Lue keskustelun säännöt.
Näin 5-kymppisenä sanon teille nuoret tässä muutaman jutun
04.06.2026 |
Aika kuluu ihan järjetöntä vauhtia. 30 vuotta ei ole mitään. Ihminen muuttuu ajan mukana, mutta moni asia myös pysyy. Kun olin pari-kolmekymppinen, 5-kymppiset tuntui todella kulahtaneilta ja vanhoilta. Nyt olen itsekin sellainen nuorten silmissö, mutta tätä ei mieli helpolla myönnä. Nauttikaa nuoruudesta koska se menee todellakin hetkessä ohi. Tosin iäkkäämpänä on helpompi olla henkisesti kun ei ole samalla tavalla paineita.
Olen puhunut. Kiitoksia ja hyvää päivänjatkoa!
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse täytän loppuvuodesta 48 ja nuorin lapsi 6v. Kaksi isompaakin lasta vasta alakoulussa.
Tuntuu, että elämä on vasta alussa ja kaikki mahdollisuudet avoinna. Asuntolaina maksettu (asumme Helsingissä). On ihana touhuta lasten kanssa, kun ei ole mitään huolia. Harrastan kuntosalia säännöllisesti.
Olen hoikka ja terve. Olen myös huomannut, etten enää tarvitse unta yhtä paljon kuin esim 3-kymppisenä, vaan pärjään tarvittaessa kolmen tunnin yöunilla työpäivän aivan mainiosti.
20-30-vuotiaana tuli maisteriksi opiskellessa ja valmistumisen jälkeen oltua vuosikaudet koulutusta vastaavassa työssä, joten kokemuslisät on kertyneet kivasti.Onnea, kun olet noin tyytyväinen itseesi. Ihan oikeasti. Ja kyllä saitkin pieneen tekstiin mahdutettua paljon ja monipuolisesti omaa erinomaisuuttasi. Rahatilanteesta koulutukseen, hoikkuus ja kuntosali. Ai että. Ei sinunlaisiasi tietenkään kiinnosta muiden mielipide, eikä pidäkään, mutta tulee mullekin tuosta sellainen olo, että onneksi en ole itse kehittynyt noin itseriittoiseen suuntaan. Kuulostat aivan kammottavalta tyypiltä.
Mulle tuli ihan sama mieleen. Miten tällaisiin oikeasti kivoihin ketjuihin aina tulee näitä psykopaattisia itsensä kehujia? Minäminäminä ja minä. Minä olen niin hyvä, kaikkein paras kun olen niin hyvä. Jestas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse täytän loppuvuodesta 48 ja nuorin lapsi 6v. Kaksi isompaakin lasta vasta alakoulussa.
Tuntuu, että elämä on vasta alussa ja kaikki mahdollisuudet avoinna. Asuntolaina maksettu (asumme Helsingissä). On ihana touhuta lasten kanssa, kun ei ole mitään huolia. Harrastan kuntosalia säännöllisesti.
Olen hoikka ja terve. Olen myös huomannut, etten enää tarvitse unta yhtä paljon kuin esim 3-kymppisenä, vaan pärjään tarvittaessa kolmen tunnin yöunilla työpäivän aivan mainiosti.
20-30-vuotiaana tuli maisteriksi opiskellessa ja valmistumisen jälkeen oltua vuosikaudet koulutusta vastaavassa työssä, joten kokemuslisät on kertyneet kivasti.
Tuo unentarve ihan höpöhöpöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse täytän loppuvuodesta 48 ja nuorin lapsi 6v. Kaksi isompaakin lasta vasta alakoulussa.
Tuntuu, että elämä on vasta alussa ja kaikki mahdollisuudet avoinna. Asuntolaina maksettu (asumme Helsingissä). On ihana touhuta lasten kanssa, kun ei ole mitään huolia. Harrastan kuntosalia säännöllisesti.
Olen hoikka ja terve. Olen myös huomannut, etten enää tarvitse unta yhtä paljon kuin esim 3-kymppisenä, vaan pärjään tarvittaessa kolmen tunnin yöunilla työpäivän aivan mainiosti.
