Mistä älyttömistä syistä tiedätte jonkun käyneen ensiavussa/päivystyksessä?

Kissan raapaisu kädessä. Näin kuvan haavasta ja ajattelin, että ehkä en olisi mennyt kuormittamaan päivystystä vaan olisin kotona desinfioinut haavan ja mennyt seuraavana päivänä, jos olisi vaikuttanut siltä etten saa sitä tyrehtymään tai siinä on tulehtumisriski. Tuo ihminen tuntuu menevän jatkuvasti lääkäriin jostakin ihottumastakin mikä ehkä menisi sillä kun nukkuisi yön yli.

Vierailija kirjoitti:

Kissan raapaisu kädessä. Näin kuvan haavasta ja ajattelin, että ehkä en olisi mennyt kuormittamaan päivystystä vaan olisin kotona desinfioinut haavan ja mennyt seuraavana päivänä, jos olisi vaikuttanut siltä etten saa sitä tyrehtymään tai siinä on tulehtumisriski. Tuo ihminen tuntuu menevän jatkuvasti lääkäriin jostakin ihottumastakin mikä ehkä menisi sillä kun nukkuisi yön yli.

Itse asiassa kissan raapaisuissa on aina tulehdusriski, jos siitä tulee haava. On olemassa ihan Bartonella-bakteerin aiheuttama "kissanraapimatauti". Kissan kynnet (ja hampaat) ovat niin terävät, että bakteerit menevät herkästi pienestäkin haavasta pintaa syvemmälle.

Pienetkin kissan tai koiran aiheuttamat haavat voivat olla myös jäykkäkouristusriski, jos rokotukset eivät ole ajan tasalla.

Tässä on taas sellainen ongelma, että tällaisista haavoista nimenomaan kehoitetaan hakeutumaan hoitoon, vaikka ne eivät päällisin puolin näyttäisi pahalta. Mutta sitten kun hakeutuu, sekin on tietysti väärin.

Itse en pysy edes kärryillä siitä, mihin kuuluisi mennä, koska käynneissä on aina vuosia välissä ja aina niitä poliklinikkapaikkoja, puhelinnumeroja, aikoja ja systeemejä muutetaan. Vituttaa koko terveydenhuoltosysteemi nykyään. Muka helpompaa. Ja katin kontit. Olen esim. hakenut tietoa siitä, missä matkailijan rokotuksia nykyään saa, eipä ole löytynyt semmoista tietoa hyvinvointialueen sivuilta. Ennen rokotuspaikka ja systeemi oli ihan selviä. Nyt varmaan tarvii jonnekin soittaa tai käydä jossain luukulla utelemassa, missä semmoinen asia hoituu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peräpukamien takia.

Eikö tuo ole ihan asiallinen syy hakeutua päivystykseen? Erityisesti jos ne on oikein kipeät ja vuotavat.

Jos tosiaan kipu on sietämätöntä ja / tai ne vuotavat runsaasti, niin kyllä. -Ap

Höpö höpö. Pukamat eivät ole vaarallisia.

Vierailija kirjoitti:

Enoni vaiva tulkittiin närästykseksi Malmin sairaalassa. Kuoli sitten samalla reissulla sinne tuulikaappiin kun se olikin sydänkohtaus.

Miten ei saatu elvytettyä, jos oli jo sairaalassa?

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kaikille vastauksista, tuli yllättävän vähän aivan hölmöjä syitä hakeutua päivystykseen. Huomasin, että nopeat sanavalintani aloituksessa oli huonoja. Olisi ehkä pitänyt kysellä turhimmista syistä hakeutua päivystykseen. 

 

Kommenteissa oli monta esimerkkiä siitä, että neuvontapuhelimessa oli oireita vähätelty, kun kyse onkin ollut esim. verenmyrkytyksestä, johon pitää saada hoitoa nopeasti. Lisäksi oireet on saattaneet tuntua "vähäpätöisiltä", mutta onkin tarvittu iv-antibiootit tai operaatio. 

