Kesäloma lähestyy ja meillä käydään taas sanaa keskustelua.
Kesälomasta nimittäin ja sen vietosta.
Puoliso haluaa olla kotona, ei lähde mukaan päivä tai reissuun.
Olen viimeiset 20 vuotta yrittänyt saada häntä houkuteltua mukaan, tuloksetta. Reissut olisivat maksuttomia hänelle, sillä minä maksaisin ne.
Aikoinaan lähti mukaan kun kävimme Raumalla ja muutaman vuoden päästä jossain päin Suomea kylpylässä / korpimökissä. Tästä seurasi vain vuosien valitus miten hänen kallista aikaa haaskattiin typeriin paikkoihin. Lisäksi otti valitukseen otti kantaa anoppi, joka minulle kiukkuisesti piti puhutteluja huonoista lomapaikoista.
Puolisoni tehnyt viimeiset 10 vuotta kotoa käsin etätöitä, ei juurikaan poistu kotoa ja siksi ajattelin, että joku päivän tai kahden loma ois kiva. Ei ollut.
Kommentit (77)
Ratkaisu tähän on se, että sinä lomailet ilman miestä ja mies jää kotiin. Ja sinä et toisaalta yritä houkutella häntä mukaan eikä hän kuittaile sinulle siitä, että joutuu tekemään lomasi aikana kotityöt ja koiran hoitamiset yksin. Itselleni olisi ihan ok, jos kumppani jäisi kotiin, mutta se ei olisi ok, jos hän yrittäisi vaatia minuakin viettämään lomat kotona. Eli sen pitäisi sitten olla hänelle täysin ongelmatonta, että minä matkustan ulkomailla ja kotimaassa. Mukaan saisi toki tulla, jos haluaa, mutta jos ei halua, pitää sitten olla myös olla sinut sen kanssa, että on yksin kotona.
Vierailija kirjoitti:
Eikö nämä asiat koskaan tule esille seurustellessa vaan aina vasta avioliitossa ja 20 vuoden päästä vasta alkaa vaivaamaan kunnolla?
Minäkin kyllä ihmettelen, että miksi ihmiset sietävät jotain itseään ärsyttäviä asioita vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Ja että jos itselle olisi jokin asia tärkeää, miksei etsitä sellaista kumppania, jonka kanssa se on mahdollista, sen sijaan että yritetään muuttaa jotain epäsopivaa ihmistä sopivaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kysyr, eikö tuo ole tullut jo selväksi 20 vuodessa. Mene itse ja anna miehen olla kotona. Niin minäkin teen.
Eikö ap ole se mies ja puoliso nainen?
Totta, voi olla näinkin päin. Sama vastaus siitä huolimatta muilta osin.
Puoliso on mies; ap itse kutsuu häntä mieheksi (jolta on tullut kuittailua). Toki ap voi itsekin olla mies, omaa sukupuoltaan hän ei ole kertonut.
Ei ollut vielä tuossa vaiheessa sanonut mieheksi.
Ap kertoo viestissä numero 7, että hänen puolisonsa on mies. Siitä huolimatta joku arvelee viestissä numero 14, että puoliso on nainen. Luetun ymmärtäminen on monelta hakusessa.
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu tähän on se, että sinä lomailet ilman miestä ja mies jää kotiin. Ja sinä et toisaalta yritä houkutella häntä mukaan eikä hän kuittaile sinulle siitä, että joutuu tekemään lomasi aikana kotityöt ja koiran hoitamiset yksin. Itselleni olisi ihan ok, jos kumppani jäisi kotiin, mutta se ei olisi ok, jos hän yrittäisi vaatia minuakin viettämään lomat kotona. Eli sen pitäisi sitten olla hänelle täysin ongelmatonta, että minä matkustan ulkomailla ja kotimaassa. Mukaan saisi toki tulla, jos haluaa, mutta jos ei halua, pitää sitten olla myös olla sinut sen kanssa, että on yksin kotona.
Miksi miehen pitäisi hoitaa naisen haluamaa koiraa? Viekööt kenneliin tai lopetettavaksi ennen reissuaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kysyr, eikö tuo ole tullut jo selväksi 20 vuodessa. Mene itse ja anna miehen olla kotona. Niin minäkin teen.
Eikö ap ole se mies ja puoliso nainen?
Totta, voi olla näinkin päin. Sama vastaus siitä huolimatta muilta osin.
Puoliso on mies; ap itse kutsuu häntä mieheksi (jolta on tullut kuittailua). Toki ap voi itsekin olla mies, omaa sukupuoltaan hän ei ole kertonut.
Ei ollut vielä tuossa vaiheessa sanonut mieheksi.
Ap kertoo viestissä numero 7, että hänen puolisonsa on mies. Siitä huolimatta joku arvelee viestissä numero 14, että puoliso on nainen. Luetun ymmärtäminen on monelta hakusessa.
