Onko potilaiden kohtelu oikeasti tällaista nykyään sairaaloissa?

Up

Tästäkin alettiin puhua vasta kun sairaanhoitaja joutui potilaaksi. 

Tuo on vielä hyvää kohtelua. Olen törmännyt hoitajien, jotka esim. lyövät vanhuspotilasta kasvoihin, jättävä vanhuspotilaan pesun jälkeen vain vaipat päällä makaan ilman peittoa tai vaatteita, eivät anna vanhuspotilaalle ruokaa, vaikka potilas yrittää käsimerkein kertoa että haluaa syödä, naureskelevat kun kyseinen vanhus ei onnistu syömisessä. Valvottavat vanhuspotilasta yöllä eivätkä anna nukkua, vaikka potilas haluaisi. 

Itse olen töissä lähihoitajana vanhuspuolella ja opiskelen samalla sairaanhoitajaksi. Olen saanut monta kertaa huomata, että vanhuksia pidetään vain kulueränä eikä heistä välitetä. Kyllä saa pitää voimakkaasti heidän puoliaan kun asioita hoidetaan. Olen esim. soittanut lauantaina aamulla päivystykseen asukkaasta joka oli kotiutettu liian nopeasti leikkauksen jälkeen. Asukas tuskainen, ei Panadolia tai Buranaa kummempia kipulääkkeitä eikä niitä lääkkeitä saanut edes annettua jauhettunakaan kun asukas ei tuskiltaan pystynyt nielemään, kasvoiltaan oli ihan harmaa. Päivystyksen hoitaja kysyi, että ettekö te pärjäisi maanantaihin asti. Sanoin topakasti, että ei pärjätä. Asukas lähti päivystykseen ja hänellä todettiin verenmyrkytys. Että sillä tavalla. Kyllä pisti niin vihaksi jo sekin, että vanha ihminen kotiutetaan osastolta pian ison leikkauksen jälkeen.

Jännä juttu ja silti ei haluta antaa eutanasiaa. Siinähän valtio taas säästäisi. Ei, kun hoitajat ja lekurit haluavat yhdessä kiduttaa potilaita. 

Itse jouduin viimevuonna aivan yllättäen ensiapuun ja sieltä tehovalvontaan sekä kuntoutusosastolle. Niin kipeä ja pelästynyt kun olinkin,sain jokapaikassa ensiluokkaista hoitoa ja minut kohdattiin ystävällisyydellä ja kunnioittavasti lääkäreistä hoitajiin ja labratyyppeihin. Osa kävi nopeasti ja joidenkin kanssa vietin aikaa enemmänkin sen melkein 3vkon aikana minkä vietin sairaalassa. Myös päivystyksessä on meno parantunut näiden vuosien aikana. Samaa sanoi mies kun joutui muutama kk sitten päivystykseen ja sieltä eteenpäin että hyvä oli hoito ja kohtelu. Samoin olin leikkauksessa eri sairaalassa ennen tuota episodia ja hyvää oli hoito sielläkin, ei voi valittaa. 

Rehellinen totuus löytyy foorumeilta. 

Tyhjät tynnyrit kolisee eniten. 

Onkohan se tosiaan inhimillisempää antaa hyvin sairaiden ihmisten kuolla janoon ja nälkään? Jos ei kriteerit täyty ei asenneta kipupumppua tai tuodaan se kuolevan potilaan luo vasta viime tipassa. Hoitolaitoksissa keksitään kyllä hyviä jippoja miten saadaan lisää tilaa ovista ja ikkunoista tunkeville vanhuksille. Ikkunat auki pakkasella, ei syötetä vanhuksia, jotka eivät siihen itse pysty - aina on liian kiire tai sitten joskus se on tahallista nälkiinnyttämistä. 

No, kyllä minulle yksi hoitaja kävi ihan pyytämättä kertomassa ettei sitten aio puhua minulle mitään. En tunnistanut äänestä ja minulla ei ollut silmälaseja päässäni kun olin käynyt jo maaten. Kyllä jäi hämmentynyt tunne. En edes iljennyt kysyä, että kuka oli yökkönä?

 

Varmuuden vuoksi olin mahdollisimman vähäpuheinen hoitajien ja laitoshoitajien kanssa kun en tiennyt, että kenen rauhaa olin vasten tahtoani tullut osastolle hänen mielenrauhaansa häiritsemään.

Eihän tuollaisesta voi edes puhua kenellekään. Pidettäisiin jonain lääkityksestä johtuvana hourailuna tai potilaan omana sairaana fantasiana.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on vielä hyvää kohtelua. Olen törmännyt hoitajien, jotka esim. lyövät vanhuspotilasta kasvoihin, jättävä vanhuspotilaan pesun jälkeen vain vaipat päällä makaan ilman peittoa tai vaatteita, eivät anna vanhuspotilaalle ruokaa, vaikka potilas yrittää käsimerkein kertoa että haluaa syödä, naureskelevat kun kyseinen vanhus ei onnistu syömisessä. Valvottavat vanhuspotilasta yöllä eivätkä anna nukkua, vaikka potilas haluaisi. 

Teitkö ilmoituksen asiasta?

