Mitä ajattelisit siitä, että puolisosi viettäisi mielummin lomansa vanhempiensa kuin sinun ja lasten kanssa?
Eli kesälomaa viitisen vk, molemmilla juhannuksesta heinäkuun loppuun. Ja puolisosi olisi suunnitellut (päättänyt) että viettää omat lomaviikkonsa vanhempiensa luona eikä sinun ja lasten kanssa. Hänen vanhemmat ei ole mitään huonokuntoisia apua tarvitsevia vanhuksia vaan hyvävointisia eläkeläisiä. Heidän luonaan ei ole järkevästi tilaa isommalle määrälle väkeä, eli lapset ja sinä ei sinne kunnolla mahtuisi (lapsetkaan ei halua nukkua jossain patjalla tuvan lattialla). Eli puolisosi ei viettäisi käytännössä yhtään lomaa lastensa kanssa ja sinulle taas jäisi oman lomasi ajaksi lapset vastuullesi yksin koko ajaksi. Mitä ajattelisit tällaisesta?
Kommentit (173)
Aikuiset lapseni ovat minulle tosi rakkaita mutta en haluaisi lasta luokseni koko kesäksi. Enkä lapsenlapsiakaan.
Jos lapselleni tulisi joku kriisi, niin silloin tietty majoittaisin pahimman yli. En usko hetkeäkään, että APn mies on heillä koko viisi viikkoa. Pitää ehkä tukikohtana ja reissaa muualla.
Vierailija kirjoitti:
Ei tollasesta ihmisestä mun puolisoa olisi koskaan tullutkaan. Ainut tiukka vaatimus on että puolison kanssa perustetaan oma perhe. Sillon se entinen perhe kuuluu jäädä taka-alalle ja vaikka niitä noi sillon tällön nähdä niin prioriteetti kuuluu olla jossain puolison, lasten ja kavereiden alapuolella.
Alapuolella.
Oletpa vastenmielinen ihminen. Miksi jaottelet ihmiset ylä- ja alapuolelle? Jonain päivänä sinä olet alapuolella ja ehkä ymmärrät, että jokaisella läheisellä on oma tärkeä paikkansa. Voi kyllä olla, että jäät yksin, niin saat olla ihan keskenäs ylä ja alapuolella.
Miettisin että lisäännyin väärän ihmisen kanssa.
Parisuhteeni on kaatunutkin sen takia että poikaystävä oli vielä ihan kiinni vanhemmissaan. Asui melkein kolmekymppisenä ihan näiden naapurissa ja vietti siellä kaiken vapaa-ajan. Kaikki menemiset ja tekemiset säädettiin vanhempien menojen mukaan koomisuuksiin asti ja pari kertaa se vanhemmilla hengailu johti meidänkin sovittujen menojen peruuntumiseen. Tajusin onneksi ajoissa ettei tuossa ollut tapahtunut sellaista normaalia irtautumista vanhemmista. Tällä oli esimerkiksi ajokortti, mutta muutaman kuukauden seurustelun jälkeen paljastui että ei uskaltanut ajaa, vetosi siihen että vanhemmat kuskaa. Suuttui kun ihmettelin että niin, mitäs sitten kun vanhemmat on sen ikäisiä että sen kuskausvastuun pitäisi kääntyä toisin päin. Kyseessä oli kuitenkin siis ihan normaali, fiksu, siisti ja korkeakoulutettu mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kun AP ottaa eron, ja se ero tulee hänen puolisolleen täytenä yllätyksenä. Ei mitään sellaista ole tapahtunut, mistä sen olisi voinut ennakoida.
Mies sen eron ottaa. On ottanut jo henkisesti. Kesän aikana järjestää siellä uutta elämää. Hommaa asunnon, etsii töitä, uuden akan. Sitten sanoo ap:lle jäävänsä sinne. Sitten voi lapsetkin tulla käymään, kun uudessa kodissa on niille tilaa.
Uudessa kodissa mies yhtäkkiä alkaisikin viettämään aikaa lasten kanssa ja keksimään heille tekemistä?
Ei, vaan siellä on se uusi nainen, jolle hän delegoi lapsista huolehtimisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan vetäisin ranteita auki kun olisin noin tyhmiä lisääntymispäätöksiä elämässäni tehnyt.
Kerrotko vielä miten tällaisen voi ennustaa vuosikausia etukäteen? Mistä voi tietää taskautta suunnitellessa, että hei, 9 vuoden päästä tuo tyyppi ei aio viettää lomaansa lastensa kanssa? Ap
Huutista. Tämän takia miesten kanssa ei lisäännytä. Vähän myöhään sinäkin tajusit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kun AP ottaa eron, ja se ero tulee hänen puolisolleen täytenä yllätyksenä. Ei mitään sellaista ole tapahtunut, mistä sen olisi voinut ennakoida.
Mies sen eron ottaa. On ottanut jo henkisesti. Kesän aikana järjestää siellä uutta elämää. Hommaa asunnon, etsii töitä, uuden akan. Sitten sanoo ap:lle jäävänsä sinne. Sitten voi lapsetkin tulla käymään, kun uudessa kodissa on niille tilaa.