 

Voimakas tai huolestuttava päänsärky, hengenahdistus, yleisvoinnin lasku ym. on todellakin hyviä syitä hakeutua päivystykseen.  -Ap

Mun käskettiin odottaa hengenahdistusta tai huimausta kun soitin päivystykseen veritulppaepäilystä jalassa (äkillinen pistävä, koveneva kipu pohkeessa). Kyllä, odottaa noita oireita ja lähteä päivystykseen vasta silloin. Ja puhelimeen vastannut hoitaja tuhahti lopuksi että ei noin nuorilla ole ikinä mitään, kun sanoin että suvussa on siis ollut molemmilla puolilla tuota ongelmaa.

Piti ihan tarkistaa useaan otteeseen puhelun aikana etten ollut vahingossa soittanut johonkin väärään numeroon, ja sieltä pilailtiin.

Lapsen kanssa hammaspäivystykseen, koska pysyvä hammas ei ole vielä puhjennut. 

Tavatakseen lääkärin, jonka voisi iskeä.

Vierailija kirjoitti:

Soita numeroon aina ennen päivystä päivystykseen hakeutumista.

 

Ota arkena virka-aikana ensisijaisesti yhteys omaan terveysasemaasi.

Jos tilanne on henkeä uhkaava (esim. kova rintakipu tai tajuttomuus), soita suoraan hätänumeroon 112

HALOO! Tajuton ei kyllä soittele mihinkään!

Vierailija kirjoitti:

Minä 2000-luvulla 15v:na kuumetta oli ollut jo 2 viikkoa. Isä sitten sanoi että terkkariin on mentävä. Hänellä (ja minulla silloin) ei vissiin hajuakaan mitkä asiat on päivystyksellisiä ja mitkä ei. Aika monta tuntia sai odotella vuoroaan ja taisi kuume laskea ihan itsestään parin päivän päästä.

Noin pitkään jatkuneen kuumeen takia pitääkin mennä lääräriin. Mun lapsella oli viidettä päivää kuume. Soitin terveysasemalle, niin siellä sanoi se puheluun vastannut, että ei tarvi tulla lääkäriin.

Seitsemäntenä kuumepäivänä lähdin päivystykseen soittamatta etukäteen. Lääkäri kysyi, että miksi ette aiemmin tulleet. Sanoin, että meille sanoi se puhelun vastaanottanut, että ei tarvi tulla. Lääkäri suorastaan suuttui tästä, että näin oli sanottu. Lapsen keuhkot kuvattiin. Hänellä oli keuhkokuume. Varjostumia keuhkoissa. Lääkkeet määrättiin, ja toipuminen kotona kesti viikon päivät.

En soittele enää mihinkään. Muuta en ole siitä numerosta saanut kuin oman terveysaseman numeron, joka minulla kyllä on, ja ohjeen hakeutua sinne virka-aikana. Viimeksi postasin tämän numeropalvelun takaisinsoittoa yli neljä tuntia. Sen jälkeen lähdin päivystykseen. Keuhkokuume, jouduin jäämään osastolle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Soita numeroon aina ennen päivystä päivystykseen hakeutumista.

 

Ota arkena virka-aikana ensisijaisesti yhteys omaan terveysasemaasi.

Jos tilanne on henkeä uhkaava (esim. kova rintakipu tai tajuttomuus), soita suoraan hätänumeroon 112

HALOO! Tajuton ei kyllä soittele mihinkään!

-eri

Perheessä joku toinen voi soittaa. Meidän naapuriin tuli oikein lääkäri helikopterilla. Sinne meni myös tavallinen ambulanssi. Tämä, jolle se muu porukka siellä oli soittanut apua, käveli sitten itse sinne tavalliseen ambulanssiin. Seuraavana päivänä potilas näkyi tallustelevan takaisin naapuriin.

Nuhakuume.. korvakipu, kurkkukipu. 

Toisaalta siellä numerossa ei kirjoteta sairaslomatodistuksia ja kyllä kuumepotilas sairasloman tarvitsee.

Eräs tuli päivystyksen luukulle ja kertoi, että unet jäi edellisyönä muutamaan tuntiin eikä jaksa töihin tai kouluun,minne lie ja tarttee saikkua. Itse siinä just mopin kanssa heiluin siellä luukun toisella puolella,olis tehny mieli sanoa,et mä nukuin viime yönä kans tasan saman verran kun sinä ja tässä ollaan.