20-30-vuotiaana tuli maisteriksi opiskellessa ja valmistumisen jälkeen oltua vuosikaudet koulutusta vastaavassa työssä, joten kokemuslisät on kertyneet kivasti.Kolmen tunnin yöunet ovat harvinaisuus. Olen tarvinnut aina noin yhdeksän tuntia unta vuorokaudessa pysyäkseni tasapainossa.
- Kuusikymppinen
Minäkin tarvitsin päälle kolmikymppiseksi asti. Sitten opin jotenkin pikalatautumaan 😁.
Olen kuullut ja lukenut, että jotkut pystyvät nukkumaan tehokkaammin niin että heille riittää lyhyt uni. Mm. Arvo Ylppö oli tällainen. Mutta sitä ei voi opetella eikä oppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse täytän loppuvuodesta 48 ja nuorin lapsi 6v. Kaksi isompaakin lasta vasta alakoulussa.
Tuntuu, että elämä on vasta alussa ja kaikki mahdollisuudet avoinna. Asuntolaina maksettu (asumme Helsingissä). On ihana touhuta lasten kanssa, kun ei ole mitään huolia. Harrastan kuntosalia säännöllisesti.
Olen hoikka ja terve. Olen myös huomannut, etten enää tarvitse unta yhtä paljon kuin esim 3-kymppisenä, vaan pärjään tarvittaessa kolmen tunnin yöunilla työpäivän aivan mainiosti.
20-30-vuotiaana tuli maisteriksi opiskellessa ja valmistumisen jälkeen oltua vuosikaudet koulutusta vastaavassa työssä, joten kokemuslisät on kertyneet kivasti.Onnea, kun olet noin tyytyväinen itseesi. Ihan oikeasti. Ja kyllä saitkin pieneen tekstiin mahdutettua paljon ja monipuolisesti omaa erinomaisuuttasi. Rahatilanteesta koulutukseen, hoikkuus ja kuntosali. Ai että. Ei sinunlaisiasi tietenkään kiinnosta muiden mielipide, eikä pidäkään, mutta tulee mullekin tuosta sellainen olo, että onneksi en ole itse kehittynyt noin itseriittoiseen suuntaan. Kuulostat aivan kammottavalta tyypiltä.
Mulle tuli ihan sama mieleen. Miten tällaisiin oikeasti kivoihin ketjuihin aina tulee näitä psykopaattisia itsensä kehujia? Minäminäminä ja minä. Minä olen niin hyvä, kaikkein paras kun olen niin hyvä. Jestas.
En minä kehu itseäni. Minä kerroin minun elämästäni.
Onko onnellisuus ja tyytyväisyys kielletty? Eikö voi kadehtimisen sijasta olla tyytyväinen toisen puolesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse täytän loppuvuodesta 48 ja nuorin lapsi 6v. Kaksi isompaakin lasta vasta alakoulussa.
Tuntuu, että elämä on vasta alussa ja kaikki mahdollisuudet avoinna. Asuntolaina maksettu (asumme Helsingissä). On ihana touhuta lasten kanssa, kun ei ole mitään huolia. Harrastan kuntosalia säännöllisesti.
Olen hoikka ja terve. Olen myös huomannut, etten enää tarvitse unta yhtä paljon kuin esim 3-kymppisenä, vaan pärjään tarvittaessa kolmen tunnin yöunilla työpäivän aivan mainiosti.
20-30-vuotiaana tuli maisteriksi opiskellessa ja valmistumisen jälkeen oltua vuosikaudet koulutusta vastaavassa työssä, joten kokemuslisät on kertyneet kivasti.Tuo unentarve ihan höpöhöpöä.
Ok, mulle ei ole. Pärjään paljon vähemmillä unilla kuin nuorempana. Silloin myös uuvuin ja olin masentunutkin. Enää ei ole näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse täytän loppuvuodesta 48 ja nuorin lapsi 6v. Kaksi isompaakin lasta vasta alakoulussa.
Tuntuu, että elämä on vasta alussa ja kaikki mahdollisuudet avoinna. Asuntolaina maksettu (asumme Helsingissä). On ihana touhuta lasten kanssa, kun ei ole mitään huolia. Harrastan kuntosalia säännöllisesti.
