Lue keskustelun säännöt.
Kestäisitkö puolisosi kanssa kuukauden asuntoautossa reissussa, tiiviisti yhdessä 24/7?
12.06.2026 |
Ihmetytti sukulaisen huoli siitä miten kestää puolisoaan viikon samalla matkalla, hotellihuone käytössä kuitenkin.
Kommentit (87)
Ei ole puolisoa koska asuminen kolmiossakaan ei onnistunut. En voisi paitsi suhteen alussa kun ollaan rakkaushormoneista sekaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä ollaan kuten joka kesä, 3 kk. Terkut Norjasta. Ei tätä voisi tehdä jos ei voida puolisonsa kanssa.
Sama meillä. Tosi ihania kesiä vietetty. Haikeaa, kun ikä pakottaa lopettamaan, ehkä jo tähän kesään.
Vierailija kirjoitti:
Asuntoautoilu on mulle aika lähellä maanpäällistä helvettiä. Kerran kokeiltu ja kahden yön jälkeen riitti, ei ikinä enää. Vihaan kaikkea epämukavuutta ja hankaluutta lomailussa, ja joku leirintäalue homeenhajuisine suihkurakennuksineen tai kyhjöttäminen jossain tienposkessa ahtaissa tiloissa ei todellakaan vastaa mun käsitystä lomasta.
Joten ei, en kestäisi tuollaista kenenkään kanssa tai edes yksin.
No, sitä varten siinä autossa on suihku, että sinne homeenhajuiseen suihkurakennukseen ei ole pakko mennä. EIkä leirintäalueelle muutenkaan ole aina pakko mennä. Ja kuka täysjärkinen nyt missään tienposkessa kyhjöttäisi. Eihän siinä ole mitään järkeä.
Toki asioita voi pieleen ja kun on satoja öitä nukkunut siinä autossa, niin joukkoon mahtuu huonojakin kokemuksia, se on selvä. Mutta kyllä asioita menee pieleen muissakin matkailumuodoissa.
Mutta toisaalta, mikä muu matkailumuoto mahdollistaa yöpymisen jossain äärimmäisen kauniissa paikassa omassa rauhassa eikä hotelleita olisi tarjolla missään lähistöllä (esim. Norjassa vuonon rannalla valaita katsellen tai koti-Suomessa järven rannalla maisemia ihaillen ja vaikka telttasaunassa saunoen) . Tai Ranskan viininviljelyaluilla voit muutaman kympin vuosimaksulla yöpyä maksutta viinitilolla niin paljon kuin huvitta - tai jos ei viinitila houkuta niin jonkin pikkukylän leirintäalueelle voi jäädä niin pitkäksi aikaa kuin huvittaa ja sähköpyörällä koluta lähiseudun viinitiloja ja ristikkotalokyliä.
Tai Suomessa talvella kun olet hiihdellyt jossain kansallispuistossa, niin ei tartte ajaa minnekään, vaan voi käydä suihkussa, kokata illallisen, kattella telkkaria ja käydä omaan sänkyyn nukkumaan (tai puuhaamaan siellä sängyssä oman kullan kanssa jotain kivaa). Ja seuraavana aamuna olet jo valmiiksi pelipaikailla ja eikun uudestaan hiihtämään kansallispuistoon. Eikä myöskään ole huono juttu olla esim. Mosel-joen rannalla jossain idyllisessä pikkukylässä ja grillailla omalla terassilla niin että joen rantaan on 2 metriä matkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pidä asuntoautoista. Eli en kestä edes itseni kanssa siellä. Puoliso ei ole se ongelma, asuntoauto on.
Oletko kokeillut?
Kyllä 20 km asuntoauton kyydissä riitti. Meteli auton sisällä oli sitä luokkaa, että olisi pitänyt olla kuulosuojaimet. Uudehko asuntoauto, johon.omistaja oli asennettanut sähköpatterit, jotka resonoivat ihan huolella auton ollessa liikkeellä.
Olin töissä ja muu perhe heitti minut töihin asuntoautolla. Palattuaan reissuilta eivät ole asuntoautoa haikailleet 😁
Kuka pelle asentaa autoonsa sähköpatterit, jotka vielä resonoi. Siinä autossa on kyllä asunto-osan lämmitys ihan omasta takaa. Käyttöpaneeli on useimmissa jossain ulko-oven lähettyvillä ja käyttöohjekirja auttaa, jos ei osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuntoautoilu on mulle aika lähellä maanpäällistä helvettiä. Kerran kokeiltu ja kahden yön jälkeen riitti, ei ikinä enää. Vihaan kaikkea epämukavuutta ja hankaluutta lomailussa, ja joku leirintäalue homeenhajuisine suihkurakennuksineen tai kyhjöttäminen jossain tienposkessa ahtaissa tiloissa ei todellakaan vastaa mun käsitystä lomasta.
