Tajuaako koulukiusaaja myöhemmin, mitä on tullut tehneeksi?

Tajuaa jo kiusatessaan, mutta ei välitä. Eikä välitä myöhemminkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän tuo ole niin, että kyllä kiusaaja tajuaa, mitä hän tekee. Tahallaan tekee juttujaan. 

 

Mitenkähän on, lopettavatko kaikki kiusaajat tekonsa aikuisemmiksi tultuaan vai jäävätkö heistä jotkut kiusaamisen haluunsa ja esim. "kuittailevat" asiattomia lausumia aikuisella iälläänkin. Tekevät sitä kiusaamista edelleen sen vuoksi, jotta siitä voi saada kohteen alistumaan ja voi poimia hyötyä itselleen.

Yks mun eksä kehui olleensa lapsena koulukiusaaja. Oli väkivaltainen aikuisenakin, ja suhde päättyi siihen.

Mistä vetoa että eksälläsi on ollut yllin kyllin suhteita senkin jälkeen? Toi väkivaltaisuus tai kusipäisyys kun ei monelle ole niin iso juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en tajunnut oman toimintani vahingollisuutta alakoululaisena (ei riittänyt siinä tilanteessa kapasiteetti miettiä toisen näkökulmasta niin että olisi oikeasti ymmärtänyt), mutta teininä sitten tajusin miten satuttavaa oma toiminta todennäköisesti oli, varsinkin kun kyseessä oli ihminen jolle aina välillä vakuutin olevani kaveri, ja sitten rikoin luottamuksen yhä uudestaan.

Kirjoitin hänelle joskus ehkä 17-vuotiaana sitten kirjeen, jossa kerroin tajunneeni miten julmasti toimin, sanoin ettei mikään siitä ollut hänen syytään tai liittynyt häneen, ja että jos voisin muuttaa tai hyvittää mennyttä niin sen tekisin. En saanut vastausta, en oikeastaan odottanutkaan, hän ei ole minulle velkaa yhtään mitään ja kaikista vähiten anteeksiantoa. Toivon vain, että hänen polulleen on minun jälkeeni osunut parempia ihmisiä ja hän on saanut hyvän elämän, jossa uudet ihmissuhteet ovat antaneet voimaa korjailla sitä mitä minä parhaani mukaan rikoin.

 

Nyt nelikymppisenä harmittaa ja kaduttaa edelleen, mutta enää ei okseta ja ahdista kun tapahtunut tulee mieleen, enkä koe, että uhrini hyödyttäisi jos vieläkin käyttäisin aikaani itseni vihaamiseen. Nykyään työssäni mm. paikkailen nuorten kanssa yhdessä kiusaamisen jättämiä arpia, ja toivon että tällä saan universumilla velkaa maksettua, vaikka en kiusaamisen kohteelle voi tapahtunutta mitenkään hyvittää.

Osaatko sanoa miksi kiusasit silloin aikanaan? Jotain sinä ilmeisesti siitä sait, voimantuntoa, psyykksitä mielihyvää tms. Etkö oikeasti yhtään tajunnut että toisesta se tuntuu (lievästi sanottuna) pahalta?

Jos selitän miksi, niin se kuulostaisi puolustautumiselta tai vastuun siirtämisestä muille, ja sitä en halua. Ja mahdotonhan sitä on varmaksi tietää että jos asia x tai y olisi ollut toisin, olisinko silloin kiusannut.

Mutta kyse oli varmaan juurikin jostain vallan tunteesta. Vinksahtanut ajatus siitä, että jos minä voin käyttää valtaa johonkuhun, alistaa häntä, niin olen jotenkin voimakkaampi tai ylempänä hierarkiassa. En koe että olisin saanut siitä iloa tai nautintoa, vaan ehkä jotain turvaa, että todistin itselleni etten ole ravintoketjun pohjimmainen. Kiusaaminen tapahtui aina piilossa, eli muiden reaktioita en sillä tavoitellut.

Olin epävakaista perheoloista ja koulussa kiusattu ja halveksuttu itsekin, ja mun elämää hallitsi pelko ja selviytymisstrategia kaikissa muissa ihmissuhteissa oli miellyttäminen. Sitten tässä yhdessä kaverisuhteessa minusta kuoriutui tosi tosi inhottava alistaja, mutta ei se kenenkään muun vastuulla ollut kuin minun.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan aika paljon kiusaajasta ja siitä mitä on tehnyt jne.

Minusta 99% on jonkin sortin koulukiusaajia ja vähintään tai pahimmilleen niitä jotka vaan katsovat vierestä.