Minä asun pikkukaupungissa Pohjois-Pohjanmaalla, olen ollut oman kaupunkini pienessä sekä viereisen kaupungin isommassa sairaalassa, aina olen saanut hyvää hoitoa, samoin lääkäreiltä TKssa ja lanssikin on käynyt muutaman kerran, aina erinomaista hoitoa ja huolellinen tutkiminen. Kun käteni murtui ranteesta, minua hoidettiin erinomaisesti, pääsin lääkäriin heti ja lääkäri seurasi parantumista tutkimuksin. 

Suomalainen "koulutettu" nainen, jolle kaikki muut on ihmíspáskaa.

Tällä peitetään sitä tosiasiaa, että ovat säälittäviä ujoja piipittäjiä, jotka ei uskalla ottaa kontaktia ihmisiin.

Itse olen saanut erinomaista hoitoa TAYS:ssa, samoin läheiseni sekä työkaverini. Hoitajat ja lääkärit kohtaavat ihmisen, kertovat koko ajan mitä tapahtuu ja pitävät ajan tasalla sekä myötäelävät tunteissa.

Kolme kertaa olen joutunut Hyvinkään sairaalaan ja aina on ollut hyvä ja ystävällinen hoito. Nyt viimeisellä kerralla näkyi kyllä kova kiire ja henkilökuntapula, mutta silti olivat erittäin ystävällisiä ja ammattimaisia.

Eipä tässä mitään uutta ole ollut vuosikausiin. Ei lääkäreitä tai hoitajia valita ihmistyöhön empatiakykyjen perusteella vaan tehokkuuden. Sairaalassa yksin jäämisen kokemus korostuu koska olet muiden armoilla ja kun sinua ei kohdata välittävästi, pienikin asia saa erilaiset mittasuhteet. Poikkeuksiakin on vielä olemassa, mutta valitettavasti iso osa hoitajista ja lääkäreistä on nykyään ihan pökkelöitä. Ennen oli myös enemmän aikaa kohdata potilas ja kenties työhön valikoitui enemmän sydämellään työtä tekeviä. Noihin ammatteihin ei voi menestyksekkäästi pystyä ilman sitä, mutta nykypäivän tilanteessa siellä porskuttaa yhä useampi henkilö joka tekee vaan työtään eikä sen enempää. Oikeasti välittävät sitten väsyvät ja jäävät sieltä pois.

Vierailija kirjoitti:

Eipä tässä mitään uutta ole ollut vuosikausiin. Ei lääkäreitä tai hoitajia valita ihmistyöhön empatiakykyjen perusteella vaan tehokkuuden. Sairaalassa yksin jäämisen kokemus korostuu koska olet muiden armoilla ja kun sinua ei kohdata välittävästi, pienikin asia saa erilaiset mittasuhteet. Poikkeuksiakin on vielä olemassa, mutta valitettavasti iso osa hoitajista ja lääkäreistä on nykyään ihan pökkelöitä. Ennen oli myös enemmän aikaa kohdata potilas ja kenties työhön valikoitui enemmän sydämellään työtä tekeviä. Noihin ammatteihin ei voi menestyksekkäästi pystyä ilman sitä, mutta nykypäivän tilanteessa siellä porskuttaa yhä useampi henkilö joka tekee vaan työtään eikä sen enempää. Oikeasti välittävät sitten väsyvät ja jäävät sieltä pois.

Minulla monet monet kokemukset sairaaloista sieltä 1979 alkaen ja kyllä se niinpäin on että ennen lääkärit olivat virallisia pökkelöitä ja viimevuonna niin rentoa ja potilaan kohtaavaa työtä. Oli vanha tahi nuori lääkäri niin yhtäkaikki samanlaisia. 

Vierailija kirjoitti:

Itse olen töissä lähihoitajana vanhuspuolella ja opiskelen samalla sairaanhoitajaksi. Olen saanut monta kertaa huomata, että vanhuksia pidetään vain kulueränä eikä heistä välitetä. Kyllä saa pitää voimakkaasti heidän puoliaan kun asioita hoidetaan. Olen esim. soittanut lauantaina aamulla päivystykseen asukkaasta joka oli kotiutettu liian nopeasti leikkauksen jälkeen. Asukas tuskainen, ei Panadolia tai Buranaa kummempia kipulääkkeitä eikä niitä lääkkeitä saanut edes annettua jauhettunakaan kun asukas ei tuskiltaan pystynyt nielemään, kasvoiltaan oli ihan harmaa. Päivystyksen hoitaja kysyi, että ettekö te pärjäisi maanantaihin asti. Sanoin topakasti, että ei pärjätä. Asukas lähti päivystykseen ja hänellä todettiin verenmyrkytys. Että sillä tavalla. Kyllä pisti niin vihaksi jo sekin, että vanha ihminen kotiutetaan osastolta pian ison leikkauksen jälkeen.

Kiitos sinulle, että välität. Toivoisin enemmän sinun kaltaisia hoitajia alalle.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on vielä hyvää kohtelua. Olen törmännyt hoitajien, jotka esim. lyövät vanhuspotilasta kasvoihin, jättävä vanhuspotilaan pesun jälkeen vain vaipat päällä makaan ilman peittoa tai vaatteita, eivät anna vanhuspotilaalle ruokaa, vaikka potilas yrittää käsimerkein kertoa että haluaa syödä, naureskelevat kun kyseinen vanhus ei onnistu syömisessä. Valvottavat vanhuspotilasta yöllä eivätkä anna nukkua, vaikka potilas haluaisi. 

Teithän ilmoituksen?

Vali vali. Mitenkähän tuotakin ihra säkkiä olisi pitänyt palvella.