Monenteenkos viestiin tuo oli vastaus? Oliko ennen 7:ttä viestiä? No oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kysyr, eikö tuo ole tullut jo selväksi 20 vuodessa. Mene itse ja anna miehen olla kotona. Niin minäkin teen.
Eikö ap ole se mies ja puoliso nainen?
Totta, voi olla näinkin päin. Sama vastaus siitä huolimatta muilta osin.
Puoliso on mies; ap itse kutsuu häntä mieheksi (jolta on tullut kuittailua). Toki ap voi itsekin olla mies, omaa sukupuoltaan hän ei ole kertonut.
Ei ollut vielä tuossa vaiheessa sanonut mieheksi.
Ap kertoo viestissä numero 7, että hänen puolisonsa on mies. Siitä huolimatta joku arvelee viestissä numero 14, että puoliso on nainen. Luetun ymmärtäminen on monelta hakusessa.
Monenteenkos viestiin tuo oli vastaus? Oliko ennen 7:ttä viestiä? No oli.
Luepa uudelleen ketju viesti viestiltä. Toistan: lukemisen ymmärtäminen on monella hakusessa. :)
Vierailija kirjoitti:
Aika surullista.
Me lähdetään puolison kanssa vuoristoon vaeltamaan.
Idioottimainen ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on niin paljon eristyksissä, että hänen hermostonsa asetukset on mukautettu sen mukaan. Matka voi olla hänelle valtava rasitus. Tehkää mielummin ensin säännöllisesti asioita kodin ulkopuolella niin sitten matkakin on mahdollisempi.
Tai hänen hermostonsa ei ole säädettävissä ja siksi on sensorisesti eristänyt itsensä kotiin.
Tuossa hyvä neuvo et aloittaa pienesti eikä heti tee tyyliin mitään ulkomaan matkaa jne. koska sellainen on valtava rasitus henkisesti.
Lähdet omille retkillesi ja matkoillesi, ja joskus voi käydä niin ettet tulekaan takaisin.
Lapsia teillä ei ilmeisesti ole, mutta jos koirankin hoitaminen on kotiin jäävälle miehelle ylivoimaista, ota koira mukaan, vie se hoitoon tai luovu siitä.
Saatko jotain kiksejä marttyyrin roolistasi, kun olet kestänyt tällaista eritahtisuutta jo 20 vuotta? Kai teillä edes muina aikoina on kivaa keskenänne, vai miksi olette yhdessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu tähän on se, että sinä lomailet ilman miestä ja mies jää kotiin. Ja sinä et toisaalta yritä houkutella häntä mukaan eikä hän kuittaile sinulle siitä, että joutuu tekemään lomasi aikana kotityöt ja koiran hoitamiset yksin. Itselleni olisi ihan ok, jos kumppani jäisi kotiin, mutta se ei olisi ok, jos hän yrittäisi vaatia minuakin viettämään lomat kotona. Eli sen pitäisi sitten olla hänelle täysin ongelmatonta, että minä matkustan ulkomailla ja kotimaassa. Mukaan saisi toki tulla, jos haluaa, mutta jos ei halua, pitää sitten olla myös olla sinut sen kanssa, että on yksin kotona.
Miksi miehen pitäisi hoitaa naisen haluamaa koiraa? Viekööt kenneliin tai lopetettavaksi ennen reissuaan.
Jos näin vaikeaa on, miksi asua yhdessä ollenkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu tähän on se, että sinä lomailet ilman miestä ja mies jää kotiin. Ja sinä et toisaalta yritä houkutella häntä mukaan eikä hän kuittaile sinulle siitä, että joutuu tekemään lomasi aikana kotityöt ja koiran hoitamiset yksin. Itselleni olisi ihan ok, jos kumppani jäisi kotiin, mutta se ei olisi ok, jos hän yrittäisi vaatia minuakin viettämään lomat kotona. Eli sen pitäisi sitten olla hänelle täysin ongelmatonta, että minä matkustan ulkomailla ja kotimaassa. Mukaan saisi toki tulla, jos haluaa, mutta jos ei halua, pitää sitten olla myös olla sinut sen kanssa, että on yksin kotona.
Miksi miehen pitäisi hoitaa naisen haluamaa koiraa? Viekööt kenneliin tai lopetettavaksi ennen reissuaan.
Jos näin vaikeaa on, miksi asua yhdessä ollenkaan?
En asukaan. Exä roudaa lapset aina mökille vaikka inhoavat sitä etteivät saa viettää kesää kaupungissa.
Minulla vapaus tehdä mitä haluan, vaikka grillata terassilla yksikseni.
Täällä länsimaissa kaikki aikuiset saavat matkustaa yksin , ja myös lasten kanssa.
Meillä oli kerran suunnitelmissa lasten kanssa automatka, mutta loma alkoi lähestyä loppua. Silloin ilmoitin miehelle ja lapsille, että lähdemme sitten seuraavalla viikolla. Mies reipastui sitten hankkimaan matkalle asuntoauton ja lähti mukaan.
