Lue keskustelun säännöt.
Alemmasta keskiluokasta ylempään keskiluokkaan
06.06.2026 |
Olen viettänyt lapsuuteni alemman keskiluokan perheessä, mutta nyt maisteritutkinnon suorittaneena huomaan, miten vaikeaa on karistaa lapsuudessa totuttuja käytösmalleja ja tapoja. Mitkä asiat teidän mielestä erottaa alemman keskiluokan ylemmästä? Ja tällä kertaa en hae materialistisia asioita, kuten auton merkki tai kodin valaisimet, vaan enemmän sellaisia käyttäytymiseen ja tapaan viettää aikaa ja olla liittyviä.
Jos joku on tehnyt ns. luokkasiirtymän, olisi kiva kuulla kokemuksia.
Kommentit (150)
Ehkä itsensä jalustalle nostaminen nimenomaan on elämän tärkein juttu pienelle piireille. Kukaan ei välitä heidän sisäpiirinleikeistään. Kihahtaa päähän kuten kulttuurijengille Marinin pääministeriys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhtä asiaa en tajua ikinä näissä ketjuissa. Satun tuntemaan monia varsin hyvissä asemissa olevia henkilöitä, varmaan ylempään keskiluokkaan kuuluvia, mutta kukaan heistä ei millään laills ylpeile asemastaan tai ole luokkatietoinen.
Onko tämä joku luokkahypyn tehneiden juttu, josta eivät kehtaa ääneen puhua?
Vierailija kirjoitti:
Ei näyttämisen halua, ei pröystäilyä. Velattomat omistusasunnot, sijoitusasunnon ja pari autoa. + ei velkaa. 4-kymppisenä.
Itse asiassa ylempi keskiluokka ei juuri harrasta sijoitusasuntoja. Kiinteistösijoittaminen on konkreettista omaisuutta ja siksi yleensä vaurastuneen työväenluokan ja alemman keskiluokan juttu, tai joskus tavallisen keskiluokankin juttu. Mutta perinteinen ylempi keskiluokka sijoittaa mieluummin pörssiosakkeisiin, arvopapereihin, vakuutuksiin. Asunnot on asumista varten, ja jokin arvoasunto tai -kiinteistö voi kulkea perintönä. Mutta sellaiset kaksio Kalliossa -tyyliset sijoitusasunnot eivät yleensä kiinnosta, koska niihin liittyy kaikenlaista vuokralaishumppaa, tai jos sen antaa välittäjän tehtäväksi, niin ei se syö entisestäänkin pientä katetta.
Vierailija kirjoitti:
Yhtä asiaa en tajua ikinä näissä ketjuissa. Satun tuntemaan monia varsin hyvissä asemissa olevia henkilöitä, varmaan ylempään keskiluokkaan kuuluvia, mutta kukaan heistä ei millään laills ylpeile asemastaan tai ole luokkatietoinen.
Onko tämä joku luokkahypyn tehneiden juttu, josta eivät kehtaa ääneen puhua?
Voi se olla sitäkin. Mutta olen kyllä yliopistopiireissä törmännyt välillä sellaiseen omakehuun ja oman itsensä esille tuomiseen että oksat pois. Huh. Heillä varmaan on todistukset seinillä, en ihmettelisi. Varmaan se riippuu ihmisestä itsestäänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pukeutumisesta, puhetavassa, huonosti hoidetuista hampaista.
Vanhemmista; esimerkiksi sukujuhlissa ja karonkoissa näkee jo kaukaa, ettei tuon vanhemmat ole ainakaan tohtoreiksi väitelleet.
Keskusteluista: eivät työpaikkalounaalla osallistu keskusteluun vanhempien virkamatkoiltaan Kanadaan, Jenkkeihin ja Japaniin 80-luvulla. Eivät kerro, mistä aiheesta heidän äitinsä Kauppakorkeaan väitteli, tai mitä kansainvälistä julkisuutta heidän isänsä fysiikan alaan kuuluva väitöskirja sai.