Mun kaveri on aivan hysteerinen, jos muksu tulee kipeeksi. Lapsella vähän vuotaa nenä ja silmät, niin lääkäriin.

Tää meneen kuitenkin yksityiselle, kun anoppi maksaa viulut. Ei kuormita päivystystä, mutta aivan turhaa käy.

Hän kertoi, että tuntee sitten ittensä aivan pelleksi jälkeenpäin, mutta se pelko on kamala. Entäs jos tällä kertaa lapsi on pahasti sairastunut?!

Ikäänkuin oman mielenrauhansa takia hyppäävät lääkärissä.

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuli päivystyksen luukulle ja kertoi, että unet jäi edellisyönä muutamaan tuntiin eikä jaksa töihin tai kouluun,minne lie ja tarttee saikkua. Itse siinä just mopin kanssa heiluin siellä luukun toisella puolella,olis tehny mieli sanoa,et mä nukuin viime yönä kans tasan saman verran kun sinä ja tässä ollaan.

Ootsä kova. Sankariainesta. 

Hästäkonakehuhaisee

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuli päivystyksen luukulle ja kertoi, että unet jäi edellisyönä muutamaan tuntiin eikä jaksa töihin tai kouluun,minne lie ja tarttee saikkua. Itse siinä just mopin kanssa heiluin siellä luukun toisella puolella,olis tehny mieli sanoa,et mä nukuin viime yönä kans tasan saman verran kun sinä ja tässä ollaan.

Ootsä kova. Sankariainesta. 

Hästäkonakehuhaisee

-eri

Minä olin fyysisesti raskaassa duunissa sairasloman aikaan. Sain siis sairaslomaa kolme päivää keuhkoputken tulehduksen takia. Sit kävi niin, että joku tuli urputtamaan siinä tehdessäni työtä. Sanoin sille suun soittajalle, että ei minun edes pitäisi olla täällä , vaan kotona lepäämässä kun olen sairaslomalla.

Noh menin hakemaan läheisestä kaupasta juotavaa päivän kuluessa. Sattui tulemaan työnantaja vastaan parkkipaikalla. Hän närkästyneenä kysyi, että mitä sinä täällä nyt teet. Minä siihen, että kaupasta juotavaa hakemaan olen menossa. Jatkoin vielä, että minulla on tässä tämä lääkärintodistus mukana. Annoin sen hänelle, ja sanoin, että minä olen sairaslomalla, mutta olen tehnyt töitä aamusta alkaen.

Työnantajalle se sopi oikein mainiosti, että olin duunissa sairaslomalla. Normaali ihminen kyllä sanoisi, että mene kotiin. Pari seuraavaa päivää olin sitten kotona lepäämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä 2000-luvulla 15v:na kuumetta oli ollut jo 2 viikkoa. Isä sitten sanoi että terkkariin on mentävä. Hänellä (ja minulla silloin) ei vissiin hajuakaan mitkä asiat on päivystyksellisiä ja mitkä ei. Aika monta tuntia sai odotella vuoroaan ja taisi kuume laskea ihan itsestään parin päivän päästä.

Noin pitkään jatkuneen kuumeen takia pitääkin mennä lääräriin. Mun lapsella oli viidettä päivää kuume. Soitin terveysasemalle, niin siellä sanoi se puheluun vastannut, että ei tarvi tulla lääkäriin.

Seitsemäntenä kuumepäivänä lähdin päivystykseen soittamatta etukäteen. Lääkäri kysyi, että miksi ette aiemmin tulleet. Sanoin, että meille sanoi se puhelun vastaanottanut, että ei tarvi tulla. Lääkäri suorastaan suuttui tästä, että näin oli sanottu. Lapsen keuhkot kuvattiin. Hänellä oli keuhkokuume. Varjostumia keuhkoissa. Lääkkeet määrättiin, ja toipuminen kotona kesti viikon päivät.