Itse olin yhden kerran mahdollinen mieto koulukiusaaja kun keksin uudesta oppilaasta koulussa lempinimen jota useat kaverit sitten alkoivat käyttämään. No itse sitten jossain vaiheessa mietin että ehkä tämä uusi tyyppi ei tykkää siitä ja muutenkin outo juttu niin itse sanoin että älkää enää käyttäkö tätä lempinimeä. Tällaista minunkaltaista toimintaa varmaan tapahtuu harvoin. Ja itse myös olen ollut sekä oppilaiden että opettajien mielestä paras tyyppi. Ja alkuun viitaten sanon vielä että opettajat ovat suhteellisesti pahimpia kiusaajia. Olettavat että joku 12v poika ei naura jollekin keha rille. No itse pidättelevät pokkaa aika huonosti ja sitten moralisoivat muita.

TLDR: Voi tajuta, riippuu monesta asiasta ja kaikki ovat muutenkin kiusaajia enemmän tai vähemmän.

No ne kiusaajat saavat jatkaa toimintaansa siksi, että ne 98 muuta katsovat vierestä eivätkä tee mitään. Pahimmillaan vielä puolustavat sitä kiusaajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että kiusaajat kovin usein kierivät menneisyydessä. Pitäisi kokea jonkin sortin valaistuminen, jotta voi katua.

Ei minunkaan kiusaaja, vaan hän oikein nautti hyvästä elämästä. Entinen kiusaajani oli saanut jopa työpaikan koulunkäynnin ohjaajana. Itse sain paljon huonomman työpaikan kiusattuna. Eli suomi suosii kiusaajia hyvin vahvasti. Joten en enää luota. 

Tämä on jo sairasta. Koulunkäynnin ohjaajana tyyppi, jonka mielestä muiden nöyryyttäminen tai jopa pahoinpiteleminen on paitsi hyväksyttävää myös tehnyt itse samaa

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajat ovat epäonnistuneita ihmisiä jotka eivät yleensä kykene itsereflektioon. Ovat huonoja ihmisiä läpi elämänsä. 

Useimmat ihmiset kyllä jatkaa oppimista ja kehittymistä varhaislapsuuden jälkeen. Useimmat lapset kiusaavat joskus ja tulevat kiusatuiksi, ja kasvavat kuitenkin ihan tavallisiksi ihmisiksi. 12-vuotiaan lapseni paras kaveri on hänen tokaluokan kiusaajansa.

Kyllä tajuavat. Suurin osa jopa nauttii siitä.

Stubbi ei ainakaan tuntunut ymmärtävän. Suorastaan vähätteli koko hommaa. 

Vierailija kirjoitti:

Stubbi ei ainakaan tuntunut ymmärtävän. Suorastaan vähätteli koko hommaa. 

No se tietty persoonallisuustyyppi tietää että on tehnyt väärin, mutta ei välitä. Se vähättely johtuu puhtaasti siitä, että yrittää minimoida vahingon itselleen. Se kiusattu tuskin Stubbiakaan kiinnostaa pätkääkään.

He ovat täysin tietoisia ja suorastaan nauttivat siitä, kun saa manipuloitua muita ja saavat itse ihailua nöyryyttämällä muita. Sairasta, 100% luonnevikaista sakkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan aika paljon kiusaajasta ja siitä mitä on tehnyt jne.

Minusta 99% on jonkin sortin koulukiusaajia ja vähintään tai pahimmilleen niitä jotka vaan katsovat vierestä.

Itse olin yhden kerran mahdollinen mieto koulukiusaaja kun keksin uudesta oppilaasta koulussa lempinimen jota useat kaverit sitten alkoivat käyttämään. No itse sitten jossain vaiheessa mietin että ehkä tämä uusi tyyppi ei tykkää siitä ja muutenkin outo juttu niin itse sanoin että älkää enää käyttäkö tätä lempinimeä. Tällaista minunkaltaista toimintaa varmaan tapahtuu harvoin. Ja itse myös olen ollut sekä oppilaiden että opettajien mielestä paras tyyppi. Ja alkuun viitaten sanon vielä että opettajat ovat suhteellisesti pahimpia kiusaajia. Olettavat että joku 12v poika ei naura jollekin keha rille. No itse pidättelevät pokkaa aika huonosti ja sitten moralisoivat muita.

TLDR: Voi tajuta, riippuu monesta asiasta ja kaikki ovat muutenkin kiusaajia enemmän tai vähemmän.

No ne kiusaajat saavat jatkaa toimintaansa siksi, että ne 98 muuta katsovat vierestä eivätkä tee mitään. Pahimmillaan vielä puolustavat sitä kiusaajaa.