Olen hoikka ja terve. Olen myös huomannut, etten enää tarvitse unta yhtä paljon kuin esim 3-kymppisenä, vaan pärjään tarvittaessa kolmen tunnin yöunilla työpäivän aivan mainiosti.
20-30-vuotiaana tuli maisteriksi opiskellessa ja valmistumisen jälkeen oltua vuosikaudet koulutusta vastaavassa työssä, joten kokemuslisät on kertyneet kivasti.Onnea, kun olet noin tyytyväinen itseesi. Ihan oikeasti. Ja kyllä saitkin pieneen tekstiin mahdutettua paljon ja monipuolisesti omaa erinomaisuuttasi. Rahatilanteesta koulutukseen, hoikkuus ja kuntosali. Ai että. Ei sinunlaisiasi tietenkään kiinnosta muiden mielipide, eikä pidäkään, mutta tulee mullekin tuosta sellainen olo, että onneksi en ole itse kehittynyt noin itseriittoiseen suuntaan. Kuulostat aivan kammottavalta tyypiltä.
Mulle tuli ihan sama mieleen. Miten tällaisiin oikeasti kivoihin ketjuihin aina tulee näitä psykopaattisia itsensä kehujia? Minäminäminä ja minä. Minä olen niin hyvä, kaikkein paras kun olen niin hyvä. Jestas.
En minä kehu itseäni. Minä kerroin minun elämästäni.
Onko onnellisuus ja tyytyväisyys kielletty? Eikö voi kadehtimisen sijasta olla tyytyväinen toisen puolesta?
Ei idiootin puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse täytän loppuvuodesta 48 ja nuorin lapsi 6v. Kaksi isompaakin lasta vasta alakoulussa.
Tuntuu, että elämä on vasta alussa ja kaikki mahdollisuudet avoinna. Asuntolaina maksettu (asumme Helsingissä). On ihana touhuta lasten kanssa, kun ei ole mitään huolia. Harrastan kuntosalia säännöllisesti.
Olen hoikka ja terve. Olen myös huomannut, etten enää tarvitse unta yhtä paljon kuin esim 3-kymppisenä, vaan pärjään tarvittaessa kolmen tunnin yöunilla työpäivän aivan mainiosti.
20-30-vuotiaana tuli maisteriksi opiskellessa ja valmistumisen jälkeen oltua vuosikaudet koulutusta vastaavassa työssä, joten kokemuslisät on kertyneet kivasti.Onnea, kun olet noin tyytyväinen itseesi. Ihan oikeasti. Ja kyllä saitkin pieneen tekstiin mahdutettua paljon ja monipuolisesti omaa erinomaisuuttasi. Rahatilanteesta koulutukseen, hoikkuus ja kuntosali. Ai että. Ei sinunlaisiasi tietenkään kiinnosta muiden mielipide, eikä pidäkään, mutta tulee mullekin tuosta sellainen olo, että onneksi en ole itse kehittynyt noin itseriittoiseen suuntaan. Kuulostat aivan kammottavalta tyypiltä.
Mulle tuli ihan sama mieleen. Miten tällaisiin oikeasti kivoihin ketjuihin aina tulee näitä psykopaattisia itsensä kehujia? Minäminäminä ja minä. Minä olen niin hyvä, kaikkein paras kun olen niin hyvä. Jestas.
No minä kerroin itsestäni ja elämästäni aivan samoin kuin muutkin ketjun kirjoittajat kertoivat omistaan. Minkä minä sille voin, että pidän kaikesta juuri näin.
En ole tyytymätön, niin en ole.
Olen kohta kuusikymppinen ja vauhti vain kiiihtyy!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse täytän loppuvuodesta 48 ja nuorin lapsi 6v. Kaksi isompaakin lasta vasta alakoulussa.
Tuntuu, että elämä on vasta alussa ja kaikki mahdollisuudet avoinna. Asuntolaina maksettu (asumme Helsingissä). On ihana touhuta lasten kanssa, kun ei ole mitään huolia. Harrastan kuntosalia säännöllisesti.