Pitävät matkustelua jotenkin ihmeellisenä asiana. Vanhemmat eivät ole vieneet heitä omatoimimatkoille Saksaan, Ranskaan, Britteihin, Irlantiin tai Tanskaan ym ym ja pärjänneet siellä kunkin maan omalla kielellä - itsellä siis näin lapsuudessa 70- ja 90-luvuilla.Osittain samaa mieltä. Pukeutumisesta ei nykyään voi päätellä kauheasti. Ylemmän keskiluokan puhetavassa näkyy lukeneisuus ja rikas sanavarasto, jonka varsinkin toinen ylemmän keskiluokan edustaja huomaa helposti. Ylempi keskiluokka hoitaa hampaitaan paremmin ja hoidattaa niitä yksityisellä, mikä näkyy purukaluston laadussa. Sen sijaan muista ihmisistä puhuminen on kovin työväenluokkaista etenkin, jos ihmiset ovat muille osapuolille vieraita. Keskiluokkaisiin aiheisiin kuuluu ennemmin korkeakulttuuri, ajankohtaiset tapahtumat, sekä ideat ja ajatukset.
Alempi kommentti on sangen osuva.
Nimenomaan täydellinen epäkiinnostuneisuus juorukulttuuriin.
Muiden asioilla tyttö/poikakerhoilu/ lörpöttely on alemman sosiaaliluokan kliimaksia. Saan ekseemaa jo ajatuksesta.
Keskusteluteemat
ja kiinnostuksen kohteet ovat
sivistyneemmillä aivan toista luokkaa.
Sen huomaa selvästi puhujan laajasta sanavarastosta, rikkaasta kielenkäytöstä, monimutkaisemmista lauserakenteista.
Käsitellään ideoita, konsepteja, visioita.
Perspektiivi rönsyilee laajakulmassa,
ainakin yli nelikymppisillä. Tähän olisi
paljon myös ruokailutapojen
ja tyyliseikkojen osalta, mutta
typistän tähän. Ehtoisaa iltaa idästä
E-naiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä mitään käytösmalleja. Olen köyhää maalaisaatelia. Aina joku munmmo neuvoi, mitä voi sanoa ja kenelle.
Ystäväni ovat nykyisin työttömiä tohtoreita. Itse olen samaa kastia. Odotamme innolla määräystä työpaikkaan, josta kieltäytyminen tuo meille karenssin.
Kaverini on on noin sadan ja yhden äippä. Isänsä on proffa ja ukkonsa kovatuloinen.
Minäkin olen pitkäaikaistyötön. Olen isojen pelto-, ja metsäalueiden perijä. Olen ollut monta vuotta työtön. Itseasiassa olen moninkertaisesti pitkäaikaistyötön.
Työttömyyteni syy on työttömyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin tarvitset niitä ylemmän keskiluokan merkkejä? Uusien ystävien löytämiseen, työssä etenemiseen? Ainakaan ei kannata ajatella, että se tekisi sinusta paremman ihmisen.
Ylemmän keskiuokan ja yläluokan kanssa pyörineenä sanoisin että seuraavat merkit on tunnistettavia (mutta mieti vielä haluatko oikeasti käyttää resurssejasi niihin):
- yksi tärkeimmistä on osoite: Helsingissä mm. Ullanlinna, Töölö, Meilahti, Munkkiniemi, Kuusisaari, Kulosaari, Tammisalo
- kuvataiteen keräily
- mökki Turun saaristossa
- purjevene
- ratsastus
- yllättäen myös juokseminen ja triathlon
- sähköauto
- oopperan ja teatterin harrastaminen
- laaja-alainen muun kulttuurin ja desgn'in seuraaminen
- kaupunkilomat
- kotikonsertit
- jonkin instrumentin hallitseminen
- erilaisten tasokkaiden illallisravintoloiden testaaminen
- viinien syvällinen tuntemus, myös ginit, viskit yms
- erittäin tarkka politiikan seuraaminen, kannat oikealle päin kallellaan vaikka olisi liberaalikin
Lisäksi:
Pienlentokoneen lupakirjaKuoroharrastus
Posliinimaalaus
Puutarhanhoito
Terveet elämäntavat
Sunnuntaisin kuunnellaan klassista musiikkia
Kuulutaan kirkkoon ja osallistutaan kirkon järjestämään toimintaan
Vapaaehtoistyö
Eri alojen Proffat käy illallisella ja heidän luonaan käydään.
- näin ainakin meillä lapsuudessani.Kenellä kaikkeen tuohon aika riittää ?
Vanhemmillani. Ja heillä oli lisäksi vaativat työt yliopistolla sekä äidilläni suuren valtionyhtiön henkilöstöjohtajana.
