Lapsellisille kysymys: olisitko mieluummin lapseton?
Minulla 4 lasta, joita en enää kyllä tekisi. Meni minun parhaat vuodet lasten kanssa. Äitinä oleminen on romantisitua skeidaa.
Kommentit (40)
en olisi
tein kolme 31-34 vuotiaana, nyt oon 46
todella onnellinen että näin meni
Lapsellinen ei ole lapsettoman vastakohta. Lapsellinen tarkoittaa lapsenomaista, ei ihmistä jolla on lapsi/a.
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Säälin ystävääni, joka ei aikoinaan oikein halunnut lapsia, eikä löytänyt ajoissa miestä. Nyt on melko yksinäinen ja elämä tyhjää, verrattuna minun ja muiden lapsellisten elämiin. Hänen ympyränsä ovat paljon pienemmät kuin meidän lapsellisten. Eikä ole oikein kasvanut "aikuiseksi". Ja tiedän, että monet ajattelevat, ettei lapsien saanti ole ainoa sisältö elämässä. Ei tietenkään olekaan, voi opiskella, matkustella ja elää stressittömämpää elämää, mutta en todellakaan vaihtaisi osia hänen kanssaan. Lapset tuovat niin paljon elämään, että sitä on vaikea sanoittaa. Toki myös murhetta ja rahanmenoa, mutta kaikki nämä kasvattavat myös meitä vanhempia. Nyt on tulossa lapsen lapsi, uusi tärkeä elämänvaihe myös meille. Ihanaa!
Lapseton ystävä ei varmasti kaipaa sääliäsi! Mä jään todennäköisesti lapsettomaksi ellei tapahdu jotain ihmettä, ja olisi kyllä hirveää jos ystäväni puhuisi noin minusta ja elämästäni ja sääliksi mua.
Rankkaa on ollut. Yrittäisin levätä ja ottaa rennommin mutta tekisin sanat uudestaan
Mä oon tyytyväinen, että mulla on yksi helppo, hauska, älykäs lapsi. Enempää en olisi missään nimessä tehnyt, tämä meni helposti ja kivasti suuremmitta häiriöittä. Meillä on nykyään todella hyviä keskusteluja. Ystävänä häntä pidän. Itsetehtynä. 😅
Vierailija kirjoitti:
Miten mulla voisi olla mitään ratkaisevaa mielipidettä ihan erillisten ihmisten olemassaolosta.
Koska ilman sinua ei olisi heitä. Sinä olet mahdollistanut heidän olemassaolonsa.
Minun lapseni teki itsemurhan. Olenko siis lapseton?
Voitte kuvitella tätä syyllisyyden määrää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Säälin ystävääni, joka ei aikoinaan oikein halunnut lapsia, eikä löytänyt ajoissa miestä. Nyt on melko yksinäinen ja elämä tyhjää, verrattuna minun ja muiden lapsellisten elämiin. Hänen ympyränsä ovat paljon pienemmät kuin meidän lapsellisten. Eikä ole oikein kasvanut "aikuiseksi". Ja tiedän, että monet ajattelevat, ettei lapsien saanti ole ainoa sisältö elämässä. Ei tietenkään olekaan, voi opiskella, matkustella ja elää stressittömämpää elämää, mutta en todellakaan vaihtaisi osia hänen kanssaan. Lapset tuovat niin paljon elämään, että sitä on vaikea sanoittaa. Toki myös murhetta ja rahanmenoa, mutta kaikki nämä kasvattavat myös meitä vanhempia. Nyt on tulossa lapsen lapsi, uusi tärkeä elämänvaihe myös meille. Ihanaa!
Lapseton ystävä ei varmasti kaipaa sääliäsi! Mä jään todennäköisesti lapsettomaksi ellei tapahdu jotain ihmettä, ja olisi kyllä hirveää jos ystäväni puhuisi noin minusta ja elämästäni ja sääliksi mua.
Samaa mieltä, onnellinen/onneton voi olla lapsellinen tai lapseton. Elämän tarkoitus ei kaikille ole sama. Itelle ei äitiys ollut mikään tavoite, lapsi oli vahinko. Ensimmäinen ajatus testin raskausviivasta oli: voi vtt! Mutta päätin ilman muuta tehdä lapsen (btw, on outo ilmaisu). Paras ja rankin urakkani elämässäni. Nyt lapsi on jo aikuinen ja mahtava tyyppi, en pilannut sitä! Jihuu.