Noin kävi mullekkin, muut oli kiusaajan puolella ja hänen johdollaan osallistui siihen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan aika paljon kiusaajasta ja siitä mitä on tehnyt jne.

Minusta 99% on jonkin sortin koulukiusaajia ja vähintään tai pahimmilleen niitä jotka vaan katsovat vierestä.

Itse olin yhden kerran mahdollinen mieto koulukiusaaja kun keksin uudesta oppilaasta koulussa lempinimen jota useat kaverit sitten alkoivat käyttämään. No itse sitten jossain vaiheessa mietin että ehkä tämä uusi tyyppi ei tykkää siitä ja muutenkin outo juttu niin itse sanoin että älkää enää käyttäkö tätä lempinimeä. Tällaista minunkaltaista toimintaa varmaan tapahtuu harvoin. Ja itse myös olen ollut sekä oppilaiden että opettajien mielestä paras tyyppi. Ja alkuun viitaten sanon vielä että opettajat ovat suhteellisesti pahimpia kiusaajia. Olettavat että joku 12v poika ei naura jollekin keha rille. No itse pidättelevät pokkaa aika huonosti ja sitten moralisoivat muita.

TLDR: Voi tajuta, riippuu monesta asiasta ja kaikki ovat muutenkin kiusaajia enemmän tai vähemmän.

No ne kiusaajat saavat jatkaa toimintaansa siksi, että ne 98 muuta katsovat vierestä eivätkä tee mitään. Pahimmillaan vielä puolustavat sitä kiusaajaa.

Noin kävi mullekkin, muut oli kiusaajan puolella ja hänen johdollaan osallistui siihen. 

Jotenkin toi laumamentaliteetti on ohjelmoitu useimpiin suomalaisiin jo valmiiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajat ovat epäonnistuneita ihmisiä jotka eivät yleensä kykene itsereflektioon. Ovat huonoja ihmisiä läpi elämänsä. 

Useimmat ihmiset kyllä jatkaa oppimista ja kehittymistä varhaislapsuuden jälkeen. Useimmat lapset kiusaavat joskus ja tulevat kiusatuiksi, ja kasvavat kuitenkin ihan tavallisiksi ihmisiksi. 12-vuotiaan lapseni paras kaveri on hänen tokaluokan kiusaajansa.

Kaikki lapset kiusaa ja ovat kiusattuna jossakin määrin kun harjoittelevat sosiaalisia taitoja, mutta kun puhutaan kiusaamisesta niin silloin puhutaan yhteen ihmiseen kohdistuvasta epänormaalista kiusaamisesta joka ei kuulu kasvuun eikä kehitykseen. Kyllähän kissanpennutkin näykkivät ja purevat toisiaan yms. koiranpennut tappelevat jne. kuuluu kehitykseen. Mutta sitten jos kiusaaminen on toistuvaa ja siinä on juurikin vallan epätasapaino eli siinä on sitä, että yhtä kiusataan enemmän ja systemaattisesti jatkuvammin on kyse oikeasta kiusaamisesta mitä tässä tarkoitetaan. Esim. mun kiusaaja ei tajunnut, että kyseessä ei ole ikään kuuluva juttu, vaikka hän sillä yritti perustella ja puolustella kiusaamistaan koska hän ei vain tehnyt jotain yksittäistä kertaa jotakin pikku kiusaa vaan hän kiusasi vuosikausia jolloin kyse ei ole enää mistään ikään kuuluvista rajojen kokeilusta vaan systemaattisesta käytöksestä jolla on kohde. 

Kiusaaja kyllä tajuaa alusta pitäen sen, mitä tekee ja mistä on kysymys. Ja nauttii toisen rääkkäämisestä.

Kyllä! Minua kiusattiin. Kuten usein, kiusatusta tulee myös kiusaaja. Minustakin tuli. Kun itse kiusasin jotain, se ei tuntunut koskaan hyvältä. Silti jatkoin sitä. Lopetin kiusaamisen siinä 16 vuotiaana. Muutamasta jotka kiusasivat minua, tuli myöhemmin ystäväni. Myös muutamasta joita minä kiusasin, tuli myöhemmin ystäväni. Muutkin ovat kertoneet tajunneensa olleensa kauheita. Nyt olen keski-ikäinen äijä jolle ei jäänyt mitään traumoja onneksi. Toivottavasti ei heillekään joita minä kiusasin. Hyvää Juhannusta. 

Vierailija kirjoitti:

Tajuaa seuraukset siinä vaiheessa kun saa kuokkaansa kiusatun siskolta. Muuten on tyytyväinen kiusatun kärsimisestä.

Saitko töitä?