Uudessa kodissa mies yhtäkkiä alkaisikin viettämään aikaa lasten kanssa ja keksimään heille tekemistä?
Näin käy usein kun mies saa toteuttaa isyyttään ilman että äiti puuttuu koko ajan.
Paiskaa vauvan? Ihanaa toteuttamista, salaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa oudolta. Luulen että ap liioittelee ja kiukuttelee. Ei vaan itse halua lomailla miehensä vanhempien luona. Lapsetkaan ei halua? Tehkää siitä lapsille elämys. Teltta pihaan esim.
On ihan normaalia, ettei aikuinen ihminen halua viettää vuosilomaansa anoppilassa.
Riippuu paljon siitä millainen paikka anoppila on. Mä ainakin menisin mielelläni jonnekin isolle maatilalle lomalla. Jos siellä on tilaa eikä kaikkien tarvitse kökkiä samassa huoneessa. Jos on järvi missä voi käydä uimassa ja muuta sellaista.
Hienoa. Minä taas viihdyn sellaisessa paikassa ihan max. 2 päivää. Olen kaupunki-ihminen. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että ihmiset ovat erilaisia?
Puolisoni viettää tänä vuonna oman lomansa vanhemmillaan kattotalkoissa, käyn itsekkin auttelemassa sit se mitä työ kiireiltä ehdin.
Minä vietän oman lomani keski-euroopassa, äijä on silloin duunissa. Lomat meillä on tänä vuonna eriaikaan. Lapsia ei ole, eikä tule. Tuntuu ihanalta, pääsen pitkästä aikaa "mökkilleni" ja vanhempansa saavat vihdoin katon uusittua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa oudolta. Luulen että ap liioittelee ja kiukuttelee. Ei vaan itse halua lomailla miehensä vanhempien luona. Lapsetkaan ei halua? Tehkää siitä lapsille elämys. Teltta pihaan esim.
On ihan normaalia, ettei aikuinen ihminen halua viettää vuosilomaansa anoppilassa.
Riippuu paljon siitä millainen paikka anoppila on. Mä ainakin menisin mielelläni jonnekin isolle maatilalle lomalla. Jos siellä on tilaa eikä kaikkien tarvitse kökkiä samassa huoneessa. Jos on järvi missä voi käydä uimassa ja muuta sellaista.
Loma ja maatila samassa lauseessa? Vain kaupunkilaisen unessa. :D
Moon viettänyt lapsuudessa kesäni juurikin maatilalla. Tiedän siis asiasta jotakin. Just semmonen mummolaloma olisi tosi kiva. Myös vanhempani tykkäsivät.
Maatilalla pieni lapsi voi lomailla, aikuinen tekee töitä.
Mies sanoo menevänsä viideksi viikoksi vanhemmilleen. Huitelee pääasiassa muualla. Voihan sen videopuhelun sulle heittää välillä, kun käy vanhemmillaan kääntymässä. Tai vaikka metsästä, tyyliin olen tässä ulkoilemassa. Uusi naisystävä odottelee sen aikaa sivummalla, ei näy kuvasta.
Todella kummallinen kuvio. Aloittaja on joko harvinaisen naiivi ns. hyvän perheen tytär tai vaihtoehtoisesti täysin jo lapsena henkisesti nujerrettu kynnysmatto. Terveen parisuhteen realiteetit ovat ilmeisesti joka tapauksessa vieraita, ja on sokea tilanteelle joko hyväuskoisuuden tai defenssin vuoksi. Millaisia malleja lapsiparoille mahtaa siirtyä? Tilanne korjattavissa sillä että ap pudottaa suomut silmiltään ja sanoo miehelleen suoraan: tuollainen toiminta on eron paikka. Ja ilmeinen toive miehen puolelta.
Miksi katsot tuollaista? Puolisollasi on puoliso ja lapset - jos ne ei kiinnosta niin puolisiso voi vapaasti lähteä. Ja jos olisi omasta puolisostani kyse niin olisi entinen puoliso. Eikä perheen idea ole nimenomaan se , että siitä huolehditaan ja ollaan yhdessä. Jos ei kiinnosta niin voi mennä.
Jaksan aina vaan yllättyä, miten ihmiset ei saa suutaan auki. Puolison pitäisi olla se läheisin ihminen ja sille ei muka saada sanottua, ettei tää ole hyvä juttu. Ei osata kysyä miksi toinen toimii niinkuin toimii. Vai eikö haluta kuulla vastausta?
Mikä saakeli siinä on, että pitää vauvalla levitellä asioitaan ja arvailla miksi toinen on sellainen kuin on? Kysellään muiden mielipiteitä ja sitten ihmetellään, kun saa erilaisia vastauksia.
Ja kuten tavallista, ap:kin hiljeni jo monta sivua sitten.
Provohan tämä varmaan on.
#miesvihanäkyväksi
Vierailija kirjoitti:
Jaksan aina vaan yllättyä, miten ihmiset ei saa suutaan auki. Puolison pitäisi olla se läheisin ihminen ja sille ei muka saada sanottua, ettei tää ole hyvä juttu. Ei osata kysyä miksi toinen toimii niinkuin toimii. Vai eikö haluta kuulla vastausta?
