Lue keskustelun säännöt.
Tämä on se syy miksi millään älykkyystesteillä ei ole oikeasti mitään merkitystä siihen mitä ihminen oikeasti on
03.07.2026 |
Nehän mittaa jo opittuja asioita ja tiettyyn ajattelutapaan tottumista, niillä ei ole mitään tekemistä sisään rakennetun potentiaalin kanssa. Eli nekin on vaan kasvuympäristön tuotosta, siitä ei voi olettaa yksittäisten ihmisten kohdalla yhtää mitää. Et jos sä otat 2 ihmistä vaikka tohon esimerkiksi, joista toinen osaa ajaa autoa ja toinen ei osaa ajaa autoa, toisella on ollut ajokortti aina, toisella ei ole ollut koskaan, se ei tarkoita sitä että tämä ajokortillinen autoa ajaa osaava henkilö olisi jotenkin luonnollisesti lahjakkaampi ajamaan autoa, se vaan on ajanut sitä enemmän. Se toinen kuka ei ole ajanut koskaan, voi olla silti miljoona kertaa parempi ajamaan, kunhan hän vaan hyppää rattiin ja opettelee perusteet ja tottuu siihen. Eli turhaan te kinastelette täälä asioista joilla ei ole mitään merkitystä. Ne on ihan humpuukia kaikki tollaset
Kommentit (38)
Varokaa älypäät kun käytätte vasaraa, se isku voi osua sormeenne, siinä älykkyysosamäärä kummasti vähenee ja nolottaa kun kaveri vieressä se tyhmä osuu aina naulankantaan eikä omaan peukaloon.Jos tuulee niin käytä paistinpannua sillä on helpompi osua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tutkitusti korkea älykkyyosamäärä, tutkittiin kouluiässä kun mietittiin laitetaanko minut apu- vai tarkkailuluokalle kun häröilin koulussa. Mutta eipä tuosta juuri ole ollut apua kun kauhean lapsuuden takia mieli on ollut niin rikki. Lapsuuteen kuului mm. alkoholisti-yh-äiti ja myös pari äidin miesystävän tekemään seksuaalista hyväksikäyttöä lapsuudessa.
Sama täällä, psykiatri teki WAIS-IV:n ja korkea on omakin ÄO, mutta vakavahkon pakko-oireisuuden ja ahdistushäiriön vuoksi enpä ole opiskelu- tai työelämässä pystynyt kokeilemaan mihin rahkeet riittäisivät. Ei silti, vaikkei olisikaan näitä sairauksia, niin muitakin ominaisuuksia menestymiseen tarvitaan. En tiedä olisiko minulla riittävästi niitä.
Vierailija kirjoitti:
"Aika vähän näitä voi harjoitella etukäteen."
Kyllä tehtävätyypin tuttuus auttaa suoriutumaan siitä paremmin kun kapasiteettia ei kulu ihan perusasioiden hahmottamiseen.
Älykäskin ihminen ratkaisee vaikka sudoku-tehtäviä sitä paremmin ja nopeammin mitä enemmän niitä on tehnyt.
Auttaa se jonkin verran. Yksi tuttava väitti aikoinaan nuorena päässeensä Mensan testistä läpi, koska oli harjoitellut sitä varten etukäteen.
Toisaalta hän oli nopea ja hyvämuistinen.
Niin, se on jännä, miten henkinen paine voi vaikuttaa. Työelämässäkin voi olla tilanteita, joissa joku sairastuu masennukseen tai harhoihin vaikka toiset eivät ole samassa tilanteessa moksiskaan. Tuskin edes huomaavat mitään erityistä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tutkitusti korkea älykkyyosamäärä, tutkittiin kouluiässä kun mietittiin laitetaanko minut apu- vai tarkkailuluokalle kun häröilin koulussa. Mutta eipä tuosta juuri ole ollut apua kun kauhean lapsuuden takia mieli on ollut niin rikki. Lapsuuteen kuului mm. alkoholisti-yh-äiti ja myös pari äidin miesystävän tekemään seksuaalista hyväksikäyttöä lapsuudessa.
