Tajuaako koulukiusaaja myöhemmin, mitä on tullut tehneeksi?

Ei tajua. Ihmiseltä, joka kiusaa puuttuu empatiakyky. Ei sellainen mieti tekojensa seurauksia missään vaiheessa, puhumattakaan, että katuisi niitä. 

Mua ei ole kiusattu, mutta yläkoulun yksi pahimmista kiusaajista on nykyään esihenkilöni hva:lla. Olen osannut pysyä poissa hänen tutkastaan, mutta sen todellakin näkee miten hän edelleen nauttii kontrollista ja vallankäytöstä. Yksi työkaverini on hänen kohteensa parhaillaan. Työkaveri soitti työsuojeluvaltuutelulle saatuaan omituisen puhuttelun. Työsuojeluvaltuutettu arvasi heti kenestä oli kyse ja ennusti, että seuraavaksi työkaveri saa varoituksen, sillä se on tämän esihenkilön käyttäytymisen kaava.

Sitä vaan mietin, että miksi näinä säästämisen ja irtisanomisten aikana tuollaiset saastaiset haahkat saa nostaa veronmaksajien kustantamaa palkkaa.

Koulii- ja työpaikkakiusaajille pitäisi tehdä kastraatio. On hirvittävää, että tuollaiset tyypit pääsevät lisääntymään.

Moni nuori koulukiusattu Suomessa on tehnyt itsemurhan.  Koulukiusaaja pitäisi tuomita taposta tai jopa murhasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että kiusaajat kovin usein kierivät menneisyydessä. Pitäisi kokea jonkin sortin valaistuminen, jotta voi katua.

Ei minunkaan kiusaaja, vaan hän oikein nautti hyvästä elämästä. Entinen kiusaajani oli saanut jopa työpaikan koulunkäynnin ohjaajana. Itse sain paljon huonomman työpaikan kiusattuna. Eli suomi suosii kiusaajia hyvin vahvasti. Joten en enää luota. 

Meinaat että työnhaussa kysytään, olitko koulukiusaaja vai kiusattu? Hohhoijaa..

Monesti, ei toki aina, kiusaajat ovat osa sitä suosittua porukkaa ja näin myös etenevät elämässä, kun omaavat ns. normaalit sosiaaliset taidot jne. Kiusatut taas monesti ovat niitä hiljaisia ja "outoja". 

Koulukiusaaminen jättää syvät haavat, mutta viime vuosina suomalaisessa mediassa on julkaistu useita koskettavia juttuja, joissa katuvat kiusaajat ovat astuneet esiin pyytääkseen tekojaan anteeksi. Erittäin suuren kohun iltapäivälehdissä nostatti toimittaja Sanna Ukkolan ohjelma, jossa haastateltiin entistä koulukiusaajaa Jeremias Jaakolaa. Jeremias kertoi ohjelmassa avoimesti ja katuvasti siitä, miten hän johti nuorisoporukoita yksittäisten koulukavereiden kimppuun, ja miten kiusaaminen kohdistui muun muassa vakavasti syöpäsairaaseen tyttöön. Jeremias kuvaili tajunneensa tekojensa vakavuuden vasta myöhemmin elämässä, kun hän yritti aikuisena mennä pyytämään anteeksi eräältä uhriltaan, mutta tämä lähti pelon vuoksi karkuun. Jeremias painotti haastattelussa, että kiusaajan pyytäessä anteeksi tarkoituksena ei ole vaatia uhrilta anteeksiantoa, vaan puhtaasti kantaa vastuu omasta julmasta käytöksestään.

Tavallisen suomalaisen miehen heräämistä käsiteltiin puolestaan Yleisradion dokumentaarisessa jutussa, jossa seurattiin Ville-nimistä miestä. Ville oli kiusannut muita koko peruskoulun ajan, sillä hän oli itse kokenut kiusaamista koulun alussa ja alkanut haukkua muita päästäkseen mukaan porukkaan. Aikuisiällä teot alkoivat painaa hänen omaatuntoaan niin paljon, että hän otti lopulta viestillä yhteyttä vanhoihin uhreihinsa ja pyysi anteeksi. Tämä yhteydenotto toi suuren huojennuksen molemmille osapuolille ja auttoi käsittelemään menneisyyden traumoja.