Mikä saakeli siinä on, että pitää vauvalla levitellä asioitaan ja arvailla miksi toinen on sellainen kuin on? Kysellään muiden mielipiteitä ja sitten ihmetellään, kun saa erilaisia vastauksia.
Ja kuten tavallista, ap:kin hiljeni jo monta sivua sitten.
Provohan tämä varmaan on.
#miesvihanäkyväksi
On ihan tervettä haluta perspektiiviä noin absurdeihin tilanteisiin. En itse ainakaan varmaan meinaisi edes uskoa, jos mieheni sanoisi haluavansa viettää viiden viikon loman erillään. Saati jos meillä olisi lapsia, niin vielä luulisi tuosta vain dumppaavansa hoitovastuun yksin minulle.
Todellakin kyselisin ihmisiltä, ehkä vielä turvallisesti anonyymina, että onko muilla moisesta sekoilusta kokemuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan vetäisin ranteita auki kun olisin noin tyhmiä lisääntymispäätöksiä elämässäni tehnyt.
Kerrotko vielä miten tällaisen voi ennustaa vuosikausia etukäteen? Mistä voi tietää taskautta suunnitellessa, että hei, 9 vuoden päästä tuo tyyppi ei aio viettää lomaansa lastensa kanssa? Ap
Huutista. Tämän takia miesten kanssa ei lisäännytä. Vähän myöhään sinäkin tajusit.
Koeputken kanssako sitten?
Miestä kyllä tarvitaan lisääntymiseen. Tavalla tai toisella.
Vierailija kirjoitti:
Voihan se olla, että lapset on niin pilalle hemmoteltuja ja kamalia (äitinsä toimesta), että isä jättää ne riemusta kiljuen ja elää lapsuuden maisemissaan elämänsä onnellisena loppuun asti.
Tuossa tilanteessa pitäisi sitten havahtua, että täytyy itsekin osallistua siihen kasvatustyöhön.
Kun oma lapseni oli pieni, niin noudatin sitä ohjenuoraa, että tylsyys on hyvästä ja luo luovuutta. Eli en alkanut seremoniamestariksi keksimään ohjattua tekemistä.
Joten kun olin lapsen kanssa kahdestaan, viritti tämä mitä mielikuvituksekkaampia leikkejä, rakensi palikoilla jne. Itse sain rauhassa lukea kirjaa samassa huoneessa istuen ja tietysti lasta valvoen.
Isänsä taas kun lähti tähän seremoniamestarin virkaan, niin hänen paikallaollessaan lapsi roikkui koko ajan tämän lahkessa känisten keksimään tekemistä. Ja tätä huokailtiin minulle, kuin minä olisin jotenkin ollut asiaan syypää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan vetäisin ranteita auki kun olisin noin tyhmiä lisääntymispäätöksiä elämässäni tehnyt.
Kerrotko vielä miten tällaisen voi ennustaa vuosikausia etukäteen? Mistä voi tietää taskautta suunnitellessa, että hei, 9 vuoden päästä tuo tyyppi ei aio viettää lomaansa lastensa kanssa? Ap
Huutista. Tämän takia miesten kanssa ei lisäännytä. Vähän myöhään sinäkin tajusit.
Ap, mitä miehesi sanoo syyksi? Millä hän perustelee, ettei halua lapsia mukaan? Vai eivätkö lapset halua sinne ollenkaan?
Ap: mitä tehdään lomalla?
Puoliso: menen vanhempieni kotiin koko lomaksi.
Ap: ahaa Okei. Otatko lapset mukaan joksikin aikaa?
Puoliso: en
Ap: ahaa Okei.
Ja sitten äkkiä Vauvalle kyselemään, mitä mieltä muut olisi?
^ Tuli jostain syystä väärä lainaus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kun AP ottaa eron, ja se ero tulee hänen puolisolleen täytenä yllätyksenä. Ei mitään sellaista ole tapahtunut, mistä sen olisi voinut ennakoida.
Mies sen eron ottaa. On ottanut jo henkisesti. Kesän aikana järjestää siellä uutta elämää. Hommaa asunnon, etsii töitä, uuden akan. Sitten sanoo ap:lle jäävänsä sinne. Sitten voi lapsetkin tulla käymään, kun uudessa kodissa on niille tilaa.
Uudessa kodissa mies yhtäkkiä alkaisikin viettämään aikaa lasten kanssa ja keksimään heille tekemistä?
Näin käy usein kun mies saa toteuttaa isyyttään ilman että äiti puuttuu koko ajan.
Paiskaa vauvan? Ihanaa toteuttamista, salaista.
Sulla on sairas mieli.
Hae apua.
Ei tollasesta ihmisestä mun puolisoa olisi koskaan tullutkaan. Ainut tiukka vaatimus on että puolison kanssa perustetaan oma perhe. Sillon se entinen perhe kuuluu jäädä taka-alalle ja vaikka niitä noi sillon tällön nähdä niin prioriteetti kuuluu olla jossain puolison, lasten ja kavereiden alapuolella.