Ai kauhea mitä suorittamista. Nykyään on kyllä yliopistolla varsin rento meininki. Tarkoitan, ettei pönötetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei näyttämisen halua, ei pröystäilyä. Velattomat omistusasunnot, sijoitusasunnon ja pari autoa. + ei velkaa. 4-kymppisenä.
Itse asiassa ylempi keskiluokka ei juuri harrasta sijoitusasuntoja. Kiinteistösijoittaminen on konkreettista omaisuutta ja siksi yleensä vaurastuneen työväenluokan ja alemman keskiluokan juttu, tai joskus tavallisen keskiluokankin juttu. Mutta perinteinen ylempi keskiluokka sijoittaa mieluummin pörssiosakkeisiin, arvopapereihin, vakuutuksiin. Asunnot on asumista varten, ja jokin arvoasunto tai -kiinteistö voi kulkea perintönä. Mutta sellaiset kaksio Kalliossa -tyyliset sijoitusasunnot eivät yleensä kiinnosta, koska niihin liittyy kaikenlaista vuokralaishumppaa, tai jos sen antaa välittäjän tehtäväksi, niin ei se syö entisestäänkin pientä katetta.
Meillä sijoitusasunnot Hugon Kantakaupungissa on ainakin perittyjä. Ei me niitä olla ostettu.
Jos lapsemme menevät Hgin yliopistoon, kuten me ja meidän vanhempamme, remontoimme niistä sitten heille omat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtä asiaa en tajua ikinä näissä ketjuissa. Satun tuntemaan monia varsin hyvissä asemissa olevia henkilöitä, varmaan ylempään keskiluokkaan kuuluvia, mutta kukaan heistä ei millään laills ylpeile asemastaan tai ole luokkatietoinen.
Onko tämä joku luokkahypyn tehneiden juttu, josta eivät kehtaa ääneen puhua?
Voi se olla sitäkin. Mutta olen kyllä yliopistopiireissä törmännyt välillä sellaiseen omakehuun ja oman itsensä esille tuomiseen että oksat pois. Huh. Heillä varmaan on todistukset seinillä, en ihmettelisi. Varmaan se riippuu ihmisestä itsestäänkin.
Voi riippua vahvasti tiedekunnastakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä luokkakeskustelu on itselleni jotakin mitä en oikein käsitä. Olen kolmekymppinen ja kotoisin alun perin pieneltä paikkakunnalta eikä siellä ainakaan enää omien vanhempienikaan ikäluokassa ollut mitään luokkajakoa, siitä vanhemmilla ihmisillä ehkä voi olla että on ollut mutta en tiedä. Ihan samaa keskiluokkaa siellä olivat niin opettajien, lääkärien, pankinjohtajien, yrittäjien, maanviljelijöiden, siivoojien, tehdastyöntekijöiden, rakennusmiesten ja bussikuskien lapset. Toisilla perheillä oli ehkä enemmän rahaa kuin toisilla ja jotkut olivat ns sivistyneempiä kuin toiset, mutta en koe ollenkaan että oltaisiin oltu jotenkin eri yhteiskuntaluokkaa. Ei ollut hyviä eikä huonoja asuinalueita.
En sitten sitten tiedä olenko kasvanut jossain utopistisessa kuplassa että en ole omaksunut luokkia. Ehkä kaupungeissa huono-osaisuus ja hyväosaisuus on kasaantunut eri tavoilla. Mutta minua itseäni jopa häiritsee vähän kun puhutaan näistä yhteiskuntaluokista ja tulee sellainen että niistä puhuttaessa tarkoituksen mukaisesti yritetään lisätä vastakkainasettelua. Mutta tämä on vain minun mielipiteeni.Avaa silmäsi näkemään todellisuus. 30v pitäisi jo ymmärtää luokka asemansa. Kaupungeissa luokkaerot ovat siinä mielessä kärjistyneempiä että on äärimmäisen rikkaitakin. Muuten duunarin on parempi elää kaupungissa. Kun voit olla nimettömänä massassa. Voit olla edes vapaalla niin ettei tarvitse törmätä herroihin eli saat olle oma itsesi eikä aina palvelijan roolissa
Tulojen puolesta olen hyvinkin mediaanituloinen, on omistusasunto josta lainaa, on korkeakoulututkinto, harrastuksina liikunta mutta ei urheilu. Sanoisin että olen hyvinkin tyypillinen suomalainen.