Olen hoikka ja terve. Olen myös huomannut, etten enää tarvitse unta yhtä paljon kuin esim 3-kymppisenä, vaan pärjään tarvittaessa kolmen tunnin yöunilla työpäivän aivan mainiosti.
20-30-vuotiaana tuli maisteriksi opiskellessa ja valmistumisen jälkeen oltua vuosikaudet koulutusta vastaavassa työssä, joten kokemuslisät on kertyneet kivasti.Onnea, kun olet noin tyytyväinen itseesi. Ihan oikeasti. Ja kyllä saitkin pieneen tekstiin mahdutettua paljon ja monipuolisesti omaa erinomaisuuttasi. Rahatilanteesta koulutukseen, hoikkuus ja kuntosali. Ai että. Ei sinunlaisiasi tietenkään kiinnosta muiden mielipide, eikä pidäkään, mutta tulee mullekin tuosta sellainen olo, että onneksi en ole itse kehittynyt noin itseriittoiseen suuntaan. Kuulostat aivan kammottavalta tyypiltä.
Mulle tuli ihan sama mieleen. Miten tällaisiin oikeasti kivoihin ketjuihin aina tulee näitä psykopaattisia itsensä kehujia? Minäminäminä ja minä. Minä olen niin hyvä, kaikkein paras kun olen niin hyvä. Jestas.
En minä kehu itseäni. Minä kerroin minun elämästäni.
Onko onnellisuus ja tyytyväisyys kielletty? Eikö voi kadehtimisen sijasta olla tyytyväinen toisen puolesta?Ei idiootin puolesta.
Heh, minkä idiootin? Oletteko kaikki muut jotain Venäjän trolleja lietsomasta epätoivoa ja tyytymättömyyttä? Vai mistä kiikastaa?
Venäjän epätoivo-kurjuus-kuolema-masennus -jankkaajien ketju.
Tatjana lunta lapioi..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
20-vuotiaalle siskontyttärelle olen yrittänyt sanoa, että elää elämänsä parhainta aikaa ja nyt kannattaa löytää hetekanheiluttajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse täytän loppuvuodesta 48 ja nuorin lapsi 6v. Kaksi isompaakin lasta vasta alakoulussa.
Tuntuu, että elämä on vasta alussa ja kaikki mahdollisuudet avoinna. Asuntolaina maksettu (asumme Helsingissä). On ihana touhuta lasten kanssa, kun ei ole mitään huolia. Harrastan kuntosalia säännöllisesti.
Olen hoikka ja terve. Olen myös huomannut, etten enää tarvitse unta yhtä paljon kuin esim 3-kymppisenä, vaan pärjään tarvittaessa kolmen tunnin yöunilla työpäivän aivan mainiosti.
20-30-vuotiaana tuli maisteriksi opiskellessa ja valmistumisen jälkeen oltua vuosikaudet koulutusta vastaavassa työssä, joten kokemuslisät on kertyneet kivasti.Onnea, kun olet noin tyytyväinen itseesi. Ihan oikeasti. Ja kyllä saitkin pieneen tekstiin mahdutettua paljon ja monipuolisesti omaa erinomaisuuttasi. Rahatilanteesta koulutukseen, hoikkuus ja kuntosali. Ai että. Ei sinunlaisiasi tietenkään kiinnosta muiden mielipide, eikä pidäkään, mutta tulee mullekin tuosta sellainen olo, että onneksi en ole itse kehittynyt noin itseriittoiseen suuntaan. Kuulostat aivan kammottavalta tyypiltä.
Täh? Kamalan kitkerän-katkera vastaus. Jokainen kertoo omasta kokemusmaailmastaan käsin, tietysti. Pitäisikö minun sinun takiasi valehdella, että olen väsynyt ja lihava vuokra-asuja, että sinä olisit tyytyväinen?