Joten ei, en kestäisi tuollaista kenenkään kanssa tai edes yksin.No, sitä varten siinä autossa on suihku, että sinne homeenhajuiseen suihkurakennukseen ei ole pakko mennä. EIkä leirintäalueelle muutenkaan ole aina pakko mennä. Ja kuka täysjärkinen nyt missään tienposkessa kyhjöttäisi. Eihän siinä ole mitään järkeä.
Toki asioita voi pieleen ja kun on satoja öitä nukkunut siinä autossa, niin joukkoon mahtuu huonojakin kokemuksia, se on selvä. Mutta kyllä asioita menee pieleen muissakin matkailumuodoissa.
Mutta toisaalta, mikä muu matkailumuoto mahdollistaa yöpymisen jossain äärimmäisen kauniissa paikassa omassa rauhassa eikä hotelleita olisi tarjolla missään lähistöllä (esim. Norjassa vuonon rannalla valaita katsellen tai koti-Suomessa järven rannalla maisemia ihaillen ja vaikka telttasaunassa saunoen) . Tai Ranskan viininviljelyaluilla voit muutaman kympin vuosimaksulla yöpyä maksutta viinitilolla niin paljon kuin huvitta - tai jos ei viinitila houkuta niin jonkin pikkukylän leirintäalueelle voi jäädä niin pitkäksi aikaa kuin huvittaa ja sähköpyörällä koluta lähiseudun viinitiloja ja ristikkotalokyliä.
Tai Suomessa talvella kun olet hiihdellyt jossain kansallispuistossa, niin ei tartte ajaa minnekään, vaan voi käydä suihkussa, kokata illallisen, kattella telkkaria ja käydä omaan sänkyyn nukkumaan (tai puuhaamaan siellä sängyssä oman kullan kanssa jotain kivaa). Ja seuraavana aamuna olet jo valmiiksi pelipaikailla ja eikun uudestaan hiihtämään kansallispuistoon. Eikä myöskään ole huono juttu olla esim. Mosel-joen rannalla jossain idyllisessä pikkukylässä ja grillailla omalla terassilla niin että joen rantaan on 2 metriä matkaa.
Joo ei kiitos. Mä vietän lomani mukavissa hotelleissa lähellä hyviä ravintoloita ja ostosmahdollisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuntoautoilu on mulle aika lähellä maanpäällistä helvettiä. Kerran kokeiltu ja kahden yön jälkeen riitti, ei ikinä enää. Vihaan kaikkea epämukavuutta ja hankaluutta lomailussa, ja joku leirintäalue homeenhajuisine suihkurakennuksineen tai kyhjöttäminen jossain tienposkessa ahtaissa tiloissa ei todellakaan vastaa mun käsitystä lomasta.
Joten ei, en kestäisi tuollaista kenenkään kanssa tai edes yksin.No, sitä varten siinä autossa on suihku, että sinne homeenhajuiseen suihkurakennukseen ei ole pakko mennä. EIkä leirintäalueelle muutenkaan ole aina pakko mennä. Ja kuka täysjärkinen nyt missään tienposkessa kyhjöttäisi. Eihän siinä ole mitään järkeä.
Toki asioita voi pieleen ja kun on satoja öitä nukkunut siinä autossa, niin joukkoon mahtuu huonojakin kokemuksia, se on selvä. Mutta kyllä asioita menee pieleen muissakin matkailumuodoissa.
Mutta toisaalta, mikä muu matkailumuoto mahdollistaa yöpymisen jossain äärimmäisen kauniissa paikassa omassa rauhassa eikä hotelleita olisi tarjolla missään lähistöllä (esim. Norjassa vuonon rannalla valaita katsellen tai koti-Suomessa järven rannalla maisemia ihaillen ja vaikka telttasaunassa saunoen) . Tai Ranskan viininviljelyaluilla voit muutaman kympin vuosimaksulla yöpyä maksutta viinitilolla niin paljon kuin huvitta - tai jos ei viinitila houkuta niin jonkin pikkukylän leirintäalueelle voi jäädä niin pitkäksi aikaa kuin huvittaa ja sähköpyörällä koluta lähiseudun viinitiloja ja ristikkotalokyliä.