Myös monet julkisuuden henkilöt ovat käsitelleet menneisyyttään suoraviivaisesti iltapäivälehtien sivuilla. Presidentti Alexander Stubb on herättänyt laajaa keskustelua nuoruusvuosiensa käytöksellä, jota hän kommentoi ensin Ilta-Sanomissa ja myöhemmin Iltalehden Totuus minusta -sarjassa. Stubb pyysi julkisesti anteeksi kaikilta, jotka olivat kokeneet tulleensa hänen kiusaamakseen, ja analysoi olleensa nuorena urheileva poika, joka yritti peittää omaa sisäistä epävarmuuttaan muiden kustannuksella huonolla käyttäytymiskoodistolla. Samalla tavalla Duudsoneista tuttu Jukka Hildén myönsi Ilta-Sanomien jutussa olleensa nuorena koulukiusaaja. Hän kertoi heränneensä tekoihinsa myöhemmin ja etsineensä käsiinsä kiusaamansa henkilöt pyytääkseen heiltä anteeksi kasvotusten, sillä menneisyyden teot eivät jättäneet häntä rauhaan.

Jotkut saattavat katua, mutta kiusaamisvietti säilyy. Vähän kuin jotkut sanovat alkoholisteista. Alkoholisti on aina alkoholismiin taipuvainen, vaikka sen käytöksen saisikin hallintaan.

Jos kasvaminen, katumus ja itsereflektio olisivat jollain tapaa yleisiä ilmiöitä,  valtaa käyttäisivät hyvin erilaiset ihmiset kuin on käyttänyt läpi ihmiskunnan historian. Mutta todellisuudessa äänestämme epärehellisiä, huomiohakuisia, äänekkäitä ja narsistisia yksilöitä päättämään asioista puolestamme. Yksittäinen ihminen voi katua ja muuttua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että kiusaajat kovin usein kierivät menneisyydessä. Pitäisi kokea jonkin sortin valaistuminen, jotta voi katua.

Ei minunkaan kiusaaja, vaan hän oikein nautti hyvästä elämästä. Entinen kiusaajani oli saanut jopa työpaikan koulunkäynnin ohjaajana. Itse sain paljon huonomman työpaikan kiusattuna. Eli suomi suosii kiusaajia hyvin vahvasti. Joten en enää luota. 

Meinaat että työnhaussa kysytään, olitko koulukiusaaja vai kiusattu? Hohhoijaa..

Monesti, ei toki aina, kiusaajat ovat osa sitä suosittua porukkaa ja näin myös etenevät elämässä, kun omaavat ns. normaalit sosiaaliset taidot jne. Kiusatut taas monesti ovat niitä hiljaisia ja "outoja". 

"Normaalit sosiaaliset taidot". Just. Jos heillä olisi normaalit sosiaaliset taidot, he eivät kiusaisi ketään.

Mutta sinä et sitä kykene ymmärtämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että kiusaajat kovin usein kierivät menneisyydessä. Pitäisi kokea jonkin sortin valaistuminen, jotta voi katua.

Ei minunkaan kiusaaja, vaan hän oikein nautti hyvästä elämästä. Entinen kiusaajani oli saanut jopa työpaikan koulunkäynnin ohjaajana. Itse sain paljon huonomman työpaikan kiusattuna. Eli suomi suosii kiusaajia hyvin vahvasti. Joten en enää luota. 

Meinaat että työnhaussa kysytään, olitko koulukiusaaja vai kiusattu? Hohhoijaa..

Monesti, ei toki aina, kiusaajat ovat osa sitä suosittua porukkaa ja näin myös etenevät elämässä, kun omaavat ns. normaalit sosiaaliset taidot jne. Kiusatut taas monesti ovat niitä hiljaisia ja "outoja". 

"Normaalit sosiaaliset taidot". Just. Jos heillä olisi normaalit sosiaaliset taidot, he eivät kiusaisi ketään.

