Voiko uskovainen olla narsisti
Vai onko tämä ihan mahdoton yhtälö? Rakkaus lähimmäistä kohtaan sulkee pois narsismin?
Kommentit (275)
Tämä narsistinen uskova myös aiheutti taloudellista vahinkoa suht. Paljon mikä vähän ärsyttää.
Hyväntahtoisena lainaillut ja auttanut. Mitään ei koskaan maksanu takaisin.
Muilta kuullut samaa eli ympäriinsä käyttää toisten rahoja.
Tuo yliarviointi niin hlö esim. Uskoi että otetaan yrityksen johtoon suoraan töihin vaikka taustalla laitoskierrettä ja pitkäaikaistyöttömyyttä ja työkokemusta hyvin vähän. Eli uskoo olevansa jotenki erikoisen ihmeellinen. Tuollaisella taustalla on vaikea ylipäänsä työllistyä enää, edes suorittavalle tasolle.
Mutta saipahan purkaa. Jatkossa keskityn hyviin ihmissuhteisiin. Mustamaalauskampanjan vaikutukset laantuu ajan kanssa, totuus tulee ilmi ja kyllä ihmiset tämän tapauksen valehtelun ja narsistisen luonteen huomasivat.
Tälläiset ihmiset ovat sosiaalisesti erittäin taitavia myös. Osaa verkostoitua ja pyöritellä ihmisiä oma etu mielessään, valehtelu ei paina sisintä eikä mitä aiheuttaa muille.
Harmittaa lähinnä kun kaikki ei tajua ja tälläinen onnistuu touhuissaan ja ne aidostit hyväntahtoiset rehelliset kärsii.
Pitkälle tuolla touhulla ei mennä silti, sotkee asiansa lopulta vaan.
Tajusin jälkikäteen myös että näkee ihmiset lähinnä hyödyn kautta, kerää ympärilleen ihmisiä ja ei arvosta mutta käyttäytyy miellyttävästi kun vailla jotain. Eli ihmiset on hyödykkeitä. Kovat arvot muutenkin.
Kyse on myös sairaudesta eli narsistinen pershärö. Ikävä sairaus koska se paha kohdistuu muihin. Ei kykene empatiaan, korkeintaan jos hyöty mielessä niin silloin. Omatunto ei paina juurikaan ja löyhä moraali.
Nehän vasta onkin. Ne uskovaiset jotka luulee olevansa hyviä ihmisiä vain koska ovat uskossa.
Teot merkitsee. Ja jos uskovaiset vihaa mutta väittää sitä rakkaudeksi, se on aika persoonallisuushäiriöistä ja manipuloivaa.
Todellakin voi. Omasta kokemuksesta (työkaveri, muutama sukulainen) en luota yhteenkään helluntalaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Tajusin jälkikäteen myös että näkee ihmiset lähinnä hyödyn kautta, kerää ympärilleen ihmisiä ja ei arvosta mutta käyttäytyy miellyttävästi kun vailla jotain. Eli ihmiset on hyödykkeitä. Kovat arvot muutenkin.
?
Rakkaus ei sitä narsismia korjaa. Vallan himo ja tunteiden köyhyys aiheuttaa narsismia. Ei välitä toisista, ei iloitse tai sure, ei tunne toisen kärsimystä. Oman mielihyvän tavoittelu ohi muiden tarpeiden. Ei osaa pyytää anteeksi ja kiittää. Ei kadu tekoja ja salaa pahimpiakin rikoksia. Joten miksei voisi olla, usko to sitä poista vaan kieroon kasvatettu pentu jopa kasvaa vinoon ilman aikuisen välittämistä
Vierailija kirjoitti:
Nehän vasta onkin. Ne uskovaiset jotka luulee olevansa hyviä ihmisiä vain koska ovat uskossa.
Teot merkitsee. Ja jos uskovaiset vihaa mutta väittää sitä rakkaudeksi, se on aika persoonallisuushäiriöistä ja manipuloivaa.
Tää on jännä käsitys, että uskovat pitää itseään hyvinä ihmisinä. Ehkä jotkut pitääkin. Uskoviakin on monenlaisia.
Itsellä on se käsitys, että tarvitsen pelastajaa avuksi, vain hän voi auttaa. Jeesus on ainoa hyvä.
Kyllä uskovatkin voi vihata, myös heille sattuu pahoja asioita. Yleensä viha herää, kun rajoja rikotaan. Viha on luojan luoma tunne, joka kertoo juuri tämän, että rajoja on rikottu.
Asia erikseen jäädä vellomaan vihaan.
Kyllä uskovilla on ihan samat haasteet, kuin muillakin. Erona se, että on joku joka auttaa niistä haasteista eteenpäin, pelastaja ja turva, Jeesus.
Uskova, joka uskoo pääsevänsä taivaaseen ei usko sitä siksi, että on hyvä ihminen ja parempi kuin muut. Vaan sen tähden, mitä Jeesus teki ristillä. Jeesuksen teot merkitsee pelastuksessa.
