Venäjä laittoi rangaistustullit lannoitekuljetuksille, se nostanee ruoan hintaa Suomessa 10 - 15 prosenttia

Vierailija kirjoitti:

Mikä on tämän slava korruptio ukrainan lopullinen hintalappu? Jo nyt on selvää että se lasketaan kymmenissä miljardeissa.

Kaipa Ukraina on osalle suomalaisista niin tärkeä, että oman kansan asia voi heiketäkin esimerkiksi turvallisuudessa, ruokatuotannossa ja taloudessa.

Johtomme (kok.) on ehdoitta sitoutunut yhteen suureen ukrainamieliseen rintamaan - Venäjää vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on tämän slava korruptio ukrainan lopullinen hintalappu? Jo nyt on selvää että se lasketaan kymmenissä miljardeissa.

Da da iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiigor. Ei yhtään ole väliä mitä maksaa. Ukraina tekee hyvää työtä. Oliko 1.4 miljoonaa iiiiiiiiigoria nyt jo pussitettuna?

Hinnat nousi jo eilen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö meillä ole lantaomavaraisuutta? Kasvissyöjien puhasta paskaa, lehmät, hevoset ym. mihin se on hukattu? Maaperällekin terveellisempiä kuin mitkään kemikaalit. 

Suomi vie lannoitetuotannostaan 80 % ulkomaille eli olisimme ihan omavaraisia, jos haluaisimme. Emme tarvitse venäläisiä lannoitteita.

Venäjältä tulee raaka-aineet noihin lannoitteisiin. Ilman niitä Suomi ei vie kiloakaan. Miten vaikea tämä on tajuta? 😅

Suomi saa lannoitteiden tuotantoon tarvittavat pääraaka-aineet – typen, fosforin ja kaliumin – pitkälti yhdistelmänä kotimaista kaivostoimintaa, ulkomaista tuontia sekä kiertotaloutta.

Fosfori: Suomessa on Länsi-Euroopan ainoa toiminnassa oleva fosfaattikaivos. Norjalaisomistuksessa oleva Yara louhii ja rikastaa apatiittia lannoitteiden fosforin raaka-aineeksi Siilinjärven kaivoksessa.

Typpi & Ammoniakki: Typpilannoitteiden valmistuksessa käytettävä ammoniakki tuodaan suurelta osin ulkomailta. Merkittävä osa siitä on tullut Venäjältä, mutta Yara on vähentänyt venäläisen ammoniakin osuutta ja hankkii sitä myös muilta kansainvälisiltä toimittajilta.

Kalium: Kalium lannoitteisiin tuodaan kokonaan ulkomailta, esimerkiksi kanadalaisilta ja eurooppalaisilta toimittajilta.

Lannoitevalmistukseen tarvittavaa rikkihappoa Yara tuottaa nykyisin polttamalla alkuainerikkiä. Aikaisemmin rikin raaka-aineena käytettiin Pyhäsalmen kaivokselta saatua pyriittiä, jonka varastot ovat kuitenkin ehtymässä.Teollisen mineraalilannoituksen rinnalla Suomessa hyödynnetään yhä enemmän kierrätyslannoitteita. Näiden raaka-aineita ovat kotieläinten lanta, biojätteet, jätevesilietteet sekä teollisuuden sivuvirrat. Kierrätysravinteita jalostavat ja hyödyntävät monet paikalliset toimijat ympäri Suomen.

No hätä. Ostaa safkat vain -60% ilta-alesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö meillä ole lantaomavaraisuutta? Kasvissyöjien puhasta paskaa, lehmät, hevoset ym. mihin se on hukattu? Maaperällekin terveellisempiä kuin mitkään kemikaalit. 

Suomi vie lannoitetuotannostaan 80 % ulkomaille eli olisimme ihan omavaraisia, jos haluaisimme. Emme tarvitse venäläisiä lannoitteita.

Venäjältä tulee raaka-aineet noihin lannoitteisiin. Ilman niitä Suomi ei vie kiloakaan. Miten vaikea tämä on tajuta? 😅

Venäjältä tulee ammoniakkia, mutta nykyään vain n. 20 % kokonaistarpeesta. Muut lannoitteiden raaka-aineet saadaan kotimaisista kaivoksista, joiden omistus on nykyisin norjalaisella Yaralla.

Ilman venäjän tuontia pärjätään mainiosti.

