Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko huono ihminen kun runoilijan kuolema ei kiinnosta?
Kommentit (46)
En ollut ikinä kuullutkaan hänestä, joten hänen kuolemansa ei minua henkilökohtaisesti mitenkään hetkauta. Tänään kuoli montakin hyvää ihmistä joista en ole ikinä kuullutkaan. Parempi olla ajattelematta koko asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kovinkaan arvostele runoilijoita. Runous ei ole koskaan oikein auennut. MInusta jokainen osaa runoilla.
...arvostele?
Jos et tuntenut häntä henkilökohtaisesti niin miksipä kiinnostaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki kiinnosta kaikkia eikä se tee kenestäkään huonomaa. Eeva Kilpi kyllä kirjoitti kauniita runoja ja jos ei oo tutustunut kannattaa tustua. Ei häviä mitään vaikkei sit oliskaan oma juttu.
Mä liikutun aina tästä:
Kun mummot kuolevat
heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää
ja joistakin mummoista tulee puita
ja he humisevat lastenlastensa yllä
suojaavat heitä sateelta ja tuulelta
ja levittävät talvella oksansa
lumimajaksi heidän ylleen.
Mutta sitä ennen he ovat intohimoisia.
Mun mummo oli puu.
M35
Kauniisti sanottu, mutta kaikkihan me tiedämme, että tuo on vain kaunista haavetta ja totuus jotain aivan muuta. Mummot katoavat tomuna ikuisuuteen kuten kaikki muutkin ihmiset kuoltuaan.
Runoilu on aika hyödytöntä ajankäyttöä. Jos joku siis sitä muka tekee "työkseen".
Suojaavat oksat kantaa kauas senkin jälkeen ku niitä ei enää oo. Eikä kaiken tarvii olla aina hyödyllistä. Ja toisaalta jos sanoilla saa ihmisen liikuttuun ja tunteen tunteita se ei oo koskaan ollu hyödytöntä.
Jos maailmaa haluu kattoo kyynisesti niin se on ok mut on ok nähdä myös sen kauneus.
M35
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kerta kiinnosta niin mitäs täällä asiasta hitsaat?
En hitsaa. Sainpa sinutkin kommentoimaan.
Sainpa motiivit esiin. Jatka toki hitsaustasi.
En jaksa kuittailla kaltaisesi nolla-aivon kanssa. V-mäistä loppuelämää sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki kiinnosta kaikkia eikä se tee kenestäkään huonomaa. Eeva Kilpi kyllä kirjoitti kauniita runoja ja jos ei oo tutustunut kannattaa tustua. Ei häviä mitään vaikkei sit oliskaan oma juttu.
Mä liikutun aina tästä:
Kun mummot kuolevat
heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää
ja joistakin mummoista tulee puita
ja he humisevat lastenlastensa yllä
suojaavat heitä sateelta ja tuulelta
ja levittävät talvella oksansa
lumimajaksi heidän ylleen.
Mutta sitä ennen he ovat intohimoisia.
Mun mummo oli puu.
M35
Kauniisti sanottu, mutta kaikkihan me tiedämme, että tuo on vain kaunista haavetta ja totuus jotain aivan muuta. Mummot katoavat tomuna ikuisuuteen kuten kaikki muutkin ihmiset kuoltuaan.
Runoilu on aika hyödytöntä ajankäyttöä. Jos joku siis sitä muka tekee "työkseen".Suojaavat oksat kantaa kauas senkin jälkeen ku niitä ei enää oo. Eikä kaiken tarvii olla aina hyödyllistä. Ja toisaalta jos sanoilla saa ihmisen liikuttuun ja tunteen tunteita se ei oo koskaan ollu hyödytöntä.
Jos maailmaa haluu kattoo kyynisesti niin se on ok mut on ok nähdä myös sen kauneus.
M35
Valitettavasti ihmisten paskuus on puhkaissut harhaisen kauneuden kuplan jo ajat sitten. Kyynisyys on ottanut vallan ja pessimisti ei pety.
Ja, kah, minua ei kiinnosta se, ettei sinua kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos et tuntenut häntä henkilökohtaisesti niin miksipä kiinnostaisi.
Juuri näin.
Kyllähän tuon ajan runot ovat jo aikansa eläneet. Vanhentunutta sanahelinää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No huomenna taas kuolee joku muu. En jaksa välittää, koska täytyy itse elää niin kauan kuin henki pihisee.
Kyllä se on niin, että ihminen syntyy, elää hetken ja kuolee ja sen jälkeen hän unohtuu. Näin on ollut ja näin on oleva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sääli, ettette ole päässeet sisään Eeva Kilven tuotantoon. Aloitin nyt uudelleen Kootut novellit kokoelmaa, jossa on hänen kaiketi kaikki novellikokoelmansa vuodesta 1956 vuoteen 1986 yksissä kansissa. Hänen ajattelunsa on hyvin älykästä, mutta silti samaistuttavissa olevaa. En minäkään ole hänen runojaan lukenut. Hyvää vivahteikasta suomenkieltä.
Toinen suosikkini on Eeva Tikka. Hänen tekstinsä on aavistuksen helpompaa ja henkilöhahmot monipuolisisempia, mutta silti hyvin uskottavia.
Nauttikaa hyvistä alkuperäisellä suomella kirjoitetuista teoksista, kesä on lukuaikaa myös!
Kilven Tamara oli menestysromaani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku oikeasti nimetä jonkun Eeva Kilven teoksen? En tietäisi ainuttakaan.
"Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun:
Sinä pieni urhea nainen, minä luotan
sinuun."
Eeva_Kilpi_:_Lauluja_rakkaudesta_ja muita_runoja_,_1972_.
Huvittaa enemmänkin jonkun 70-luvun käännösiskelmätähden kuoleminen maksakirroosiin. :D
Koiratta on kuonoa
ja kahta luppakorvaa yksinäisempi.
Yö on toista hengitystä vajaa.
En pelkää - ikävöin.
-Eeva Kilpi-
Miksi sinun pitää asia täällä erikseen ilmoittaa ap? Tarkoitatko että kiinnostamisillasi on tässä yhteisössä niin suuri painoarvo. Aika ristiriitaista, useimmillehan se on evvk ja silti nyt tiedämme sen. Sen sijaan Eevan moni täällä tietää ainakin nimeltä.
Luin joskus Eeva Kilven Tamaran ja siitä heräsi kiinnostukseni hänen muuhun tuotantoonsa. Oman sukuni taustasta johtuen luin esim. Elämän evakkona, samoin novellit ovat miellyttäneet minua. Oma runomakuni on hyvin traditionaalinen, Uuno Kailas ja Koskenniemi olivat minulle aikoinaan läheisiä. Eeva Kilpi kuitenkin miellytti, hän oli jossain vaiheessa melko radikaalikin tuodessaan esiin naisen eroottisen ilon. Olen surrut tänä kesänä syvästi muusikko Esa Pulliaisen kuolemaa, myös Kilven poismeno koskettaa vaikka luonnollinen onkin. Kun jonkun luovan ihmisen taide koskettaa omaa sielua, hänen menettämisensä tuntuu haikealta.
Et, nimi sanoi minulle sen verran että kyseessä on kirjailija/runoilija/mikälie, mutta en ole koskaan lukenut mitään hänen tuotantoaan.
Alue: Aihe vapaa
Miksi pitää sanoa "lakanat puhkesivat kukkaan" kun oikeasti tarkoitetaan, että pannaan kiimaisina kuin kanit aamusta iltaan? Tätähän se tarkoittaa. Inhoan tuota asioiden kaunistelua.