Jotkut ihmiset eivät ymmärrä että jollekin ihmiselle on iso kynnys mennä yksin esim Subwayhin tai muihin ravintoloihin syömään

Vierailija kirjoitti:

Eihän pikaruokapaikoissa yksin käyminen ole vaikeaa, mutta ajattelepa että menet valkoisten pöytäliinojen ravintolaan ja istut siellä yksin, meikattuna ja kammattuna, mekko päällä, kaksi tuntia omassa pöydässäsi.

Jos ruoka ja palvelu on hyvää, niin mikä ongelma? En ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Voin hyvin mennä, mutta siitä ei saa mitään.

Kyllä minä saan siitä yhtään mitään, jos käyn syömässä hyvää ruokaa kivassa ravintolassa. 

No onpa iso ongelma tämäkin. 

Mikä tässä on ? En minäkään ymmärrä kaikkia ja kaikkea. Jos ei ymmärrä, ei ymmärrä. Sillä se

Vierailija kirjoitti:

No onpa iso ongelma tämäkin. 

Niin iso ongelma, että sinunkin piti tähän kommentoida.

Keneltä ja miten olet kaivannut tähän asiaan ymmärrystä, ap? Mitä tekisit heidän ymmärryksellään? Ja miten on käynyt ilmi se, että "muut eivät ymmärrä"?

Ihan varmaan on ihmisiä, jotka eivät kerta kaikkiaan yksin uskalla mennä edes pikaruokaravintolaan, jollainen Subwaykin on. (Itse en mene Subwayhin yksin, kaksin enkä isossakaan porukassa. Muutaman kerran olen käynyt, ja kaikki tarjonta siellä on täysin mautonta. Söisin subin vain, jos olisin suunnilleen kuolemassa nälkään eikä mitään muuta olisi.)

Miellän ravintolassa käymisen jotenkin sosiaaliseksi tapahtumaksi ja käynkin siellä mieluummin seurassa kuin yksin, vaikka olen kyllä käynyt ravintolassa yksin, montakin kertaa. Jos minulla olisi korkea kynnys mennä yksin ravintolaan, en kaipaisi keneltäkään ymmärrystä sille. Mitä sillä tekisin? Miksi minua pitäisi tässä asiassa "ymmärtää"? Ihan sama, mitä "muut ihmiset" ajattelevat. 

Vierailija kirjoitti:

Eihän pikaruokapaikoissa yksin käyminen ole vaikeaa, mutta ajattelepa että menet valkoisten pöytäliinojen ravintolaan ja istut siellä yksin, meikattuna ja kammattuna, mekko päällä, kaksi tuntia omassa pöydässäsi.

Etenkin, jos olet LIHAVA

Ei kaikkea tarvitse ymmärtää, kunhan hyväksyy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän tämän. Pikaruokaravintoloihin en viitsi mennä, kun siellä on hihitteleviä teinijoukkoja ja hienompiin en viitsi mennä, kun en tiedä, miten niissä toimitaan, ja sitten pyörin siellä vain typerän näköisenä ihmettelemässä.

Et osaa ravintolassa syödä? Toivottovasti kukaan ei ole erehtynyt palkkaamaan sinua töihin.

Kyllä nyt syödä osaan, mutta kokemattomana kävijänä se protokolla ei ole aina ihan selvä, että miten tilataan, voiko vain marssia mihin pöytään haluaa yms. Olisi kivempi osata heti kaikki kirjoittamattomat säännöt kuin pälyillä typeränä ympärilleen, että ”misäs täälä tätä ruakka ny on?”.

Vierailija kirjoitti:

Muut paikat eivät ole niin pahoja, mutta Subway on omasta mielestä vastenmielinen sen kyselytulvan ja asiakkaalle naureskelun ja ärähtelyn takia (jos asiakas ei osaa täydellisesti heidän systeemiään tai muista kaikkia vaihtoehtoja). 

Eikö juuri Subwayssa ollut työntekijöitä, jotka kuvasivat asiakkaita ja naureskelivat näille? Semmoinen paikka vastenmielinen yksin kuin ryhmässäkin. 

Lentokentällä näin Subwayn jossa voi tilata taululta. En kokeillut kun olin jo syönyt :( 

Ja mitäköhän minä tällä tiedolla teen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän pikaruokapaikoissa yksin käyminen ole vaikeaa, mutta ajattelepa että menet valkoisten pöytäliinojen ravintolaan ja istut siellä yksin, meikattuna ja kammattuna, mekko päällä, kaksi tuntia omassa pöydässäsi.

Mikä ihmeen valkoisten pöytäliinojen ravintola??

Valkoiset kangaspöytäliinat ja -lautasliinat, eli siis tasokas ravintola, ei mikään pikaruokapaikka eikä pizzeria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lounasaikaan tuntuu normaalilta syödä yksin, mutta illalla en ainakaan mihinkään ns. seurusteluravintolaan haluaisi mennä yksin. Missä siis kaikki muut ovat pariskuntia tai isompia seurueita. Subwayt ja muut pikaruokapaikat ovat ok syödä yksin illallakin.

No miksi sinne yksin menisikään? Se ruokahan on vain sivuseikka sosiaaliselle kanssakäymiselle.