Narsisti voi ja onkin usein uskovaisten piireissä, mutta ei ole sydämeltään aito uskovainen vaan toisten hyväksikäyttäjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskellut teologisessa. Tulevien pappien joukossa oli paikoitellen aika häiriintynyttä porukkaa, ihan puhtaita kiusaajia. Valtaosa toki normaaleja mutta jäi kuitenkin tuosta ammattikunnasta huono maku suuhun.
kerro lisää tästä
Yksittäisten opiskelijoiden maalittamista, panettelua, juorujen levittelyä ja naurun alaiseksi saattamista. Piti huolen siitä, että pieni tukijoukko on mukana kiusaamisessa.
Tämä kaikista pahin kiusaaja etsi kohteita kiusaamiselle jo opintojen orientaatioviikolla.
Nykyisin julistaa pappina rakkautta lähimmäistä kohtaan. Täysin omatunnoton ihminen, jota epäilin jälkikäteen narsistiksi. Yhtä julmaa ja häikäilemätöntä ihmistä ei ole tullut vastaan.
Ollaankohan törmätty samaan ihmiseen? Omista opinnoista on onneksi jo aikaa, mutta yksi nykyisin pappina mainetta niittänyt sankari avoimesti ilkkui (sinällään ihan tavanomaiselle) ulkonäölleni suureen ääneen ensimmäisenä vuonna isossa porukassa ja sitten kun siinä kiusaantuneena ja nöyryytettynä punastelin, alkoi vielä sillekin räkättää. Se on selvää, että uskonto ei ketään muuta, mutta siihen en varautunut, että yliopistossa voitaisiin vielä toimia samaan tapaan kuin yläkoulun kiusaajat.
Ennemmin yleistä, kuin harvinaista.
Toivoisin että tuolla seurakunnissa mietitte onkohan ihan totta ne jutut mitä levitellään? Vai onko kyse kateellisen mustamaalauskampanjasta.
Minä , jota mustamaalataan olen se uhri oikeasti.
Olin oikeasti VÄKIVALLAN, KIRISTYKSEN, VARKAUKSIEN uhri.
Onneksi poliisi auttoi asiassa, asiat oli ihan vakavia rikoksia joista tuomitaan vankeutta. Yritti kiristää etten kerro mutta MINULLA ON SUORA KONTAKTI ja kerroin kaiken.
Ja todisteet myös sain kerättyä useimmista jutuista. TOIMITIN NE POLIISILLE. KIITOS HEILLE AVUSTA. HYVÄÄ TYÖTÄ SUOMEN POLIISI
Nämä yritti vaientaa ja luuli pääsevänsä kuin koira veräjästä vaan toisin kävi
Lähisuvussa on narsisti jonka on aina pitänyt olla kaiken keskipisteenä. Kai se sitten huomasi että uskovaisten joukossa sitä on helposti tarjolla ja päätti ryhtyä uskovaiseksi. Mutta ei tietenkään miksikään nöyräksi riviseurakuntalaiseksi, laumanjohtajaksi tottakai ja nyt sukujuhlillakin paasaa kuin amerikkalainen tv-pastori omaa erinomaisuuttaan jumalan palveluksessa
Vierailija kirjoitti:
Isäni oli hellaripastori ja oikein oppikirjaesimerkki narsusta.
Ilmankos sinä olet tommonen. 🤣🤣🤣🤣🤣
Olen monia seurakuntia kolunnut uskova, itse takuulla en sit ole narsku. :D
Muutamia ajatuksia, haluak oikoa käsityksiä ainaisesta vallankäyttö-valituksesta.
-Ei-uskovat sekottaa joskus ainakin somessa vahvan uskon narsismiin. Se että on vuorenvarma jostain asiasta ja tuo sen reippaasti esille, ei ole vielä narsismia.
- Se, että uskova varoittaa muita, on huolehtimista, ei vallankäyttöä. Koska jos uskova uskoo Raamattuun lujasti, niin uskoo sen että suurin osa ihmisiä on menossa kadotukseen. Silloin sanamuodot eivät ole "synnintekeminen ei oo kivaa", vaan vakavampia.
- On eri asia varoittaa ihmisiä vaikka ahneudesta (suosittua) kuin seksuaalisesta avoimuudesta. Jos torppaan monille mieluisan asian eli vaikka rajoittamattoman seksin, tulee noottia "olet muita arvosteleva fariseus-narsistipersu joka kyttää mitä muut tekevät makuuhuoneissaan." Jos varoitan ahneudesta, ei kukaan sano mitään.
Tietysti seurakunnissa on oikeita manipulaattoreita, kiusaajia jne. Mutta se ei ole Jeesuksen vika, seurakuntaan kun ovat kaikki tervetulleita - mutta tarkkana sais olla siitä, kenet päästetään vastuutehtäviin, niissä pitää olla tervehenkinen uskova.