Tai Suomessa talvella kun olet hiihdellyt jossain kansallispuistossa, niin ei tartte ajaa minnekään, vaan voi käydä suihkussa, kokata illallisen, kattella telkkaria ja käydä omaan sänkyyn nukkumaan (tai puuhaamaan siellä sängyssä oman kullan kanssa jotain kivaa). Ja seuraavana aamuna olet jo valmiiksi pelipaikailla ja eikun uudestaan hiihtämään kansallispuistoon. Eikä myöskään ole huono juttu olla esim. Mosel-joen rannalla jossain idyllisessä pikkukylässä ja grillailla omalla terassilla niin että joen rantaan on 2 metriä matkaa.
Joo ei kiitos. Mä vietän lomani mukavissa hotelleissa lähellä hyviä ravintoloita ja ostosmahdollisuuksia.
Hyvä niin. Shoppailija/citylomalaisille ja luonnosta/rauhasta nauttiville on omat paikkansa.
Kestäisin mieheni kanssa oikein hyvin asuntoautoreissun ja pidemmänkin ajan. Hän on romanttisesta suhteesta huolimatta lisäksi luottoystäväni. Kun kyse ei olisi pakotetusta lomatilanteesta jonka päättymistä ei tietäisi etukäteen, olisi helppoa.
Ollaan molemmat rauhallisia introvertteja. Ollaan paljon omissa ajatuksissamme, eikä hermostuta pikkujutuista. Kotonakin usein ollaan samassa huoneessa, mutta tehdään omia juttujamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ollaan kuten joka kesä, 3 kk. Terkut Norjasta. Ei tätä voisi tehdä jos ei voida puolisonsa kanssa.
Sama meillä. Tosi ihania kesiä vietetty. Haikeaa, kun ikä pakottaa lopettamaan, ehkä jo tähän kesään.
Voi ei. Saako kysyä, missä iässä olette ja terveyskö rajoittaa? Auttaisiko jokin lisämukavuus tai kaluston vaihto, tosin olette varmaan miettineet jo kaiken...? Me ollaan 47 ja 48, luovuttu jo teltasta (nelikymppisten kohdalla) ja nyt mennään tällä retkipelillä niin kauan kuin kyetään. Ei olla terveitä mekään, joten muutoksia on varmasti tulossa jatkossakin. Vapaudesta luopuminen on riipivää. Mä rakastan tässä eniten mörköilyä kaukana ihmisten ilmoilta, vain puolison, luonnon ja luojan seurassa. Sielu lepää.
Voisin ihan hyvin olla 24/7 mieheni kanssa. Korona-aikana vaan vahvistui, miten hyvin viihdymme saman katon alla jatkuvasti, toki omia hommia isolta osin kumpikin tehden. Riitojakin on, mutta niistä selvitään. Kumpikin voi olla toisen seurassa täysin oma itsensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos asuntoautossa olisi hyvä sänky, niin kestäisin. Jos sänky olisi huono, siinä olisi kaksi kipujaan valittavaa, huonosti nukkunutta myöhäiskeski-ikäistä riitelemässä keskenään. Mikään ei olisi hyvin, kummallakaan. Emme kestäisi viikkoakaan.
Satuttiin kerran tällaiseen hotelliin! En tajua, miten hotellissa voi olla niin huono sänky.
Oltiin vain yksi yö, niin ei hyödyttänyt yrittää vaihtaakaan. Sen yhden yön yhteinen tuska yhdisti niin, että aamulla pystyi väsyneenä nauramaan. Toisen yön jälkeen oltaisiin varmaan oltu jo tukkanuottasilla. :D
En kestäisi, hakeudun kotonakin omiin oloihini ja nukumme erikseen miehen kuorsaamisen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietysti kestäisin. Ollaan oltu yhdessä yli neljännesvuosisata ja parasta ajanvietettä on retkipakullamme reissaaminen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuntoautoilu on mulle aika lähellä maanpäällistä helvettiä. Kerran kokeiltu ja kahden yön jälkeen riitti, ei ikinä enää. Vihaan kaikkea epämukavuutta ja hankaluutta lomailussa, ja joku leirintäalue homeenhajuisine suihkurakennuksineen tai kyhjöttäminen jossain tienposkessa ahtaissa tiloissa ei todellakaan vastaa mun käsitystä lomasta.
Joten ei, en kestäisi tuollaista kenenkään kanssa tai edes yksin.No, sitä varten siinä autossa on suihku, että sinne homeenhajuiseen suihkurakennukseen ei ole pakko mennä. EIkä leirintäalueelle muutenkaan ole aina pakko mennä. Ja kuka täysjärkinen nyt missään tienposkessa kyhjöttäisi. Eihän siinä ole mitään järkeä.