Ei minun todellakaan tarvitse laittaa itseäni mihinkään luokkaan. Sinä voit tehdä sen minunkin puolestani jos koet että itse hyödyt siitä jotenkin. Ja mitä tulee näihin äärimmäisen rikkaisiin ihmisiin niin sellaisia taitaa Suomessa olla sellainen määrä joka voidaan laskea kahden käden sormilla. Tuloerotkin täällä ovat melkein maailman pienimmät.
Itse olen vaatimattomasta taustasta, korkeintaan alempaa keskiluokkaa tulojen ja varallisuuden perusteella, mutta etenkin äidin suku on ollut keskiluokkaista tavoiltaan. Jos kuvaan vanhempien ikäluokan elämää, niin käytöstavat olivatkin yksi keskiluokkaisuuden merkki. Keskiluokkainen osaa sulavasti keskustella kenen kanssa vaan, osaa kohteliaisuudet ja sormi ei jää suuhun edes vieraskielisten kanssa. Verkostot ja niiden ylläpitäminen oli tärkeää. Jouluna yms. vaihdettiin lahjoja. Oli tuo, josta jo mainittiin, että jos sai lahjoja, niistä piti kiittää, kiitoskortilla tai kirjeellä. Kaukaisetkin sukulaiset tunnettiin ja heihin pidettiin yhteyttä. Suvun hautoja ylläpidetään pitkään.
Tapana on myös ollut huolehtia heikommista. Minutkin laitettiin lapsena viemään aina joulukukka vanhempien iäkkäille tuttaville. Miehet osasivat bussissa tai tilaisuuksissa antaa istumapaikan iäkkäille ja naisille, sekä avata oven, yms. Tuttavienkin lapsille saatettiin viedä rahalahja ja käydä paikalla yo-juhlissa, yms.
Tavat ikään kuin osoittivat että olemme parempaa porukkaa, mutta pidämme huolta myös heikommassa asemassa olevista.
Elämäntapaan kuului politiikkaan ja kulttuuriin osallistuminen. Ei siis vain teatterit, taidenäyttelyt, konsertit vaan myös oltiin jäseniä kansallisissa tai paikallisissa yhdistyksissä, mummi oli mm. kaupunkinsa yrittäjänaisten yhdistyksessä ja Martoissa, isoisä oman alueensa yrittäjien ja yritysten luottamustehtävissä, eräs sukulaistäti oli SPR:ssä, muut jossain muissa hyväntekeväisyysjärjestöissä tai kulttuuriyhdistyksissä ja muissa yhteiskunnallisissa organisaatioissa. Ylemmän keskiluokan hahmot olivat Rotareissa. Kirkkoon kuuluminen vaikka olisi ollut ateisti kuului asiaan.
Elämäntapaan kuului mökkeily mutta myös matkustaminen muualle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei näyttämisen halua, ei pröystäilyä. Velattomat omistusasunnot, sijoitusasunnon ja pari autoa. + ei velkaa. 4-kymppisenä.
Itse asiassa ylempi keskiluokka ei juuri harrasta sijoitusasuntoja. Kiinteistösijoittaminen on konkreettista omaisuutta ja siksi yleensä vaurastuneen työväenluokan ja alemman keskiluokan juttu, tai joskus tavallisen keskiluokankin juttu. Mutta perinteinen ylempi keskiluokka sijoittaa mieluummin pörssiosakkeisiin, arvopapereihin, vakuutuksiin. Asunnot on asumista varten, ja jokin arvoasunto tai -kiinteistö voi kulkea perintönä. Mutta sellaiset kaksio Kalliossa -tyyliset sijoitusasunnot eivät yleensä kiinnosta, koska niihin liittyy kaikenlaista vuokralaishumppaa, tai jos sen antaa välittäjän tehtäväksi, niin ei se syö entisestäänkin pientä katetta.
Meillä sijoitusasunnot Hugon Kantakaupungissa on ainakin perittyjä. Ei me niitä olla ostettu.
Jos lapsemme menevät Hgin yliopistoon, kuten me ja meidän vanhempamme, remontoimme niistä sitten heille omat.
* Hgin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin tarvitset niitä ylemmän keskiluokan merkkejä? Uusien ystävien löytämiseen, työssä etenemiseen? Ainakaan ei kannata ajatella, että se tekisi sinusta paremman ihmisen.