Vierailija kirjoitti:
Minun lapseni teki itsemurhan. Olenko siis lapseton?
Voitte kuvitella tätä syyllisyyden määrää.
Otan osaa.💔
Kuinkahan moni meistäkin olisi jäänyt syntymättä, jos äitimme olisi saanut valita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun lapseni teki itsemurhan. Olenko siis lapseton?
Voitte kuvitella tätä syyllisyyden määrää.
Otan osaa.💔
Kiitos. Katsoin tänään Ylen Elävästä arkistosta Harri Sirolan äidin vanhan haastattelun (Sirola teki itsemurhan vuonna 2001, ja äiti meni melkein kylmiltään Maarit Tastulan telkkariohjelmaan Punainen lanka). Siinä Sirolan äiti siteerasi juutalaista sananlaskua jossa sanotaan ettei mikään ole niin ehjä kuin särkynyt sydän. Panee miettimään.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla että uudelleen en tekisi. Huonosti on nukuttu, niin huonosti että vaikuttaa jo terveyteen. Taloudellisesti on tiukkaa ja samaan syksyyn kaikki mahdollinen tuntuu kallistuneen. Jospa se joskus jonkinlainen kiitos seisoo lopussa.
Ei seiso sen voin sanoa. Moni katuu, mutta eihän niitä yleensä saa poiskaan annettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla että uudelleen en tekisi. Huonosti on nukuttu, niin huonosti että vaikuttaa jo terveyteen. Taloudellisesti on tiukkaa ja samaan syksyyn kaikki mahdollinen tuntuu kallistuneen. Jospa se joskus jonkinlainen kiitos seisoo lopussa.
Ei seiso sen voin sanoa. Moni katuu, mutta eihän niitä yleensä saa poiskaan annettua.
Kai lapset saa annettua huostaan jos ei enää jaksa?
Minulla on yksi lapsi, mutta olisin mieluummin lapseton. Ex-mies halusi lasta enemmän kuin minä. Synnytyksestä jäi pahat vauriot, ja olen joutunut hoitamaan kaikki lapsen asiat käytännössä yksin, kun ex päätti ettei haluakaan perhe-elämää.
En ikinä kertoisi tätä lapselle itselleen, mutta hänestä on ollut enemmän huolta ja vaivaa kuin iloa. Miinuksella ollaan. En missään vaiheessa rakastunut lapseeni enkä oikein edes pidä hänestä ihmisenä. Teen kuitenkin parhaani huolenpidon ja kasvatuksen suhteen.
Jos olisin tiennyt minkä nykyään tiedän, en tekisi lasta.
En missään nimessä haluaisi olla lapseton.
En, rakastan lapsiani enemmän kuin mitään muuta tässä maailmassa. Sen kyllä myönnän, että parinvalinnassa en onnistunut tässä elämässä.
T. Yh
Ap on trolli. Itselläni on neljä lasta ja se on ehkä makeinta, mitä elämässä voi ikinä tapahtua. Olen heistä niin saakelin ylpeä.
ap ei ole trolli, koska tiedän samanlaisen naisen, tätini. HÄn on nykyisin isoäiti jo. Sanoi minulle suoraan parikymmentä vuotta sitten, kun vanhin lapsensa oli parikymmentä, että jos saisi aloittaa uudelleen, ei tekisi yhtään lasta. Ja neljä lasta teki.
En todellakaan. Säälin ystävääni, joka ei aikoinaan oikein halunnut lapsia, eikä löytänyt ajoissa miestä. Nyt on melko yksinäinen ja elämä tyhjää, verrattuna minun ja muiden lapsellisten elämiin. Hänen ympyränsä ovat paljon pienemmät kuin meidän lapsellisten. Eikä ole oikein kasvanut "aikuiseksi". Ja tiedän, että monet ajattelevat, ettei lapsien saanti ole ainoa sisältö elämässä. Ei tietenkään olekaan, voi opiskella, matkustella ja elää stressittömämpää elämää, mutta en todellakaan vaihtaisi osia hänen kanssaan. Lapset tuovat niin paljon elämään, että sitä on vaikea sanoittaa. Toki myös murhetta ja rahanmenoa, mutta kaikki nämä kasvattavat myös meitä vanhempia. Nyt on tulossa lapsen lapsi, uusi tärkeä elämänvaihe myös meille. Ihanaa!