Toki asioita voi pieleen ja kun on satoja öitä nukkunut siinä autossa, niin joukkoon mahtuu huonojakin kokemuksia, se on selvä. Mutta kyllä asioita menee pieleen muissakin matkailumuodoissa.
Mutta toisaalta, mikä muu matkailumuoto mahdollistaa yöpymisen jossain äärimmäisen kauniissa paikassa omassa rauhassa eikä hotelleita olisi tarjolla missään lähistöllä (esim. Norjassa vuonon rannalla valaita katsellen tai koti-Suomessa järven rannalla maisemia ihaillen ja vaikka telttasaunassa saunoen) . Tai Ranskan viininviljelyaluilla voit muutaman kympin vuosimaksulla yöpyä maksutta viinitilolla niin paljon kuin huvitta - tai jos ei viinitila houkuta niin jonkin pikkukylän leirintäalueelle voi jäädä niin pitkäksi aikaa kuin huvittaa ja sähköpyörällä koluta lähiseudun viinitiloja ja ristikkotalokyliä.
Tai Suomessa talvella kun olet hiihdellyt jossain kansallispuistossa, niin ei tartte ajaa minnekään, vaan voi käydä suihkussa, kokata illallisen, kattella telkkaria ja käydä omaan sänkyyn nukkumaan (tai puuhaamaan siellä sängyssä oman kullan kanssa jotain kivaa). Ja seuraavana aamuna olet jo valmiiksi pelipaikailla ja eikun uudestaan hiihtämään kansallispuistoon. Eikä myöskään ole huono juttu olla esim. Mosel-joen rannalla jossain idyllisessä pikkukylässä ja grillailla omalla terassilla niin että joen rantaan on 2 metriä matkaa.
Joo ei kiitos. Mä vietän lomani mukavissa hotelleissa lähellä hyviä ravintoloita ja ostosmahdollisuuksia.
Tuossa se tuli: avainsana "loma". Puhutaan aivan eri asioista. Matkailuauto on elämäntapa, liikkuva loma-asunto. Kuin kesämökki, mutta paikan voi itse valita. Ei se ole mikään "loma". Tai no joo, jos vuokraa matkailauton viikoksi tai kahdeksi, niin sitten se on loma.
Mutta oma matkailuauto on aivan eri asia - se avaan kokonaan eri maailman kuin joku loma silloin tällöin. Nyt kun ollaan vielä töissä, on nukuttu autossamme noin 50-60 yötä per vuosi. Kohta koittaa eläkepäivät ja reissuöiden määrä kasvaa.
Jos sinulle riittää loma silloin tällöin, niin eihän siinä mitään. Kukin tyylillään. Me halutaan enemmän: loma-asunto, jonka ikkunoista avautuvat maisemat voi vaihtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilman lapsia joo, lasten kanssa ei onnistuisi mitenkään päin.
Vierailija kirjoitti:
Tietysti kestäisin. Ollaan oltu yhdessä yli neljännesvuosisata ja parasta ajanvietettä on retkipakullamme reissaaminen!
Yli neljännesvuosisata? Kuulostaa tietysti hienommalta, kuin sanoa 25,5 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuntoautoilu on mulle aika lähellä maanpäällistä helvettiä. Kerran kokeiltu ja kahden yön jälkeen riitti, ei ikinä enää. Vihaan kaikkea epämukavuutta ja hankaluutta lomailussa, ja joku leirintäalue homeenhajuisine suihkurakennuksineen tai kyhjöttäminen jossain tienposkessa ahtaissa tiloissa ei todellakaan vastaa mun käsitystä lomasta.
Joten ei, en kestäisi tuollaista kenenkään kanssa tai edes yksin.No, sitä varten siinä autossa on suihku, että sinne homeenhajuiseen suihkurakennukseen ei ole pakko mennä. EIkä leirintäalueelle muutenkaan ole aina pakko mennä. Ja kuka täysjärkinen nyt missään tienposkessa kyhjöttäisi. Eihän siinä ole mitään järkeä.
Toki asioita voi pieleen ja kun on satoja öitä nukkunut siinä autossa, niin joukkoon mahtuu huonojakin kokemuksia, se on selvä. Mutta kyllä asioita menee pieleen muissakin matkailumuodoissa.