**Venäjän lannoitteiden tuonti Suomeen on juuri käytännössä loppumassa (heinäkuu 2026), mutta ruokahintojen nousu jää todennäköisesti maltilliseksi lyhyellä aikavälillä – ehkä muutamaan prosenttiin pidemmällä tähtäimellä, jos korvaavat lähteet löytyvät ilman suuria hintapiikkejä.**

### Nykytilanne ja riippuvuus

- Venäjältä tuodut lannoitteet kattavat Suomessa **noin 10–15 %** kokonaistuotannosta (tai tuonnista). Loput tulevat muualta (esim. Yaran omat tehtaat Uudessakaupungissa ja Siilinjärvellä käyttävät osittain venäläistä ammoniakkia, mutta tuonti on jo vähentynyt sodan myötä).

- Tuonti on kulkenut rautateitse ja Hamina-Kotkan sataman kautta (esim. Fertilogin kautta). Venäjä korotti rautatietulleja dramaattisesti (kahdeksankertaisti), mikä teki tuonnista kannattamatonta EU:n vastatullien (jo korotettu) ohella. Kuljetukset loppuvat pian.

- Suomi (kuten muu EU) on vähentänyt riippuvuutta sodan jälkeen, mutta täyttä korvaamista ei ole vielä tapahtunut. EU-tasolla Venäjän osuus on ollut pienempi (noin 13 % joissain kategorioissa), mutta kriittinen typpi- ja kaliumlannoitteissa.

### Vaikutus lannoitteiden hintaan ja saatavuuteen

- **Lyhyellä aikavälillä** (tämä kasvukausi): Monet viljelijät ovat jo ostaneet lannoitteet etukäteen (50–60 % seuraavalle kaudelle usein syksyllä). Vaikutus ei näy heti.

- **Pidemmällä aikavälillä**: Korvaavien tuontilähteiden (esim. muut maat, kotimainen tuotanto) löytäminen voi nostaa hintoja. Lannoitteiden hinnat ovat herkkiä globaaleille shokeille (energia, maakaasu, kuljetukset kuten Hormuzinsalmi). Aiemmin sodan alussa hinnat nousivat rajusti (yli 50 %), mutta eivät palanneet entiselleen. Nyt lisäshokki on pienempi.

- Lannoitteiden osuus maatilojen **tuotantokustannuksista** on tyypillisesti **4–8 %** (viljatiloilla korkeampi, jopa 20–37 % tarvikekustannuksista). Se ei ole suurin yksittäinen kustannus, mutta merkittävä.

### Vaikutus ruokahintoihin

- Maatalouden tuotantokustannusten nousu siirtyy elintarvikkeiden hintoihin viiveellä (kuukausia tai vuoden). Jos lannoitekustannukset nousevat esim. 10–30 %, se voi nostaa ruokahintoja **1–3–5 %** kokonaisuudessaan riippuen tuotteesta (vilja, maitotuotteet jne. herkempiä kuin liha).

- Historialliset esimerkit (2022 sota): Lannoitteiden hinnannousu nosti ruokahintoja Suomessa selvästi (yli 10 % joissain ennusteissa), mutta vaikutus oli laajempi (energia + vilja). Nyt shokki on kohdennetumpi.

- Muut tekijät lieventävät: Viljelijät voivat optimoida käyttöä (vähemmän lannoitetta ilman suuria satohäviöitä), vaihtoehtoiset lähteet, mahdolliset tuet. Toisaalta Hormuzinsalmen kaltaiset globaalit häiriöt pahentavat tilannetta.

**Yhteenveto**: Lyhyellä tähtäimellä (2026) vaikutus ruokahintoihin on pieni tai kohtalainen. Pidemmällä aikavälillä (2027+) riski on suurempi, jos korvaavat hankinnat kallistuvat merkittävästi – etenkin jos maatalouden kannattavuus on jo heikko (kuten viime vuosina). MTK ja asiantuntijat pitävät tilannetta haasteellisena mutta eivät katastrofina. Tilanne kehittyy, ja EU:n tukitoimet tai kotimaisen tuotannon kasvu voivat hillitä nousua. Seuraa tuoreita uutisia lannoitehinnista ja satokaudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö meillä ole lantaomavaraisuutta? Kasvissyöjien puhasta paskaa, lehmät, hevoset ym. mihin se on hukattu? Maaperällekin terveellisempiä kuin mitkään kemikaalit. 

Suomi vie lannoitetuotannostaan 80 % ulkomaille eli olisimme ihan omavaraisia, jos haluaisimme. Emme tarvitse venäläisiä lannoitteita.

