa prosessointikykyä ja aivojen synnynnäinen nopea prosessointikyky ovat kaksi eri asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykkyysosamäärä (ÄO) -testit mittaavat ihmisen kognitiivisia kykyjä ja ongelmanratkaisutaitoja, ei niinkään opittua koulutietoa. Testit keskittyvät erityisesti yleiseen älykkyyteen eli niin sanottuun g-tekijään.Keskeisiä testattavia osa-alueita ovat:Looginen ja abstrakti päättely: Kyky tunnistaa säännönmukaisuuksia, sarjoja ja suhteita kuvioiden tai symbolien välillä.Avaruudellinen hahmottaminen: Kyky ymmärtää esineiden muotoja, asentoja ja niiden välisiä suhteita kaksi- ja kolmiulotteisessa tilassa.Kielelliset taidot: Sanavarasto, kielen ymmärtäminen, sanallinen päättely ja kyky hahmottaa käsitteiden välisiä yhteyksiä.Matemaattinen ja numeerinen ymmärrys: Kyky soveltaa logiikkaa ja ratkaista numeerisia ongelmia sekä ymmärtää lukujonoja.Työmuisti ja prosessointinopeus: Kyky pitää mielessä ja käsitellä tietoa lyhytaikaisesti sekä ratkaista tehtäviä aikarajoitteen puitteissa.Tulokset suhteutetaan aina saman ikäryhmän muihin testaajiin, ja väestön keskiarvo on määritelty lukemaksi 100.
Aika vähän näitä voi harjoitella etukäteen.
Onko nyt tämän aloituksen tarkoituksena selittää itselleen jotain, kun on palikkatestistä tullut huono arvosana?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tämän palstan älykkäin!
Lieneekö suurikaan kehun aihe.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyysosamäärä (ÄO) -testit mittaavat ihmisen kognitiivisia kykyjä ja ongelmanratkaisutaitoja, ei niinkään opittua koulutietoa. Testit keskittyvät erityisesti yleiseen älykkyyteen eli niin sanottuun g-tekijään.Keskeisiä testattavia osa-alueita ovat:Looginen ja abstrakti päättely: Kyky tunnistaa säännönmukaisuuksia, sarjoja ja suhteita kuvioiden tai symbolien välillä.Avaruudellinen hahmottaminen: Kyky ymmärtää esineiden muotoja, asentoja ja niiden välisiä suhteita kaksi- ja kolmiulotteisessa tilassa.Kielelliset taidot: Sanavarasto, kielen ymmärtäminen, sanallinen päättely ja kyky hahmottaa käsitteiden välisiä yhteyksiä.Matemaattinen ja numeerinen ymmärrys: Kyky soveltaa logiikkaa ja ratkaista numeerisia ongelmia sekä ymmärtää lukujonoja.Työmuisti ja prosessointinopeus: Kyky pitää mielessä ja käsitellä tietoa lyhytaikaisesti sekä ratkaista tehtäviä aikarajoitteen puitteissa.Tulokset suhteutetaan aina saman ikäryhmän muihin testaajiin, ja väestön keskiarvo on määritelty lukemaksi 100.
Aika vähän näitä voi harjoitella etukäteen.
Onko nyt tämän aloituksen tarkoituksena selittää itselleen jotain, kun on palikkatestistä tullut huono arvosana?
Jostain löytyy aina näitä ihmisiä, jotka haluavat nollata jonkun asian. Esim. älykkyystesteillä ei tee mitään, yliopistossa ei opi mitään, alan X ihmiset ovat turhia ja hyödyttömiä.
Kukaan, joka tietää yhtään mitään älykkyyden mittaamisesta, ei kuvittele testituloksen olevan mitenkään autuaaksi tekevä asia yhdenkään ihmisen kohdalla. Isommassa populaatiossa se korreloi tiettyjen asioiden kanssa ja varmaan myös osittain selittää sitä korrelaatiota, mutta ei missään arkielämän tilanteessa ole sellaista, että henkilö A tulee automaattisesti olemaan parempi tai pärjäämään paremmin kuin henkilö B vain koska A:lla oli jonkin verran korkeampi älykkyysosamäärä.
"Aika vähän näitä voi harjoitella etukäteen."
Kyllä tehtävätyypin tuttuus auttaa suoriutumaan siitä paremmin kun kapasiteettia ei kulu ihan perusasioiden hahmottamiseen.
Älykäskin ihminen ratkaisee vaikka sudoku-tehtäviä sitä paremmin ja nopeammin mitä enemmän niitä on tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni sitä jo opittua on hyvä myös korostaa. Se, että ihmisellä on hyvä yleistieto auttaa ymmärtämään asioita ja muodostamaan tiedosta suuria kokonaisuuksia. Eli en nyt sitä opittua osaamista yhtään väheksyisi.
Jos joku on keskinkertainen, mutta ahkera, hän pärjää yleensä elämässä paremmin kuin laiska älykkö. Älyäkin on montaa lajia.
Suurin osa ns. tietotyöstä on pelkkää olemassa olevan tiedon hakemista aivoista. Viranomaistyössä ajattelusta on useammin haittaa kuin hyötyä, koska asiakkaita pitäisi kohdella tasapuolisesti objekteina, eikä ihmisinä.
Mulla on tutkitusti korkea älykkyyosamäärä, tutkittiin kouluiässä kun mietittiin laitetaanko minut apu- vai tarkkailuluokalle kun häröilin koulussa. Mutta eipä tuosta juuri ole ollut apua kun kauhean lapsuuden takia mieli on ollut niin rikki. Lapsuuteen kuului mm. alkoholisti-yh-äiti ja myös pari äidin miesystävän tekemään seksuaalista hyväksikäyttöä lapsuudessa.
nih!