Sulla on kuitenkin älykkyytesi avulla eväitä käydä läpi kokemasi , joten älä jää hautomaan niitä kaltoinkohetluita, äläkä käytä niitä syinä olla elämättä hyvää elämää. Älä anna pahan voittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykkyysosamäärä on psykologian tärkein käsite. Jos heität älykkyystestin tuomat mittaustulokset roskakoriin, voit heittää sitten samalla koko psykologian roskakoriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älykkyysosamäärä (ÄO) -testit mittaavat ihmisen kognitiivisia kykyjä ja ongelmanratkaisutaitoja, ei niinkään opittua koulutietoa. Testit keskittyvät erityisesti yleiseen älykkyyteen eli niin sanottuun g-tekijään.Keskeisiä testattavia osa-alueita ovat:Looginen ja abstrakti päättely: Kyky tunnistaa säännönmukaisuuksia, sarjoja ja suhteita kuvioiden tai symbolien välillä.Avaruudellinen hahmottaminen: Kyky ymmärtää esineiden muotoja, asentoja ja niiden välisiä suhteita kaksi- ja kolmiulotteisessa tilassa.Kielelliset taidot: Sanavarasto, kielen ymmärtäminen, sanallinen päättely ja kyky hahmottaa käsitteiden välisiä yhteyksiä.Matemaattinen ja numeerinen ymmärrys: Kyky soveltaa logiikkaa ja ratkaista numeerisia ongelmia sekä ymmärtää lukujonoja.Työmuisti ja prosessointinopeus: Kyky pitää mielessä ja käsitellä tietoa lyhytaikaisesti sekä ratkaista tehtäviä aikarajoitteen puitteissa.Tulokset suhteutetaan aina saman ikäryhmän muihin testaajiin, ja väestön keskiarvo on määritelty lukemaksi 100.
Aika vähän näitä voi harjoitella etukäteen.
Onko nyt tämän aloituksen tarkoituksena selittää itselleen jotain, kun on palikkatestistä tullut huono arvosana?
Ei pidä aivan täysin paikkaansa. Suoraan juuri niitä nimenomaisia tehtäviä jotka testissä tulevat vastaan ei toki voi harjoitella etukäteen, mutta esim. asuminen lapsesta asti ympäristössä jossa jatkuvasti harjoitetaan monin tavoin ko. tyyppistä toimintaa vaikuttaa ilman muuta. Ja tuontyyppisiä taitoja voi myös ihan tietoisestikin harjoittaa, vaikka synnynnäisiä taipumuseroja tietenkin on.
Mulle tuli mieleen vanha opettavainen tarina:
Isä rakensi aidan. Pieni poika innostui, ja otti nauloja ja vasaran ja hakkasi uuteen aitaan nauloja.
Isä antoi pojalle tehtäväksi poistaa ne naulat. Sitten operaation jälkeen sanoi, että näetkö lapsi. Vaikka naula poistetaan, niin reikä jää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten kokonaisvaltaisesti älykkyystesti mittaa ihmisen älykkyyttä? Vaikuttaako lopputulokseen testipäivän vireystila? Itse en ole mennyt ko. testiin, koska pelkään, että silloin sattuisi olemaan ns. huono päivä. Minua on kutsuttu monilahjakkuudeksi. Poikkeksena vieraat kielet, joiden eteen on pitänyt ponnistella. Laulan, piirrän, kirjoitan hyvin ja matematiikassa olen ollut aina hyvä.
Oliko aloitus trolli? Ne nimenomaan ei mittaa opittuja asioita. No jonkin verran pitää osata, siksi niitä ei esim. voi tehdä elukoille kun eivät esim. osaa lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyttä on monenlaista ja monella osa-alueella. Yksi voi olla älykäs sosiaalisesti, toinen matemaattisesti, kolmannella on hyvä hahmotuskyky jne. Jos on älykäs lähes kaikessa ihmistä voi kutsua yleisneroksi. Harva on sellainen.
Se että oppii harjoittelemalla tekemään asioita nopeammin sekoitetaan tosiaan joskus älykkyyteen.
Nopea prosessointikyky on nimenomaan yksi tärkeä osa älykkyyttä, tuota mitataan jokaisessa testissä jotka liittyy jotenki aiheeseen.
googlatkaa vaikka tuo WAIS-IV , tuo on käytössä aikalailla kaikkialla.
Harjoittelemalla oppiminen ilman nopeaa prosessointikykyä ja aivojen synnynnäinen nopea prosessointikyky ovat kaksi eri asiaa.
Näinhän se on. Minä en ikinä loista missään älypähkinätesteissä enkä keksi nopeasti ratkaisua mihinkään, mutta olen ahkera ja opettelen asiaa, kunnes opin muistamaan sen. Seuraavalla kerralla muistan, että tällainen tehtävä ratkaistaan tällä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyysosamäärä on psykologian tärkein käsite. Jos heität älykkyystestin tuomat mittaustulokset roskakoriin, voit heittää sitten samalla koko psykologian roskakoriin.
Aika ison osan siitä voisikin. Paljon epämääräisesti perusteltuja väitteitä ja uskomista vanhoihin huonosti toteutetuista/kontrolloiduista kokeista saatuihin tuloksiin. Replikaatiokriisi rehottaa, mutta ylimielisyys muita ihmisiä kohtaan ja uskomus omaan kaikkitietävyyteen ei siitä vähene. Kohtuuttoman suuri osuus alan ihmisistä on itse jollain tavoin patologisia tapauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten kokonaisvaltaisesti älykkyystesti mittaa ihmisen älykkyyttä? Vaikuttaako lopputulokseen testipäivän vireystila? Itse en ole mennyt ko. testiin, koska pelkään, että silloin sattuisi olemaan ns. huono päivä. Minua on kutsuttu monilahjakkuudeksi. Poikkeksena vieraat kielet, joiden eteen on pitänyt ponnistella. Laulan, piirrän, kirjoitan hyvin ja matematiikassa olen ollut aina hyvä.