Mutta sinä et sitä kykene ymmärtämään.

Itse asiassa tehokas kiusaaminen vaatii usein keskimääräistä paremmat sosiaaliset taidot, jotta tietää mistä naruista vetelee.

ohis

Vierailija kirjoitti:

Koulukiusaaminen jättää syvät haavat, mutta viime vuosina suomalaisessa mediassa on julkaistu useita koskettavia juttuja, joissa katuvat kiusaajat ovat astuneet esiin pyytääkseen tekojaan anteeksi. Erittäin suuren kohun iltapäivälehdissä nostatti toimittaja Sanna Ukkolan ohjelma, jossa haastateltiin entistä koulukiusaajaa Jeremias Jaakolaa. Jeremias kertoi ohjelmassa avoimesti ja katuvasti siitä, miten hän johti nuorisoporukoita yksittäisten koulukavereiden kimppuun, ja miten kiusaaminen kohdistui muun muassa vakavasti syöpäsairaaseen tyttöön. Jeremias kuvaili tajunneensa tekojensa vakavuuden vasta myöhemmin elämässä, kun hän yritti aikuisena mennä pyytämään anteeksi eräältä uhriltaan, mutta tämä lähti pelon vuoksi karkuun. Jeremias painotti haastattelussa, että kiusaajan pyytäessä anteeksi tarkoituksena ei ole vaatia uhrilta anteeksiantoa, vaan puhtaasti kantaa vastuu omasta julmasta käytöksestään.

Nää kiusaajat saa jäädä tänne suomeen keskenään, en enää synnyttäisi tänne. Omatkin lapset pakko laittaa julkiseen kouluun kiusattavaksi ja elämä on yhtä helvettiä ja me kiusatun jouduttiin vielä ottamaan sossujen vittuilut siihen päälle! On tää sairas maa. Menetätte meidät kiltimmät ja saatte sitten vaikka ulkomailta ilkeämpiä vähän erilaisia ihmisiä tilalle tänne saatte keskenään sitten olla paskoja toisillenne, enää ette voi kilteille olla paskoja. 

Vierailija kirjoitti:

Myös monet julkisuuden henkilöt ovat käsitelleet menneisyyttään suoraviivaisesti iltapäivälehtien sivuilla. Presidentti Alexander Stubb on herättänyt laajaa keskustelua nuoruusvuosiensa käytöksellä, jota hän kommentoi ensin Ilta-Sanomissa ja myöhemmin Iltalehden Totuus minusta -sarjassa. Stubb pyysi julkisesti anteeksi kaikilta, jotka olivat kokeneet tulleensa hänen kiusaamakseen, ja analysoi olleensa nuorena urheileva poika, joka yritti peittää omaa sisäistä epävarmuuttaan muiden kustannuksella huonolla käyttäytymiskoodistolla. Samalla tavalla Duudsoneista tuttu Jukka Hildén myönsi Ilta-Sanomien jutussa olleensa nuorena koulukiusaaja. Hän kertoi heränneensä tekoihinsa myöhemmin ja etsineensä käsiinsä kiusaamansa henkilöt pyytääkseen heiltä anteeksi kasvotusten, sillä menneisyyden teot eivät jättäneet häntä rauhaan.

Lässynlässyn, tämä vain todistaa sen miten hyvin kiusaajilla suomessa menee tai ylipäätään maailmassa. Taitaa Jeesus ollakin kiusaajien puolella...kumma kun jopa presidentteinä on nyt kaikki kiusaajat kuten Stubbit, Putinit, Trumpit. Kertoo jotakin yhteiskunnasta. Samanlaista mätä omena porukkaa on ne jotka kiusaajia nostaa ylös. Sitten maailma on täynnä kurjuutta muille paitsi noille. 

Tajuaa mutta ei halua tajuta. Kun lapseni oli tehnyt itsemurhan, otin yhteyttä koulukiusaajaan. Ei saatana tunnustanut mitään, tuskin muisti olleensa samalla luokalla koko ala- ja yläasteen ja rääkännneensä päivittäin.