Venäjältä tulee raaka-aineet noihin lannoitteisiin. Ilman niitä Suomi ei vie kiloakaan. Miten vaikea tämä on tajuta? 😅

Suomi saa lannoitteiden tuotantoon tarvittavat pääraaka-aineet – typen, fosforin ja kaliumin – pitkälti yhdistelmänä kotimaista kaivostoimintaa, ulkomaista tuontia sekä kiertotaloutta.

Fosfori: Suomessa on Länsi-Euroopan ainoa toiminnassa oleva fosfaattikaivos. Norjalaisomistuksessa oleva Yara louhii ja rikastaa apatiittia lannoitteiden fosforin raaka-aineeksi Siilinjärven kaivoksessa.

Typpi & Ammoniakki: Typpilannoitteiden valmistuksessa käytettävä ammoniakki tuodaan suurelta osin ulkomailta. Merkittävä osa siitä on tullut Venäjältä, mutta Yara on vähentänyt venäläisen ammoniakin osuutta ja hankkii sitä myös muilta kansainvälisiltä toimittajilta.

Kalium: Kalium lannoitteisiin tuodaan kokonaan ulkomailta, esimerkiksi kanadalaisilta ja eurooppalaisilta toimittajilta.

Lannoitevalmistukseen tarvittavaa rikkihappoa Yara tuottaa nykyisin polttamalla alkuainerikkiä. Aikaisemmin rikin raaka-aineena käytettiin Pyhäsalmen kaivokselta saatua pyriittiä, jonka varastot ovat kuitenkin ehtymässä.Teollisen mineraalilannoituksen rinnalla Suomessa hyödynnetään yhä enemmän kierrätyslannoitteita. Näiden raaka-aineita ovat kotieläinten lanta, biojätteet, jätevesilietteet sekä teollisuuden sivuvirrat. Kierrätysravinteita jalostavat ja hyödyntävät monet paikalliset toimijat ympäri Suomen.

"Merkittävä osa siitä on tullut Venäjältä, mutta Yara on vähentänyt venäläisen ammoniakin osuutta ja hankkii sitä myös muilta kansainvälisiltä toimittajilta."

Muut kansainväliset toimittajat = Venäläistä ammoniakkia, jonka joku toinen, mahdollisesti ihan rehellinen Venäjän bulvaani, meille myy.  Näin se maailma pyörii. 

Sama koskee "intialaista", "indonesialaista" tai "kiinalaista" öljyä, jota ostellaan innoissaan myös EU:ssa. Mistähän mahtaa olla peräisin..?

Vierailija kirjoitti:

No hätä. Ostaa safkat vain -60% ilta-alesta.

Ööh, jos ruoka kallistuu 10% niin se kallistuu myös 10% siinä 60% ilta alessa.

Noin ne rosentit toimii.

miksi me ostettiin veri lannoitteita venäjltä ? miksi teboil piti tappaa mutta nikkeli ja lannotteet kulkee

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö meillä ole lantaomavaraisuutta? Kasvissyöjien puhasta paskaa, lehmät, hevoset ym. mihin se on hukattu? Maaperällekin terveellisempiä kuin mitkään kemikaalit. 

Ei ole, koska nykyaikainen yhteiskunta ei pärjää millään luontaislannoituksella.  Kemialliset lannoitteet on olleet elinehto väestölle jo 1900-luvulta lähtien.

Pitää pitää joka 7. Vuosi kesantoa, niin maa saa hengähtää ja antaa satonsa.

Teidän ry*ssien lannoite-bisnekset on kuin suoraan toiselta planeetalta. 

Typerä ryss*ä vetää räjähdysaineilla maan kuivaksi saman tien odottaessaan pikavoittoja.

Voi voi, voiko idiotismia vielä kasvattaa lisää?

Vieläkö väki äänestää kokoomusta, jos Suomen maanviljely ja ruokapuoli joutuvat vaikeuksiin näiden politiikan takia?

Vierailija kirjoitti:

Outoa, sillä eihän kaikki lannotteet tule Venäjältä.  

Vihannekset, hedelmät yms muualta euroopasta ja maailmalta, etiketit kertovat näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Venäläiset itsessään ovat lannoitetta, kun ryss*än pään polkee peltoon.

Jumalattomalle tulee jumalattoman kohtalo.

Vaikka sitten lannaksi pellolle.

Venäläiset ovat pääosin kristittyjä, Putia myöten. Ja sen kyllä huomaa!