Ylemmän keskiuokan ja yläluokan kanssa pyörineenä sanoisin että seuraavat merkit on tunnistettavia (mutta mieti vielä haluatko oikeasti käyttää resurssejasi niihin):
- yksi tärkeimmistä on osoite: Helsingissä mm. Ullanlinna, Töölö, Meilahti, Munkkiniemi, Kuusisaari, Kulosaari, Tammisalo
- kuvataiteen keräily
- mökki Turun saaristossa
- purjevene
- ratsastus
- yllättäen myös juokseminen ja triathlon
- sähköauto
- oopperan ja teatterin harrastaminen
- laaja-alainen muun kulttuurin ja desgn'in seuraaminen
- kaupunkilomat
- kotikonsertit
- jonkin instrumentin hallitseminen
- erilaisten tasokkaiden illallisravintoloiden testaaminen
- viinien syvällinen tuntemus, myös ginit, viskit yms
- erittäin tarkka politiikan seuraaminen, kannat oikealle päin kallellaan vaikka olisi liberaalikin
Lisäksi:
Pienlentokoneen lupakirjaKuoroharrastus
Posliinimaalaus
Puutarhanhoito
Terveet elämäntavat
Sunnuntaisin kuunnellaan klassista musiikkia
Kuulutaan kirkkoon ja osallistutaan kirkon järjestämään toimintaan
Vapaaehtoistyö
Eri alojen Proffat käy illallisella ja heidän luonaan käydään.
- näin ainakin meillä lapsuudessani.Kenellä kaikkeen tuohon aika riittää ?
Vanhemmillani. Ja heillä oli lisäksi vaativat työt yliopistolla sekä äidilläni suuren valtionyhtiön henkilöstöjohtajana.
Ai kauhea mitä suorittamista. Nykyään on kyllä yliopistolla varsin rento meininki. Tarkoitan, ettei pönötetä.
No se oli normaalia arkea tuolloin. Paljon on tullut valtion ysitonnisen Saabin takapenkillä istuttua. Välillä äidin kanssa Valtioneuvoston linnan henkilöstöravintolassa syömässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naurettavaa, jopa noloa jutustelua koko ketju. Voisiko joku jo laittaa jonkun listan tai dokumentin, jossa on määritelty virallisesti nämä "luokat"?
Muuten tämä on yhtä persaukisten paskanjauhantaa koko homma.
Vierailija kirjoitti:
Naurettavaa, jopa noloa jutustelua koko ketju. Voisiko joku jo laittaa jonkun listan tai dokumentin, jossa on määritelty virallisesti nämä "luokat"?
Muuten tämä on yhtä persaukisten paskanjauhantaa koko homma.
Niin - narsisti pelaa häpeällä. Näin siksi, että suurin häpeä on heidän sisällään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylempään keskiluokkaan kuuluu opiskelu sivistyksen vuoksi. Esimerkiksi juristina taidehistoriaa tai lääkärinä tähtitiedettä. Lisäksi ylemmältä keskiluokalta odotetaan jonkinlaista kulttuurillista sivistyneisyyttä. Ei tarvitse omistaa oopperan kausikorttia, mutta jos edellinen teatterikokemus oli lukioajoilta koulun pakottamana, niin asialle olisi hyvä tehdä jotain.
Kaikki Suomessa yliopistotutkinnon lukeneet on ihan samaa luokkaa kuin duunarit. Ne duunarit on tehneet silloin töitä ja maksaneet veroja joilla yliopistoja ym pyöritetään kun nämä itsensä johonkin mystiseen yläluokkaan lukeutuvat on opiskelleet ilmaisia tutkintoja. Ei Suomi ole mikään Britannia missä on oikeasti eri luokkia; aatelisia ym. Siellä on myös eri yhteuskuntaluokkien yliopistoja.
