Miksi lopetit ystävyyden?

Koska se varasti mun hajukumin. Väitti ettei vienyt mutta kyllä se se oli kun vain se penko mun penalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ystävyyssuhteita pidä lopettaa. Ei se ole parisuhde. Jos homma ei toimi niin anna ystävän kuihtua pikkuhiljaa pois. Älä pidä yhteyttä. Älä ehdi tapaamisiin. Niin tekee aikuinen.

"Älä ehdi tapaamisiin. Niin tekee aikuinen". 

Oletko hullu?

En. Tarkoitin että kun toinen ehdottaa jotain niin sano ettei sovi , ei ole aikaa. Anteeksi huono lausevalinta.

Valitti aina koko maailman kaikki asiat läpi ja oli huolissaan kaikesta. Syyllisti, tosin kevyesti siitä että syön lihaa. 

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut passiivisagressiivista kiukuttelua ja mustasukkaisuutta mun muista ystävistä.

Mitä ihmeen alapeukutettavaa tässä on? 

Vierailija kirjoitti:

Olin roskalaari, johon kaadettiin kaikki negatiivinen ryönä. Yksinkertaisesti kyllästyin toimimaan kuunteluautomaattina ja ottamaan vastaan ilkeää puhetta muista ihmisistä ja heidän yksityisasioistaan.

Tämä. Ja mulle toisteltiin, että vain mulle hän voikertoa kaikki asiansa. Muut kaverit olivat sitten kaiken kivan tekemisen takia - kahvittelun, reissujen ym. Minä erityisen läheisenä sain sitten kuunnella nämä kaikki raskaat asiat, purkautumiset, kuten hän sanoi. 

Ensin katsoin ystävääni ylöspäin, oli kouluttautunut. Sitten ystäväni alkoi yksipuolisesti luennoida minulle milloin mistäkin asiasta. Yksipuolisesti, minun mielipiteet eivät kiinnostaneet tai ne olivat hänestä täysin vääriä. Myöhästeli jatkuvasti tapaamisista, minun aikani ei ollut hänelle tärkeää.

Vihdoin sanoin "ystävyyden" irti. 

Vierailija kirjoitti:

Olin roskalaari, johon kaadettiin kaikki negatiivinen ryönä. Yksinkertaisesti kyllästyin toimimaan kuunteluautomaattina ja ottamaan vastaan ilkeää puhetta muista ihmisistä ja heidän yksityisasioistaan.

no sehän oli TODELLA kypsän aikuisen toimintaa: EI avata suuta sillon kun sen aika on, vaan tehdään tylysti, vedetään matto kaverin jalkojen alta. Kypsä ihminen olisi sanonut: en halua enää kuunnella heidän asioita, puhutaan nyt mun asioista piste! Ja tukit korvat jos juttu kääntyy muihin ihmisiin. Tai sano: joko tai. Jos enää jatkat muiden asioiden jauhamista, en enää juttele kanssasi. Ja, olet ilmeisesti niitä jotka haluaa kertoa itsestään vaan positiivista kiiltokuva illuusiota, ei mitään säröä sallita kuvassa. Siksi et siedä toistenkaan ikäviä asioita? Mahtaa olla hyvä ystäviä sulla jäljellä? (ei ketään)

Mulla oli ystävä, jonka kanssa oli aluksi todella mukavaa. Tehtiin asioita aina yhdessä ja pidettiin yhteyttä. Vielä aikuisenakin jutut meni yksiin ja oli mukavaa, tosin oli herkkä suuttumaan. Jos en illalla sängyssä ollessani jaksanut lähteä extempore johonkin "seikkailemaan" siitä suututtiin tai käyttäydyttiin passiivis-aggressiivisesti.

Lopulta hän alkoi soittelemaan minulle monta kertaa päivässä. Aina, jos hänellä oli tylsää. Milloin kauppareissulla, milloin ruokaa tehdessä jne. Jaksoin tätä jonkun aikaa ja sanoinkin monesti, että minulla ei ole oikein mitään sanottavaa, kun olemme puhuneet viimeksi tunti sitten puhelimessa. Ihan aikuisia olimme jo.

Jossain vaiheessa en enää aina jaksanut vastata puhelimeen ja soitin sitten esim illalla, että on ollut vähän kiirettä jne. Pikkuhiljaa hän vähensi soittoja enkä minä enää jaksanut ottaa yhteyttä. Puhelut ja tapaamiset alkoivat kuluttaa omaa energiaani, en vain jaksanut itse enää pitää yhteyttä ja ystävyys lopulta kuihtui pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ystävyyssuhteita pidä lopettaa. Ei se ole parisuhde. Jos homma ei toimi niin anna ystävän kuihtua pikkuhiljaa pois. Älä pidä yhteyttä. Älä ehdi tapaamisiin. Niin tekee aikuinen.

"Älä ehdi tapaamisiin. Niin tekee aikuinen". 