Mulla kävi vastaavasti, mutta ei kuumetta, eikä kipuja. Vaan pitkittyneet flunssanoireet. Soitto, ei tarvii tulla, kyllä ohi menee. Höyryhengittele, tarvittaessa Heinixiä.

Seuraavalla viikolla menin suoraan luukulle. Pääsin terkan kautta lääkäriin. Tämä kuunteli pitkään ja hartaasti. Määräsi Duactia.

Noin viikko. Hengitys oli haastavaa. Mies soitti lanssin. Ei hekään meinanneet ottaa kyytiin eka. Mutta heidän happisaturaatiolaite ei antanut mitään lukuja, se oli rikki kuulemma. Käydääs varmuudeksi sairaalassa. 

Sairaalan laite ei antanut lukua, tuotiin toinen ja kolmaskin.. ei laitteissa ollutkaan vikaa vaan akassa. Erilaisia kuvia ottivat, verta jne. Hyörinää riitti.

Sitten lääkäri huusi mulle "miksi et ole aikasemmin hakeutunut hoitoon?!!?" Se siis silmin nähden harmistu, suuttu ja turhautu.

Menikin sitten reilu viikko tehohoidossa ja kaikkiaan 14 vrk sairaalassa. Massiivinen keuhkotulppa, kaikki tiehyet tukossa.

Vaikka soittelis ja käviskin, niin ei nää aina tunnistettavia ole. Multa puuttu raajakipu yms. joka on yleinen tulpan oire. 

Taisin saada avun suht viime tipassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä 2000-luvulla 15v:na kuumetta oli ollut jo 2 viikkoa. Isä sitten sanoi että terkkariin on mentävä. Hänellä (ja minulla silloin) ei vissiin hajuakaan mitkä asiat on päivystyksellisiä ja mitkä ei. Aika monta tuntia sai odotella vuoroaan ja taisi kuume laskea ihan itsestään parin päivän päästä.

Noin pitkään jatkuneen kuumeen takia pitääkin mennä lääräriin. Mun lapsella oli viidettä päivää kuume. Soitin terveysasemalle, niin siellä sanoi se puheluun vastannut, että ei tarvi tulla lääkäriin.

Seitsemäntenä kuumepäivänä lähdin päivystykseen soittamatta etukäteen. Lääkäri kysyi, että miksi ette aiemmin tulleet. Sanoin, että meille sanoi se puhelun vastaanottanut, että ei tarvi tulla. Lääkäri suorastaan suuttui tästä, että näin oli sanottu. Lapsen keuhkot kuvattiin. Hänellä oli keuhkokuume. Varjostumia keuhkoissa. Lääkkeet määrättiin, ja toipuminen kotona kesti viikon päivät.

Mulla kävi vastaavasti, mutta ei kuumetta, eikä kipuja. Vaan pitkittyneet flunssanoireet. Soitto, ei tarvii tulla, kyllä ohi menee. Höyryhengittele, tarvittaessa Heinixiä.

Seuraavalla viikolla menin suoraan luukulle. Pääsin terkan kautta lääkäriin. Tämä kuunteli pitkään ja hartaasti. Määräsi Duactia.

Noin viikko. Hengitys oli haastavaa. Mies soitti lanssin. Ei hekään meinanneet ottaa kyytiin eka. Mutta heidän happisaturaatiolaite ei antanut mitään lukuja, se oli rikki kuulemma. Käydääs varmuudeksi sairaalassa. 

Sairaalan laite ei antanut lukua, tuotiin toinen ja kolmaskin.. ei laitteissa ollutkaan vikaa vaan akassa. Erilaisia kuvia ottivat, verta jne. Hyörinää riitti.

Sitten lääkäri huusi mulle "miksi et ole aikasemmin hakeutunut hoitoon?!!?" Se siis silmin nähden harmistu, suuttu ja turhautu.

Menikin sitten reilu viikko tehohoidossa ja kaikkiaan 14 vrk sairaalassa. Massiivinen keuhkotulppa, kaikki tiehyet tukossa.

Vaikka soittelis ja käviskin, niin ei nää aina tunnistettavia ole. Multa puuttu raajakipu yms. joka on yleinen tulpan oire. 