Mutta toisaalta, mikä muu matkailumuoto mahdollistaa yöpymisen jossain äärimmäisen kauniissa paikassa omassa rauhassa eikä hotelleita olisi tarjolla missään lähistöllä (esim. Norjassa vuonon rannalla valaita katsellen tai koti-Suomessa järven rannalla maisemia ihaillen ja vaikka telttasaunassa saunoen) . Tai Ranskan viininviljelyaluilla voit muutaman kympin vuosimaksulla yöpyä maksutta viinitilolla niin paljon kuin huvitta - tai jos ei viinitila houkuta niin jonkin pikkukylän leirintäalueelle voi jäädä niin pitkäksi aikaa kuin huvittaa ja sähköpyörällä koluta lähiseudun viinitiloja ja ristikkotalokyliä.
Tai Suomessa talvella kun olet hiihdellyt jossain kansallispuistossa, niin ei tartte ajaa minnekään, vaan voi käydä suihkussa, kokata illallisen, kattella telkkaria ja käydä omaan sänkyyn nukkumaan (tai puuhaamaan siellä sängyssä oman kullan kanssa jotain kivaa). Ja seuraavana aamuna olet jo valmiiksi pelipaikailla ja eikun uudestaan hiihtämään kansallispuistoon. Eikä myöskään ole huono juttu olla esim. Mosel-joen rannalla jossain idyllisessä pikkukylässä ja grillailla omalla terassilla niin että joen rantaan on 2 metriä matkaa.
Joo ei kiitos. Mä vietän lomani mukavissa hotelleissa lähellä hyviä ravintoloita ja ostosmahdollisuuksia.
Tuossa se tuli: avainsana "loma". Puhutaan aivan eri asioista. Matkailuauto on elämäntapa, liikkuva loma-asunto. Kuin kesämökki, mutta paikan voi itse valita. Ei se ole mikään "loma". Tai no joo, jos vuokraa matkailauton viikoksi tai kahdeksi, niin sitten se on loma.
Mutta oma matkailuauto on aivan eri asia - se avaan kokonaan eri maailman kuin joku loma silloin tällöin. Nyt kun ollaan vielä töissä, on nukuttu autossamme noin 50-60 yötä per vuosi. Kohta koittaa eläkepäivät ja reissuöiden määrä kasvaa.
Jos sinulle riittää loma silloin tällöin, niin eihän siinä mitään. Kukin tyylillään. Me halutaan enemmän: loma-asunto, jonka ikkunoista avautuvat maisemat voi vaihtaa.
Tämä. Plus, että sukulaisille mennessä on oma mökki ja sänky mukana, aina voi vetäytyä omaan rauhaan jos siltä tuntuu 😉 Parasta kuitenkin reissatessa se, että ihan milloin vaan voi pysähtyä, syödä, nukkua. Ei ole pakko etukäteen miettiä että paikkaan X saakka pitää mennä tänään, siellä on lähin hotelli. Vaikka olisi kuinka kauniita paikkoja matkan varrella. Tai sitten, se hotelli onkin täynnä, minne sitten mennään? Ei ole mulle lomaa se.
Meillä yövytään autossa melko tarkkaan 200 yötä vuodessa.
En, siksi että meillä on erilaiset sosiaaliset tarpeet. Mä en osaa olla niin pitkiä aikoja ottamatta kontaktia kun mies taas tarvitsee, ja mies taas ei jaksa vastata siihen määrään sosiaalisia aloitteita mitä minä luonnostaan teen. Osataan olla yhdessä hiljaa ja jutellen, mutta välillä on hyvä olla eri huoneissa niin mun ei tartte yrittää esittää kuin en olis ja miehen ei tartte valmiudessa reagoimaan mun ääneen ajatteluun.
Itse kestäisin ja olen aika sopeutuvainen. Puoliso ei sietäisi niin kiinteää yhdessäoloa, vaan alkaisi hermoilla ja kiukutella pienistäkin asioista. Hätistelisi loitommas tai painuisi ulos istuskelemaan. Haluaa olla omissa oloissaan ja melkein puhumatta muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Kestäisin. Harrastaisimme paljon seksiä.
Naapuripaikalla oleva kiittää viihdykkeestä.
Kyllä 20 km asuntoauton kyydissä riitti. Meteli auton sisällä oli sitä luokkaa, että olisi pitänyt olla kuulosuojaimet. Uudehko asuntoauto, johon.omistaja oli asennettanut sähköpatterit, jotka resonoivat ihan huolella auton ollessa liikkeellä.
Olin töissä ja muu perhe heitti minut töihin asuntoautolla. Palattuaan reissuilta eivät ole asuntoautoa haikailleet 😁