Väkivallan käyttö on AINA merkki tajuattomuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että kiusaajat kovin usein kierivät menneisyydessä. Pitäisi kokea jonkin sortin valaistuminen, jotta voi katua.

Ei minunkaan kiusaaja, vaan hän oikein nautti hyvästä elämästä. Entinen kiusaajani oli saanut jopa työpaikan koulunkäynnin ohjaajana. Itse sain paljon huonomman työpaikan kiusattuna. Eli suomi suosii kiusaajia hyvin vahvasti. Joten en enää luota. 

Meinaat että työnhaussa kysytään, olitko koulukiusaaja vai kiusattu? Hohhoijaa..

Monesti, ei toki aina, kiusaajat ovat osa sitä suosittua porukkaa ja näin myös etenevät elämässä, kun omaavat ns. normaalit sosiaaliset taidot jne. Kiusatut taas monesti ovat niitä hiljaisia ja "outoja". 

"Normaalit sosiaaliset taidot". Just. Jos heillä olisi normaalit sosiaaliset taidot, he eivät kiusaisi ketään.

Mutta sinä et sitä kykene ymmärtämään.

Itse asiassa tehokas kiusaaminen vaatii usein keskimääräistä paremmat sosiaaliset taidot, jotta tietää mistä naruista vetelee.

ohis

Ei sellainen vaadi paljon mitään, että huomaa toisen kipupisteet. Se sen sijaan vaatii, ettei vedä niistä naruista tai lyö toista vyön alle. Hillitsee itsensä ja impulssinsa satuttaa toista toisin kuin kiusaaja, vaikka mieli tekisi. Sellaisia sosiaalisia taitoja sietäisi arvostaa, eikä aina mennä sieltä, missä rima on matalin.

Myöhemmin? Tajuaa tietysti rikoksen tekohetkelläkin ko. asian.

Vierailija kirjoitti:

Tajuaa mutta ei halua tajuta. Kun lapseni oli tehnyt itsemurhan, otin yhteyttä koulukiusaajaan. Ei saatana tunnustanut mitään, tuskin muisti olleensa samalla luokalla koko ala- ja yläasteen ja rääkännneensä päivittäin.

Kiusaajien suomi, luovutetaan kyllä se jossain kohdin pilkka osuu heidän omaan nilkaan kun jäävät tänne keskenään mädät omenat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että kiusaajat kovin usein kierivät menneisyydessä. Pitäisi kokea jonkin sortin valaistuminen, jotta voi katua.

Ei minunkaan kiusaaja, vaan hän oikein nautti hyvästä elämästä. Entinen kiusaajani oli saanut jopa työpaikan koulunkäynnin ohjaajana. Itse sain paljon huonomman työpaikan kiusattuna. Eli suomi suosii kiusaajia hyvin vahvasti. Joten en enää luota. 

Meinaat että työnhaussa kysytään, olitko koulukiusaaja vai kiusattu? Hohhoijaa..

Monesti, ei toki aina, kiusaajat ovat osa sitä suosittua porukkaa ja näin myös etenevät elämässä, kun omaavat ns. normaalit sosiaaliset taidot jne. Kiusatut taas monesti ovat niitä hiljaisia ja "outoja". 

"Normaalit sosiaaliset taidot". Just. Jos heillä olisi normaalit sosiaaliset taidot, he eivät kiusaisi ketään.

Mutta sinä et sitä kykene ymmärtämään.

Usein ne kiusaajan sosiaaliset taidot on kuin 3-vuotiaalla hiekkalaatikolla. Heitetään hiekkaa toisen silmiin, jos jokin harmittaa, isketään kyynärpäällä kylkeen tai kampataan toinen kuralätäkköön, pistetään ruokapöydässä haarukalla silmään, koska siellä se sattuu enemmän kuin jos sen löisi takapuoleen. Aikuiset kiusaajat etsivät sitten henkisiä kipupisteitä toisiltaan ja alhaisesti niitä nokkivat, kunnes kiusattu rääkäisee. Eläimen tasolla olevaa käytöstä, josta useimmat kasvavat ulos jo lapsena, kun empatiakyky kehittyy.