No mietippäs vähän.... jos olet 10 promillen kännissä niin mitäs luulet? Nykyaikaiset testit (kuten WAIS) on suunniteltu niin, että ammattitaitoinen psykologi kyllä huomaa, jos kyseessä on huono päivä tai paniikki, ja se huomioidaan arviossa. Mutta joo, jos sinne menee ihan loppuunpalaneena, testi mittaa sen hetkistä suorituskykyä eikä todellista potentiaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyttä on monenlaista ja monella osa-alueella. Yksi voi olla älykäs sosiaalisesti, toinen matemaattisesti, kolmannella on hyvä hahmotuskyky jne. Jos on älykäs lähes kaikessa ihmistä voi kutsua yleisneroksi. Harva on sellainen.
Se että oppii harjoittelemalla tekemään asioita nopeammin sekoitetaan tosiaan joskus älykkyyteen.
Nopea prosessointikyky on nimenomaan yksi tärkeä osa älykkyyttä, tuota mitataan jokaisessa testissä jotka liittyy jotenki aiheeseen.
googlatkaa vaikka tuo WAIS-IV , tuo on käytössä aikalailla kaikkialla.
Harjoittelemalla oppiminen ilman nopeaa prosessointikykyä ja aivojen synnynnäinen nopea prosessointikyky ovat kaksi eri asiaa.
Näinhän se on. Minä en ikinä loista missään älypähkinätesteissä enkä keksi nopeasti ratkaisua mihinkään, mutta olen ahkera ja opettelen asiaa, kunnes opin muistamaan sen. Seuraavalla kerralla muistan, että tällainen tehtävä ratkaistaan tällä tavalla.
Voisitko antaa muutaman esimerkin? Ja ei mielellään mitään "joo aluksi en osannut avata pulloa mutta kun opettelin hetken niin sitten kokispullo avautui jes!"
Vierailija kirjoitti:
Minua on aina älykkyystesteissä häirinnyt se että ne ovat lähtökohtaisesti niin visuaalisia. Niissä pitää hahmottaa visuaalisesti se annettu tehtävä jossa on usein kuvioita, numeroita tietyissä järjestyksissä jne. Se suosii visuaalisesti hyvin asioita hahmottavia ihmisiä joihin itsekin kuulun. Mutta olisi mielenkiintoista tietää muuttuisivatko tulokset jos tehtävät annettaisiinkin esim. puhumalla tai olisi vaikka peräkkäin toistuvia ääniä eri rytmeissä joista pitäisi löytää säännönmukaisuuksia eikä siis niissä olisi lainkaan itse silmillä katsottavia asioita? Voisin kuvitella että joidenkin ihmisten tulokset laskisivat ja toisten taas nousisivat.
Minulle ei voi tehdä tavanomaista älykkyystestiä, koska olen sokea, eli visuaaliset testit eivät ole käytettävissä. Muistelen, että minulle tehtiin 80-luvulla älykkyystesti, jossa oli erilaisia osioita: matemaattinen osuus, kielellinen osuus ja sitten vielä joku, mikä mahtoikaan olla...? Sorminäppäryyttä taidettiin testata. En ole varma, kuuluiko se tähän samaan testiin vai oliko se oma erillinen asiansa.
En enää muista tuloksia, mutta verbaalista puolta lausunnossa kehuttiin. Matemaattinen osuus ja sorminäppäryystesti taisivat mennä hieman alakanttiin. Olisi mielenkiintoista tutkia niitä papereita, mutta minulla ei ole aavistustakaan, missä ne nykyään ovat.
Dual n-back peli kuulemma todistetusti nostaa älykkyyttä.
Tosin pelasin sitä muutaman kuukauden, enkä tuntenut itseänsi yhtään sen älykkäämmäksi.
Minua on aina älykkyystesteissä häirinnyt se että ne ovat lähtökohtaisesti niin visuaalisia. Niissä pitää hahmottaa visuaalisesti se annettu tehtävä jossa on usein kuvioita, numeroita tietyissä järjestyksissä jne. Se suosii visuaalisesti hyvin asioita hahmottavia ihmisiä joihin itsekin kuulun. Mutta olisi mielenkiintoista tietää muuttuisivatko tulokset jos tehtävät annettaisiinkin esim. puhumalla tai olisi vaikka peräkkäin toistuvia ääniä eri rytmeissä joista pitäisi löytää säännönmukaisuuksia eikä siis niissä olisi lainkaan itse silmillä katsottavia asioita? Voisin kuvitella että joidenkin ihmisten tulokset laskisivat ja toisten taas nousisivat.