Missä vaiheessa lapsista alkaa olla iloa?
Omani ovat teinejä ja mietin tässä että onko niistä iloa 20-, 30-, 40-vuotiaina vai myöhemmin
Kommentit (26)
20v tyttö tuo kavereitaan yökylään niin johan siitä on iloa
Olawi
Joka iässä, mutta sanotaan nyt näin, että 20+ muuttuu että on oikeastaan pelkkää iloa. (Jos ei edelleen jatkuvaa rahanmenoa lasketa, opiskelijoita kun ovat)
Mitä tarkoitat ilolla? Lapsen jokainen kehitysvaihe on ilo, jos kykenee rakastamaan aidosti lastaan. Aikuistuvan lapsen kanssa tulee haikeus, se lapsuuden aika menikin nopsaan. Alkaa märehtimään, teinkö oikein, olisiko pitänyt toimia siinä ja siinä asiassa toisin👶Onneksi voi pyytää aina anteeksi👩👨
Riippuu lapsesta. Joistain ei koskaan ja joistain jo vauvasta alkaen.
Itekki tuli lapset hankittua omaksi viihdykkeeksi
No kyllä niistä on iloa alusta saakka. Pieninä lapsina lapsen ilo on se vanhemman ilo.
Vierailija kirjoitti:
20v tyttö tuo kavereitaan yökylään niin johan siitä on iloa
Olawi
Kyllä tytär itse on siinä iässä parempi xd.
Heti, minusta parasta oli hoivata vastasyntynyttä vauvaa! Taaperolla alkaa jo näkyä oma luonto, mikä on myöskin hienoa, mutta se hetki pikkuinen nyytti sylissä on ollut itselleni täydellisyyden huipentuma!
Älkää miehet pelleilkö, ihana aihe🥰
Ei ikinä. Onneksi ei ole eikä tule.
Vierailija kirjoitti:
Heti, minusta parasta oli hoivata vastasyntynyttä vauvaa! Taaperolla alkaa jo näkyä oma luonto, mikä on myöskin hienoa, mutta se hetki pikkuinen nyytti sylissä on ollut itselleni täydellisyyden huipentuma!
Toki, mutta minä pikkasen pelkäsin että jos särkyy, toimin väärin!
Vauva vaihe on raskas, mutta se vaan täytyy läpi käydä. Sen jälkeen se kehitys onkin huimaa, niin ku fröbeli vertas puutarhan kasvuun. Ja koulu iässä se kehitys vaan kiihtyy. Lapsissa on se hyvä puoli, ettei ne mittaa koko aikaa sitä hyötyä, tietenki ahneus tarttuu. Mutta ei oo sellasia kaveleviä taksamittareita niin ku aikuset.
Poikalapsista kun syntyvät, tyttölapsista ei koskaan.
"Pieni lapsi, pienet murheet. Iso lapsi, isot murheet." Sananlaskuissa on viisautta, jonka jokainen sukupolvi ymmärtää aikanaan.
Joistakin lapsista on iloa joka päivä heti syntymästä lähtien ja joistakin ei yhtenäkään päivänä.
Sitten kun ne voi jättää hetkeksi vahtimatta ilman, että karkaavat tai tuhoavat jotain.
Ehkä siinä 30 paikkeilla. Itse ainakin olin vain taakka vanhemmilleni siihen asti.