Mitä selität? Duunarit eivät Suomea pyöritä verorahoillaan. Sen tekevät varakkaat ihmiset, jotka maksaa viiskyt pinnaa veroja! Sillä sinunkin terveydenhuoltomenosi maksetaan ja Kela-tukesi! Sanoin lapsille, että olemme maksaneet niiiiiin paljon veroja, että he korkeasti kouluttautuneet eivät ole mitään velkaa Suomelle. Ulkomaille, kun tutkinto valmis. Suomessa ei rikastu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä luokkakeskustelu on itselleni jotakin mitä en oikein käsitä. Olen kolmekymppinen ja kotoisin alun perin pieneltä paikkakunnalta eikä siellä ainakaan enää omien vanhempienikaan ikäluokassa ollut mitään luokkajakoa, siitä vanhemmilla ihmisillä ehkä voi olla että on ollut mutta en tiedä. Ihan samaa keskiluokkaa siellä olivat niin opettajien, lääkärien, pankinjohtajien, yrittäjien, maanviljelijöiden, siivoojien, tehdastyöntekijöiden, rakennusmiesten ja bussikuskien lapset. Toisilla perheillä oli ehkä enemmän rahaa kuin toisilla ja jotkut olivat ns sivistyneempiä kuin toiset, mutta en koe ollenkaan että oltaisiin oltu jotenkin eri yhteiskuntaluokkaa. Ei ollut hyviä eikä huonoja asuinalueita.
En sitten sitten tiedä olenko kasvanut jossain utopistisessa kuplassa että en ole omaksunut luokkia. Ehkä kaupungeissa huono-osaisuus ja hyväosaisuus on kasaantunut eri tavoilla. Mutta minua itseäni jopa häiritsee vähän kun puhutaan näistä yhteiskuntaluokista ja tulee sellainen että niistä puhuttaessa tarkoituksen mukaisesti yritetään lisätä vastakkainasettelua. Mutta tämä on vain minun mielipiteeni.En käsittänyt ap:n aloitusta vastakkainasettelun yritykseksi, vaan hän minun käsittääkseni halusi tietää, mitä tapoja on, ettei tuntisi itseään vieraaksi uudessa luokassaan.
En osa ottaa kantaa miten se maalla on, kun en ole koskaan asunut maalla, mutta kyllä yhteiskuntaluokkia on Suomessa. Esimerkiksi yksi, missä sosio-ekonomiset erot tulevat esiin, on terveys. Alemmissa yhteiskuntaluokissa sairastetaan enemmän ja kuollaan nuorempina. Suomessa on EU-alueen suurimmat sosio-ekonomiset terveyserot. Jotta tätä voisi korjata ja kohdentaa toimenpiteet oikein, on hyvä olla tietoinen yhteiskuntaluokista ja pystyä erottelemaan eri luokat.
Terveyteen liittyy niitä ap:n kyselemiä tapoja. Ylemmässä keskiluokassa arvostetaan terveitä elämäntapoja, puhdasta ruokaa, moni syö kasvispainotteisesti, ravitsemussuosituksia ainakin pyritään noudattamaan. Tupakkaa ei polta juuri kukaan. Alkoholia käytetään maltillisemmin, ei juoda kovaan humalaan, tai jos joku joskus niin tekee, sitä ei pidetä ainakaan ihailtavana. On normaalia käyttää jotain seurantalaitetta, älykelloa tai -sormusta, ja harrastaa liikuntaa säännöllisesti.
Koska ylemmällä keskiluokalla on myös rahaa käytettävissä, harrastukset voivat olla aika kalliitakin. Työikäisillä ei kuitenkaan ole usein aikaa moniin sellaisiin harrastuksiin, jotka vievät paljon aikaa, vaan ajankäytön vuoksi pitää valita esim. golfin, purjehduksen tai jonkin muun oman lempiharrastuksen välillä. Matkustelu on yleistä, ja matkakohteita on monenlaisia, välillä voidaan käydä turistikohteissakin koska se on niin helppoa ja rentouttavaa, ja välillä käydään jossain erikoisemmassa paikassa kokemassa eksoottisia tai kulttuurisia elämyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ylempää keskiluokkaa erityisesti sivistyksen puolesta, mutta en mistään raharikkaasta perheestä, mutta oopperat, klassinen musiikki ja omatoimimatkat ulkomaille ja lukeneisuus oli lapsuudenkodissa se mikä erotti niistä perheistä, jotka katsoivat jotain Spede-elokuvia ja olivat käyneet ehkä kerran Ruotsissa. Nykyisin olen maisteri kuten kaikki kuplassani, elleivät ole tohtoreita. Itse pidän jotain oppitodistuksen laittamista seinälle tai jotain maanläheisiä vaatteita vähän moukkamaisena, en niinkään sivistyneenä. Mutta niinhän se on että keskiluokkaa voi katsoa rahan tai sivistyksen suhteen. Kumpaakin täytyy olla jonkin verran, tai muuten kai sitten putoaa johonkin köyhään älymystöön.