Taisin saada avun suht viime tipassa. 

Luojan kiitos toivuit. 

Niin toipui miehenikin. Häntä ei meinattu ensin ottaa ambulanssiin. Hänellä oli keuhkokuume, ilmarinta ja murtunut solisluu ja kylkiluissa murtumia. Oli kaatunut heikkouttaan. Vielä aprikoivat ne kaksi lanssin tyyppiä meillä kotona, että pitäisköhän vai ei lähteä sairaalaan. Näytin vielä sen solisluun kohdankin niille. Nämä käsistä vetivät pyörätuolin päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä 2000-luvulla 15v:na kuumetta oli ollut jo 2 viikkoa. Isä sitten sanoi että terkkariin on mentävä. Hänellä (ja minulla silloin) ei vissiin hajuakaan mitkä asiat on päivystyksellisiä ja mitkä ei. Aika monta tuntia sai odotella vuoroaan ja taisi kuume laskea ihan itsestään parin päivän päästä.

Noin pitkään jatkuneen kuumeen takia pitääkin mennä lääräriin. Mun lapsella oli viidettä päivää kuume. Soitin terveysasemalle, niin siellä sanoi se puheluun vastannut, että ei tarvi tulla lääkäriin.

Seitsemäntenä kuumepäivänä lähdin päivystykseen soittamatta etukäteen. Lääkäri kysyi, että miksi ette aiemmin tulleet. Sanoin, että meille sanoi se puhelun vastaanottanut, että ei tarvi tulla. Lääkäri suorastaan suuttui tästä, että näin oli sanottu. Lapsen keuhkot kuvattiin. Hänellä oli keuhkokuume. Varjostumia keuhkoissa. Lääkkeet määrättiin, ja toipuminen kotona kesti viikon päivät.

Mulla kävi vastaavasti, mutta ei kuumetta, eikä kipuja. Vaan pitkittyneet flunssanoireet. Soitto, ei tarvii tulla, kyllä ohi menee. Höyryhengittele, tarvittaessa Heinixiä.

Seuraavalla viikolla menin suoraan luukulle. Pääsin terkan kautta lääkäriin. Tämä kuunteli pitkään ja hartaasti. Määräsi Duactia.

Noin viikko. Hengitys oli haastavaa. Mies soitti lanssin. Ei hekään meinanneet ottaa kyytiin eka. Mutta heidän happisaturaatiolaite ei antanut mitään lukuja, se oli rikki kuulemma. Käydääs varmuudeksi sairaalassa. 

Sairaalan laite ei antanut lukua, tuotiin toinen ja kolmaskin.. ei laitteissa ollutkaan vikaa vaan akassa. Erilaisia kuvia ottivat, verta jne. Hyörinää riitti.

Sitten lääkäri huusi mulle "miksi et ole aikasemmin hakeutunut hoitoon?!!?" Se siis silmin nähden harmistu, suuttu ja turhautu.

Menikin sitten reilu viikko tehohoidossa ja kaikkiaan 14 vrk sairaalassa. Massiivinen keuhkotulppa, kaikki tiehyet tukossa.

Vaikka soittelis ja käviskin, niin ei nää aina tunnistettavia ole. Multa puuttu raajakipu yms. joka on yleinen tulpan oire. 

Taisin saada avun suht viime tipassa. 

Luojan kiitos toivuit. 

 

Niin toipui miehenikin. Häntä ei meinattu ensin ottaa ambulanssiin. Hänellä oli keuhkokuume, ilmarinta ja murtunut solisluu ja kylkiluissa murtumia. Oli kaatunut heikkouttaan. Vielä aprikoivat ne kaksi lanssin tyyppiä meillä kotona, että pitäisköhän vai ei lähteä sairaalaan. Näytin vielä sen solisluun kohdankin niille. Nämä käsistä vetivät pyörätuolin päälle.

Jatkan tähän, että sairaalareissu kesti 2 viikkoa, josta yksi viikko tehohoidossa. Lääkäri oli todennut miehen kuullen, että mies ei taida selvitä tästä.