Ravintolassa syöminen voi olla vaihtelua kotona tehdylle ruualle. Tuskinpa ne muut asiakkaat alkavat ihmettelemään jos joku syö yksin pizzaa tai kebabia tai käy vaikkapa ABC:llä lounalla. https://www.abcasemat.fi/ravintola/noutopoyta-lounas

Olisi hölmöä rajoittaa omaa elämää sillä ajatuksella "mitähän nuo muut ajattelevat".  

Vierailija kirjoitti:

Keneltä ja miten olet kaivannut tähän asiaan ymmärrystä, ap? Mitä tekisit heidän ymmärryksellään? Ja miten on käynyt ilmi se, että "muut eivät ymmärrä"?

Ihan varmaan on ihmisiä, jotka eivät kerta kaikkiaan yksin uskalla mennä edes pikaruokaravintolaan, jollainen Subwaykin on. (Itse en mene Subwayhin yksin, kaksin enkä isossakaan porukassa. Muutaman kerran olen käynyt, ja kaikki tarjonta siellä on täysin mautonta. Söisin subin vain, jos olisin suunnilleen kuolemassa nälkään eikä mitään muuta olisi.)

Miellän ravintolassa käymisen jotenkin sosiaaliseksi tapahtumaksi ja käynkin siellä mieluummin seurassa kuin yksin, vaikka olen kyllä käynyt ravintolassa yksin, montakin kertaa. Jos minulla olisi korkea kynnys mennä yksin ravintolaan, en kaipaisi keneltäkään ymmärrystä sille. Mitä sillä tekisin? Miksi minua pitäisi tässä asiassa "ymmärtää"? Ihan sama, mitä "muut ihmiset" ajattelevat. 

MInusta kahvilat ovat hyviä paikkoja tavata kavereita etenkin jos he asuvat eri puolilla kaupunkia eikä kenenkään tarvitse huolehtia yksin tarjoilusta isännän tai emännän roolissa. Vajaassa parissa tunnissa ehtii hyvin käydä läpi ne tärkeimmät yleiset ja yksityiset asiat ja sitten jokainen voi lähteä haluamaansa suuntaan.

Menee vähän ohi aiheen mutta kerronpa silti. Menimme jokin aika sitten syömään erääseen isohkoon s ketjun ravintolaan aika aikaisin. Paikka oli lähes tyhjä. Menimme rauhalliseen paikkaa ikkunapöytään. Ajattelin että kiva kun saa olla tälleen vaimon kanssa olla intiimisti kahden syömässä eikä tarvitse miettiä kuuleeko joku lähellä oleva hölmöjä juttujamme. Tilasimne ja jäimme odottamaan ruokaa ja siinä heitimme huulta ym. Juuri kun ruoat tuotiin pöytään huomasin että siellä kaukana ovesta tuli nainen repun kanssa sisään. Hetken mietin että toivottavasti ei tule tänne lohkolle kun ravintola on lähes tyhjä( ehkä 3 eri puolilla) että voimne jutella vapaasti. Jatkoin syömistä ja unohdin jo tuon tantan mutta sitten yhtäkkiä tämä kulki meidän editse ahtaasta välistä reppunsa kanssa meidän ohi. Katsoimme vaimon kanssa toisiamme epäuskoisena. Tantta ahtautui vaimoni takana olleeseen pienen pöydän ääreen sivittain meihin, tuli niin lähelle että heidän selät tai kyljet oli lähes kiinni toisissaan. Ja kaikki roipeensa ahtoi samaan naulakkoon missä oli meidän kamppeet. Arrgggg...siis jum....auta tyhjä ravintola! Olisimme vaihtaneet paikkaa mutta ruoat oli jo pöydässä...joten siinä sitä sitten syötiin kolmistaan, ei sentään juteltu vaikka kävi mielessä kysäistä että olisitko halunnut kenties samaan pöytään?

Musta on ihan kamalaa mennä yksin syömään edes Heseen. Tulee outo tunne, koska olen tottunut syömään kaksin. Ihmiset kattoo säälien että mikähän tuollakin on kun syö yksin. Syön hätäisesti ja pinkaisen ulos. En nauti pätkääkään. Ukkoni kans syön aina, joka paikassa. 

No en todellakaan ymmärrä. Sen kun kävelee ravintolan ovesta sisään, tilaa, syö ja maksaa laskun.

Vierailija kirjoitti:

Eihän pikaruokapaikoissa yksin käyminen ole vaikeaa, mutta ajattelepa että menet valkoisten pöytäliinojen ravintolaan ja istut siellä yksin, meikattuna ja kammattuna, mekko päällä, kaksi tuntia omassa pöydässäsi.

Minä käyn silloin tällöin, minusta se on mukavaa. Saa keskittyä siihen ruokaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En koskaan mene subwayhin, koska se on niin hankalaa

No sama. Miten leivän ostaminen voikin olla noiin hankalaa.

Siellä on ne näytöt joista on helppo valita mitä täytteitä haluaa. Ja onhan niillä niitäkin vaihtoehtoja joissa mitään ei kysellä. Ihmisillä outoja pelkoja. 

Mä olen käynyt pisimmillään 8 lajin illallisen syömässä yksin. Silloin tällöin käyn yksin ravintolassa, yleensä jossain hieman fiinimmässä. Rakastan ruokaa ja yksin siihen saa keksittyä aivan eri tavalla.