Kandeeeko ihan suosiolla luopua parisuhdehaaveista
Pitkä yli 25v suhde takana joka oli ongelmallinen. Mä sairastuin sen takia henkisesti lopouelämäksi. Lääkitys loppuelämän. Töissä en ole. Mies siirtyi 2kk erosta jo uuteen, kertoi mulle sen. Mulle on sanottu ettei kannnata enää parisuhdetta haluta. Onko se turhaa?
Kommentit (7)
Minä ainakin olen luopunut. Pitkäaikaissairas ja -työtön ja siltä näytänkin, 40v. Ei tällaista kukaan halua.
Toivosta ei pidä luopua koskaan. Mutta ensin sinun pitää hoitaa itsesi kuntoon tai niin hyvään kuntoon kuin se on mahdollista. Ei suoraan suhteeseen kaikkine tuskineen ja ongelmineen. Anna exän mennä, eikö ole hyvä vain että pääsit siitä eroon?
Vierailija kirjoitti:
Keskity ekaksi työpaikan hankintaan, ellet ole työkyvyttömyyseläkkeellä. Parisuhdekin on silloin helpompi saada kun käy töissä.
Töihin musta ei enään ole, korkeintaan osa-aikaiseksi. Mä en vaan halua elätellä turhia toiveita tai pilvilinnoja jos romantiikka on mun kohdalta jo ohi. Se tietty harmittaa että mies pääsi noin helpolla.
Ap
Edes mt-ongelma ja työttömyys ei ole välttämättä este parisuhteelle (rimaa kyllä pitää laskea), mutta itsesi pitää haluta sitoutua ja löytää suhde, eikä kysellä asiaa muilta. Jos esim. parisuhteen haaveilu pitää itsesi aktiivisena sosiaalisesti ja auttaa pitämään fyysisesti itsesi kunnossa, niin ei se silloin turhalta vaikuta, vaikka ei sopivaa löytäisikään.
Itsellä vähän sama tilanne eli aktiivista elämää enemmän takana kuin edessä ja de facto työttömänä palkattomassa työtoiminnassa kärvistelen, mutta pyrin silti vapaalla liikkumaan ihmisten ilmoilla avoimin mielin. Helppoa ei ole, mutta ei ole monilla muillakaan.
Muuttuuko ex uuden naìsen myötä erilaiseksi?
Keskity ekaksi työpaikan hankintaan, ellet ole työkyvyttömyyseläkkeellä. Parisuhdekin on silloin helpompi saada kun käy töissä.