Ei tietenkään. Mitäs sinä täydellinen ihminen nyt muiden mielipiteistä välittäisit. Sanoinkin jo, että ei pidäkään. Silti minäkin saan sanoa oman kommenttini. Täällä on jos jonkinlaista pään aukomista, mutta kyllä sä jonkun kynnyksen ylitit, kun jäin oikein miettimään millainen ihminen tuollaista tekstiä suoltaa. Kaikki muut puhuu miten aika menee, omista fiiliksistä ja kasvusta yms, sinä luettelet koulutukset, kuntosalit, hoikkuuden, rahatilanteen ja ainoa mikä on vähääkään sympaattista on terveys. Senkin kuvailet jotenkin omaksi ansioksesi. Todellakin, kuulostat ihan psykopaatilta. Tuskin kukaan uskaltaa suoraan sanoa, mutta kannattaa miettiä. Tai jatkaa katkeraksi haukkumista. Ihan sama mulle, suurin onni on, että ei tunneta oikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäs parikymppiset ajattelee 5-kymppisistä? Olisi kiva kuulla.
Monen parikymppisen vanhemmat ovat viisikymppisiä. Miksi siitä pitäisi mitään ajatella.
Viesti on selkeästi kohdistettu lähinnä naisille. Itse olen 35-vuotias mies ja elämäni parhaassa terässä, ja tulen sitä olemaan myös vielä kymmenen vuoden päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse täytän loppuvuodesta 48 ja nuorin lapsi 6v. Kaksi isompaakin lasta vasta alakoulussa.
Tuntuu, että elämä on vasta alussa ja kaikki mahdollisuudet avoinna. Asuntolaina maksettu (asumme Helsingissä). On ihana touhuta lasten kanssa, kun ei ole mitään huolia. Harrastan kuntosalia säännöllisesti.
Olen hoikka ja terve. Olen myös huomannut, etten enää tarvitse unta yhtä paljon kuin esim 3-kymppisenä, vaan pärjään tarvittaessa kolmen tunnin yöunilla työpäivän aivan mainiosti.
20-30-vuotiaana tuli maisteriksi opiskellessa ja valmistumisen jälkeen oltua vuosikaudet koulutusta vastaavassa työssä, joten kokemuslisät on kertyneet kivasti.Onnea, kun olet noin tyytyväinen itseesi. Ihan oikeasti. Ja kyllä saitkin pieneen tekstiin mahdutettua paljon ja monipuolisesti omaa erinomaisuuttasi. Rahatilanteesta koulutukseen, hoikkuus ja kuntosali. Ai että. Ei sinunlaisiasi tietenkään kiinnosta muiden mielipide, eikä pidäkään, mutta tulee mullekin tuosta sellainen olo, että onneksi en ole itse kehittynyt noin itseriittoiseen suuntaan. Kuulostat aivan kammottavalta tyypiltä.
Mulle tuli ihan sama mieleen. Miten tällaisiin oikeasti kivoihin ketjuihin aina tulee näitä psykopaattisia itsensä kehujia? Minäminäminä ja minä. Minä olen niin hyvä, kaikkein paras kun olen niin hyvä. Jestas.
En minä kehu itseäni. Minä kerroin minun elämästäni.
Onko onnellisuus ja tyytyväisyys kielletty? Eikö voi kadehtimisen sijasta olla tyytyväinen toisen puolesta?
Ja lisään vielä, että mähän sanoin ihan aluksi, että hienoa, kun olet itse tyytyväinen. Olen tosissani. Mutta ei mulle nyt ikimaailmassa tulisi tällaiseen keskusteluun mieleenikään luetella mitä olen koulutukseltani tai jotain hoikkuutta. Ei ikinä. Mitä hittoa?!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse täytän loppuvuodesta 48 ja nuorin lapsi 6v. Kaksi isompaakin lasta vasta alakoulussa.
Tuntuu, että elämä on vasta alussa ja kaikki mahdollisuudet avoinna. Asuntolaina maksettu (asumme Helsingissä). On ihana touhuta lasten kanssa, kun ei ole mitään huolia. Harrastan kuntosalia säännöllisesti.
Olen hoikka ja terve. Olen myös huomannut, etten enää tarvitse unta yhtä paljon kuin esim 3-kymppisenä, vaan pärjään tarvittaessa kolmen tunnin yöunilla työpäivän aivan mainiosti.