Oletko hullu?

En. Tarkoitin että kun toinen ehdottaa jotain niin sano ettei sovi , ei ole aikaa. Anteeksi huono lausevalinta.

Ei hyvää päivää!! Siis tuohan se vasta onkin lapsellista. Siis että ei nosteta ongelmaa pöydälle vaan lähdetään kaikenmaailman kieroihin leikkeihin,en ehdi...Sano päin naamaa mitä mättää ja selvitä asias kuin mies

"ystävä" lainasi rahaa mutta ei koskaan maksanut takaisin. Raivostuttavaa kysellä rahojen perään kun itsellä olisi niille tarve. 

Tuntui että piti varalla eikä ollut sydämellä mukana.

Pompotteli ympäriinsä

Väsyin olemaan terapeuttija roskasanko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ystävyyssuhteita pidä lopettaa. Ei se ole parisuhde. Jos homma ei toimi niin anna ystävän kuihtua pikkuhiljaa pois. Älä pidä yhteyttä. Älä ehdi tapaamisiin. Niin tekee aikuinen.

"Älä ehdi tapaamisiin. Niin tekee aikuinen". 

Oletko hullu?

En. Tarkoitin että kun toinen ehdottaa jotain niin sano ettei sovi , ei ole aikaa. Anteeksi huono lausevalinta.

Ei hyvää päivää!! Siis tuohan se vasta onkin lapsellista. Siis että ei nosteta ongelmaa pöydälle vaan lähdetään kaikenmaailman kieroihin leikkeihin,en ehdi...Sano päin naamaa mitä mättää ja selvitä asias kuin mies

Moni suomalainen harjoittaa tätä narsismin kukkasta, ja ajattelee sen oleva normaalia käytöstä. News flash: se ei ole.

Vuosia yritin olla skitsofreenikon ystävä, kun hän oli lapsuudenystävä. 

Lopulta en enää kestänyt hänen tap pamisuhkailujaan. Kertoi harhaisena tarkoin, miten aikoo tap paa. 

Aiemmin oli monenlaista harmia, mutta tuo oli liikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vuosia yritin olla skitsofreenikon ystävä, kun hän oli lapsuudenystävä. 

Lopulta en enää kestänyt hänen tap pamisuhkailujaan. Kertoi harhaisena tarkoin, miten aikoo tap paa. 

Aiemmin oli monenlaista harmia, mutta tuo oli liikaa. 

Miksi? Ihan rehellisesti kysyn, koska tiesit hänen diagnoosinsa ja harhansa. Onko sinulle toisen ihmisen sairaus ja sen tuoma itsetuhoinen puhe oikeasti noin vaikeaa? Minullakin on skitsofreniaa sairastava ystävä, ja tuossa kohtaa soitan hänelle apua. Ystävyyteemme se vaikuttaa yhtä vähän kuin minun ms-tautini. Ehkä ahdistuisit siitäkin? 

Ystäväni oli (ainakin päällepäin) liian itsevarma ja hänellä oli vastaus kaikkeen, varsinkin vanhemmuudessa. Täydelliset ihmiset on raskasta seuraa jos itse on ihan tavallinen, inhimillinen ja keskeneräinen yksilö. Ei sellaisessa seurassa tehnyt mieli jakaa että vauva herää kuudesti yössä tai en tiedä miten leikki-ikäisen syömään muutakin kuin leipää, kun vastaus oli aina "teet vain näin ja noin", ja sitten itsensä tunsi tyhmäksi kun ei se valitettavasti toimi. Huomasin että hänen tapaamisessa jälkeen minulla oli aina kurjempi ja riittämättömämpi olo, ja jossain vaiheessa hoksasin että ehkä tän ihmisen seura ei nyt tee mulle hyvää.

Huomasin, että se mitä olin luullut ystävyydeksi, olikin vain omaa toiveajatteluani ja kuvitteluani. Todellista ystävyyttä siinä oli vain nimeksi tai ei ollenkaan.

Ei jaksa kuunnella, kun toinen jaarittelee epäolennaisia asioita. Mun asioista ei puhuttu ollenkaan. Jos yritin niin keskeytti ja jatkoi omia selostuksia. Mua ei vois vähempää kiinnostaa kenenkää entiset naapurit toisella paikkakunnalla eikä heidän tekemiset. Ei kiinnosta vieraan paikkakunnan rakennukset eikä historia. Mieluummin juttelisin tästä nykyhetkestä, että mitä meille itselle kuuluu. 

Ystävä kertoi viestillä raskaudestaan. Olisi ollut mukavampi, jos olisi kertonut kasvotusten ja niin, että olisi ollut vähän hienotunteisempi. Itse kärsin lapsettomuudesta. Onnittelin kyllä ja menin hammasta purren tapaamaan vielä. Sittemmin ei enää kiinnostanut, vaikka kutsuin käymään ja yritin olla odotuksen hengessä mukana.