Seurustelin jonkin aikaa miehen kanssa joka kuului alempaan keskiluokkaan ja nämä asiat särähtivät ja näitä häpesin jos hän oli perheeni tai ystävieni seurassa: paidan ottaminen pois kesäkuumalla, jätkämäinen puhetapa, rasistiset ja seksistiset ja homofofiset sanat, esimerkiksi kanaleike saattoi olla hänen puheessaan kanantissi. Uutisia luki iltapäivälehdestä, sekoitti populistiset heitot oikeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Ihaili rahaa ja pröystäilyä ja piti jotain muskeliveneen omistamista menestyksen merkkinä. Ei ymmärtänyt asioita laajemmin tai analyyttisemmin, eikä halunnut puhua niistä syvemmin. Jos oli joku tapaaminen niin mielummin meni jätkien kanssa pelaamaan jotain tai katsomaan telkkaria kuin seurusteli keskustellen. Ei tiennyt mitkä tv-sarjat, kirjat, leffat, teatteri olivat ajankohtaisia. Ei osannut käyttää rahaa, saattoi mennä vaikka johonkin kryptovaluuttahuijaukseen, sen sijaan että olisi laittanut palkastaan sivuun, ei muutenkaan ymmärtänyt miten ihmiset menestyvät pitkällä tähtäimellä. Pohti mielessään paljon sellaista, että joku voisi olla sossupummi. Hän oli kiva ja älykäs, mutta eron huomasi kymmenessä minuutissa kun oli hänen kanssaan.
Valitettavasti ylempään keskiluokkaan ei kuulu ilman rahaa. Olet ehkä henkinen miljonääri, jolta ei puutu kuin rahat
Älymystö kuuluu ylimpään keskiluokkaan aina; ylimmät korkeakoulututkinnot suorittaneet.
Pelkällä rahalla ei pääse ylempään keskiluokkaan. Se ei juurikaan ole tulojuttu, vaan koulutukseen ja perittyyn varallisuuteen liittyvä asia.Ei köyhä FT mihinkään ylempään keskiluokkaan kuulu muualla kuin näissä palstasaduissa.
Kiinnostavaa. Mihin yhteiskuntaluokkaan määrittelisit hänet? Työtön filosofian tohtori, köyhä, harrastaa kultturia ja liikuntaa, ei käytä mitään päihteitä, ei tatuointeja, siisti, pukeutuu hillitysti, käyttäytyy hyvin.
Antaa tulla, tämä on hyvin mielenkiintoista. Onko niin, että jaottelet tulotason mukaan samaan luokkaan ihmisiä, joilla ei ole kerrassaan mitään yhteistä. Mikä on siinä tapauksessa luokkajaon pointti? Kerroppa.
Vierailija kirjoitti:
Pukeutumisesta, puhetavassa, huonosti hoidetuista hampaista.
Vanhemmista; esimerkiksi sukujuhlissa ja karonkoissa näkee jo kaukaa, ettei tuon vanhemmat ole ainakaan tohtoreiksi väitelleet.
Keskusteluista: eivät työpaikkalounaalla osallistu keskusteluun vanhempien virkamatkoiltaan Kanadaan, Jenkkeihin ja Japaniin 80-luvulla. Eivät kerro, mistä aiheesta heidän äitinsä Kauppakorkeaan väitteli, tai mitä kansainvälistä julkisuutta heidän isänsä fysiikan alaan kuuluva väitöskirja sai.
Pitävät matkustelua jotenkin ihmeellisenä asiana. Vanhemmat eivät ole vieneet heitä omatoimimatkoille Saksaan, Ranskaan, Britteihin, Irlantiin tai Tanskaan ym ym ja pärjänneet siellä kunkin maan omalla kielellä - itsellä siis näin lapsuudessa 70- ja 90-luvuilla.
Olet naurettava. Huomaa heti, että olet duunari tai Kela-rotta xd
Tai on sinua ylempänä ja pitää sinua hassuna luokkaintoilussasi. Kaikkein eniten luokkia miettii ja niistä puhuu ne, jotka ovat epävarmoja omasta asemastaan ja merkityksestään yhteiskunnassa. Kun on hyvä itsetunto ei tule edes miettineeksi tuollaisia.