20-30-vuotiaana tuli maisteriksi opiskellessa ja valmistumisen jälkeen oltua vuosikaudet koulutusta vastaavassa työssä, joten kokemuslisät on kertyneet kivasti.Onnea, kun olet noin tyytyväinen itseesi. Ihan oikeasti. Ja kyllä saitkin pieneen tekstiin mahdutettua paljon ja monipuolisesti omaa erinomaisuuttasi. Rahatilanteesta koulutukseen, hoikkuus ja kuntosali. Ai että. Ei sinunlaisiasi tietenkään kiinnosta muiden mielipide, eikä pidäkään, mutta tulee mullekin tuosta sellainen olo, että onneksi en ole itse kehittynyt noin itseriittoiseen suuntaan. Kuulostat aivan kammottavalta tyypiltä.
Täh? Kamalan kitkerän-katkera vastaus. Jokainen kertoo omasta kokemusmaailmastaan käsin, tietysti. Pitäisikö minun sinun takiasi valehdella, että olen väsynyt ja lihava vuokra-asuja, että sinä olisit tyytyväinen?
Ei tietenkään. Mitäs sinä täydellinen ihminen nyt muiden mielipiteistä välittäisit. Sanoinkin jo, että ei pidäkään. Silti minäkin saan sanoa oman kommenttini. Täällä on jos jonkinlaista pään aukomista, mutta kyllä sä jonkun kynnyksen ylitit, kun jäin oikein miettimään millainen ihminen tuollaista tekstiä suoltaa. Kaikki muut puhuu miten aika menee, omista fiiliksistä ja kasvusta yms, sinä luettelet koulutukset, kuntosalit, hoikkuuden, rahatilanteen ja ainoa mikä on vähääkään sympaattista on terveys. Senkin kuvailet jotenkin omaksi ansioksesi. Todellakin, kuulostat ihan psykopaatilta. Tuskin kukaan uskaltaa suoraan sanoa, mutta kannattaa miettiä. Tai jatkaa katkeraksi haukkumista. Ihan sama mulle, suurin onni on, että ei tunneta oikeasti.
En ole täydellisyydestä puhunut kyllä mitään, sen sinä olet keksinyt ihan itse.
Mitä psykopaattista on siinä, jos kertoo olevansa tyytyväinen elämäänsä juuri nyt?
Ovatko kaikki positiiviset tunteet sinun mielestäsi merkki psykopatiasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse täytän loppuvuodesta 48 ja nuorin lapsi 6v. Kaksi isompaakin lasta vasta alakoulussa.
Tuntuu, että elämä on vasta alussa ja kaikki mahdollisuudet avoinna. Asuntolaina maksettu (asumme Helsingissä). On ihana touhuta lasten kanssa, kun ei ole mitään huolia. Harrastan kuntosalia säännöllisesti.
Olen hoikka ja terve. Olen myös huomannut, etten enää tarvitse unta yhtä paljon kuin esim 3-kymppisenä, vaan pärjään tarvittaessa kolmen tunnin yöunilla työpäivän aivan mainiosti.
20-30-vuotiaana tuli maisteriksi opiskellessa ja valmistumisen jälkeen oltua vuosikaudet koulutusta vastaavassa työssä, joten kokemuslisät on kertyneet kivasti.Onnea, kun olet noin tyytyväinen itseesi. Ihan oikeasti. Ja kyllä saitkin pieneen tekstiin mahdutettua paljon ja monipuolisesti omaa erinomaisuuttasi. Rahatilanteesta koulutukseen, hoikkuus ja kuntosali. Ai että. Ei sinunlaisiasi tietenkään kiinnosta muiden mielipide, eikä pidäkään, mutta tulee mullekin tuosta sellainen olo, että onneksi en ole itse kehittynyt noin itseriittoiseen suuntaan. Kuulostat aivan kammottavalta tyypiltä.
Mulle tuli ihan sama mieleen. Miten tällaisiin oikeasti kivoihin ketjuihin aina tulee näitä psykopaattisia itsensä kehujia? Minäminäminä ja minä. Minä olen niin hyvä, kaikkein paras kun olen niin hyvä. Jestas.
En minä kehu itseäni. Minä kerroin minun elämästäni.