Ja sä roikut ton tylsän perunan kanssa, koska?
Mä oon joka kerta näitä ulinoita lukuessani hyvin iloinen siitä, että olen heittänyt äijät pellolle. Taidanpa ottaa äkkilähdön johonkin.
Vierailija kirjoitti:
Lähdet omille retkillesi ja matkoillesi, ja joskus voi käydä niin ettet tulekaan takaisin.
Lapsia teillä ei ilmeisesti ole, mutta jos koirankin hoitaminen on kotiin jäävälle miehelle ylivoimaista, ota koira mukaan, vie se hoitoon tai luovu siitä.
Saatko jotain kiksejä marttyyrin roolistasi, kun olet kestänyt tällaista eritahtisuutta jo 20 vuotta? Kai teillä edes muina aikoina on kivaa keskenänne, vai miksi olette yhdessä?
Tapa, tottumus ja ruikutusharrastus, oletan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu tähän on se, että sinä lomailet ilman miestä ja mies jää kotiin. Ja sinä et toisaalta yritä houkutella häntä mukaan eikä hän kuittaile sinulle siitä, että joutuu tekemään lomasi aikana kotityöt ja koiran hoitamiset yksin. Itselleni olisi ihan ok, jos kumppani jäisi kotiin, mutta se ei olisi ok, jos hän yrittäisi vaatia minuakin viettämään lomat kotona. Eli sen pitäisi sitten olla hänelle täysin ongelmatonta, että minä matkustan ulkomailla ja kotimaassa. Mukaan saisi toki tulla, jos haluaa, mutta jos ei halua, pitää sitten olla myös olla sinut sen kanssa, että on yksin kotona.
Miksi miehen pitäisi hoitaa naisen haluamaa koiraa? Viekööt kenneliin tai lopetettavaksi ennen reissuaan.
Jos näin vaikeaa on, miksi asua yhdessä ollenkaan?
En asukaan. Exä roudaa lapset aina mökille vaikka inhoavat sitä etteivät saa viettää kesää kaupungissa.
Minulla vapaus tehdä mitä haluan, vaikka grillata terassilla yksikseni.
Niin, ne lapsethan eivät olekaan sinun.
Ei ole pakko olla parisuhteessa varsinkaan jos ei halut ja kiinnostukset kohtaa.
Ärsyttää tuollainen uhriutuminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu tähän on se, että sinä lomailet ilman miestä ja mies jää kotiin. Ja sinä et toisaalta yritä houkutella häntä mukaan eikä hän kuittaile sinulle siitä, että joutuu tekemään lomasi aikana kotityöt ja koiran hoitamiset yksin. Itselleni olisi ihan ok, jos kumppani jäisi kotiin, mutta se ei olisi ok, jos hän yrittäisi vaatia minuakin viettämään lomat kotona. Eli sen pitäisi sitten olla hänelle täysin ongelmatonta, että minä matkustan ulkomailla ja kotimaassa. Mukaan saisi toki tulla, jos haluaa, mutta jos ei halua, pitää sitten olla myös olla sinut sen kanssa, että on yksin kotona.
Miksi miehen pitäisi hoitaa naisen haluamaa koiraa? Viekööt kenneliin tai lopetettavaksi ennen reissuaan.
Jos näin vaikeaa on, miksi asua yhdessä ollenkaan?
En asukaan. Exä roudaa lapset aina mökille vaikka inhoavat sitä etteivät saa viettää kesää kaupungissa.
Minulla vapaus tehdä mitä haluan, vaikka grillata terassilla yksikseni.
Niin, ne lapsethan eivät olekaan sinun.
Ikävä kyllä ovat minun joten viettävät puolet ajastaan luonani. Kesälomat vain jaettiin niin että "saavat" olla mökillä exän kanssa.
JSS.
Lomien jälkeen on erobuumi kun on TAAS petytty ääliökumppaniin.
Ja henkirikosten kulta-aika on nyt, kun taistelevat Virtaset vetää viinaa ja solvaa toisiaan.
Ihanaa olla vapaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakko olla parisuhteessa varsinkaan jos ei halut ja kiinnostukset kohtaa.
Ärsyttää tuollainen uhriutuminen.
Parisuhteessa voi hyvinki olla onnellisesti vaikkei kiinnostuksen kohteet kohtaa.
Meillä on hyvä suhde ja arki rullaa vaikkei muita yhteisiä kiinnostuksen kohteita olekaan kuin seksi. Minä hoidan pihaa ja puoliso harrastaa maastopyöräilyä. Lomalla hän lähtee monesti reissuun pyöräilemään ja minä jään kotiin nauttimaan omista jutuistani.
Eikö nämä asiat koskaan tule esille seurustellessa vaan aina vasta avioliitossa ja 20 vuoden päästä vasta alkaa vaivaamaan kunnolla?