Onko onnellisuus ja tyytyväisyys kielletty? Eikö voi kadehtimisen sijasta olla tyytyväinen toisen puolesta?Ja lisään vielä, että mähän sanoin ihan aluksi, että hienoa, kun olet itse tyytyväinen. Olen tosissani. Mutta ei mulle nyt ikimaailmassa tulisi tällaiseen keskusteluun mieleenikään luetella mitä olen koulutukseltani tai jotain hoikkuutta. Ei ikinä. Mitä hittoa?!!
En ole kertonut koulutuksesta i mitään. Kerroin, että kävin ahkerasti töissä myös koko opiskeluajan.
Ei ilmeisesti olisi saanut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse täytän loppuvuodesta 48 ja nuorin lapsi 6v. Kaksi isompaakin lasta vasta alakoulussa.
Tuntuu, että elämä on vasta alussa ja kaikki mahdollisuudet avoinna. Asuntolaina maksettu (asumme Helsingissä). On ihana touhuta lasten kanssa, kun ei ole mitään huolia. Harrastan kuntosalia säännöllisesti.
Olen hoikka ja terve. Olen myös huomannut, etten enää tarvitse unta yhtä paljon kuin esim 3-kymppisenä, vaan pärjään tarvittaessa kolmen tunnin yöunilla työpäivän aivan mainiosti.
20-30-vuotiaana tuli maisteriksi opiskellessa ja valmistumisen jälkeen oltua vuosikaudet koulutusta vastaavassa työssä, joten kokemuslisät on kertyneet kivasti.Onnea, kun olet noin tyytyväinen itseesi. Ihan oikeasti. Ja kyllä saitkin pieneen tekstiin mahdutettua paljon ja monipuolisesti omaa erinomaisuuttasi. Rahatilanteesta koulutukseen, hoikkuus ja kuntosali. Ai että. Ei sinunlaisiasi tietenkään kiinnosta muiden mielipide, eikä pidäkään, mutta tulee mullekin tuosta sellainen olo, että onneksi en ole itse kehittynyt noin itseriittoiseen suuntaan. Kuulostat aivan kammottavalta tyypiltä.
Täh? Kamalan kitkerän-katkera vastaus. Jokainen kertoo omasta kokemusmaailmastaan käsin, tietysti. Pitäisikö minun sinun takiasi valehdella, että olen väsynyt ja lihava vuokra-asuja, että sinä olisit tyytyväinen?
Ei tietenkään. Mitäs sinä täydellinen ihminen nyt muiden mielipiteistä välittäisit. Sanoinkin jo, että ei pidäkään. Silti minäkin saan sanoa oman kommenttini. Täällä on jos jonkinlaista pään aukomista, mutta kyllä sä jonkun kynnyksen ylitit, kun jäin oikein miettimään millainen ihminen tuollaista tekstiä suoltaa. Kaikki muut puhuu miten aika menee, omista fiiliksistä ja kasvusta yms, sinä luettelet koulutukset, kuntosalit, hoikkuuden, rahatilanteen ja ainoa mikä on vähääkään sympaattista on terveys. Senkin kuvailet jotenkin omaksi ansioksesi. Todellakin, kuulostat ihan psykopaatilta. Tuskin kukaan uskaltaa suoraan sanoa, mutta kannattaa miettiä. Tai jatkaa katkeraksi haukkumista. Ihan sama mulle, suurin onni on, että ei tunneta oikeasti.
Täällä eri tyyppi sivusta vastailee.
Aikamoista triggeröitymistä eräillä siitä että jollakin on elämä mukavalla mallilla ja osaa iloita siitä. Mulle ainakin tuli vain hyvä mieli siitä, että joku kokee lähes viisikymppisenä elämänsä olevan hyvässä vaiheessa ja suorastaan parempaa kuin nuorempana. Hoikkuudesta ja terveydestä todellakin kannattaa iloita, samoin kun omasta perheestä.
Kuusikymppisenä sanoisin, että jos on jotain, jota nuorena haluatte kovasti tehdä, niin tehkää se. Vanhempana ette ehkä enää pysty siihen, vaikka teillä olisi aikaa ja muut edellytykset.