Äitinä olo on kamalaa

Me kaikki olemme olleet jonkun lapsia, ja jotkut äidit kokevat vanhemmuuden ylivoimaisen vaikeaksi. Heille on tärkeää myös välittää tämä turhautuminen lapsille, jotta lapset oppisivat syyllistymään omasta olemassaolostaan.

Kukaan ei ole luvannut meille että äitinä oleminen olisi aina tai edes joskus ihanaa.

Vierailija kirjoitti:

porsiminen on edelleen vapaaehtoista

Kysy äidiltäsi olisiko hän halunnut sinut. Kysy myös isältäsi olisiko hänkään halunnut sinut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

porsiminen on vapaaehtoista

..... ja melaa vaan tekee mieli.

Niin teki sinunkin äitisi mieli isäsi melaa, ja katso mitä siitä syntyi.

Eivät ole täällä ainakaan rääkymässä, niinkuin nuo uusavuttomat akat!

Mistä sinä sen tiedät etteivät ole täällä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienet lapset sairastavat todella paljon. Heille ei oke kehittynyt vielä suojaavaa immuunijärjestelemää ja vastoin monen uskomuksia, se ei siitä kehity tai parane sairastamalla. On ihan sulaa hulluttaa laittaa pienet lapset imeskelemään samoja leluja isoihin ryhmiin koska lapset ovat koko ajan kipeitä tai vähintään puolikuntoisia.  Suosittelisin kaikille nauttimaan rauhallisesta perhe-elämästä, mutta tiedän ettei tämä yhteiskunta asiaa tue tai siihen kannusta vaikka se olisi parasta perheelle ja varsinkin lapsille. Mitään hyvää he eivät tämän päivän päiväkodeista saa. 

Aijaa... Ei meillä kyllä sairastella. Kaksi päiväkoti-ikäistä lasta ja HYVIN HARVOIN on mitään, nenä nyt vuotaa talvisin jonkun verran, mutta viimeksi taisi tammikuussa olla joku parin päivän poissaolo ja minä olin päivän ja mies toisen. Tämä riippuu kyllä todella paljon lapsista.

Ei meilläkään kukaan kolmesta lapsesta mitenkään usein sairastanut päiväkoti-ikäisinä. Jotkut sairastuu herkemmin, mutta se on kyllä ihan myytti, että kaikki lapset automaattisesti ovat jatkuvasti kipeitä jos ovat päiväkodissa hoidossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

porsiminen on vapaaehtoista

..... ja melaa vaan tekee mieli.

Niin teki sinunkin äitisi mieli isäsi melaa, ja katso mitä siitä syntyi.

Eivät ole täällä ainakaan rääkymässä, niinkuin nuo uusavuttomat akat!

Mistä sinä sen tiedät etteivät ole täällä?

Ovat mullan alla?

Kyllä minäkin ihmettelen tätä nykylasten jatkuvaa sairastelua. Omat lapseni on jo yli 20 mutta kun  olivat pieniä niin oli kerran vuodessa vatsatauti ja kerran vuodessa nuha ja kerran vuodessa sitten isompi flunssa. 
 Sisaruksellani on kolme lasta ja ihan koko ajan joku niistä on sairas. Jopa siihen pisteeseen asti että vanhemmat ei enää välitä onko joku sairas vai ei vaan kuljetaan kylässä ja kutsutaan kylään ja juhliin vaikka juuri olisi edellisenä iltana vielä joku .

Todella ikävä kuulla, oikeasti😞😔 mut varmasti on myös ilon hetkiäkin

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole luvannut meille että äitinä oleminen olisi aina tai edes joskus ihanaa.

Kyllä minulle ainakin on kuvailtu, miten ihanaa on saada se oma pikku käärö rinnalle ja että se onnen tunne on sellainen, että kaikki synnytystuskatkin unohtuvat saman tien. Ja kuinka suloisia pikkulapset ovat. Yleendä kai totta onkin, että etenkin omat lapset näyttävät söpöiltä ja heille toivoo elämässä kaikkea hyvää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

porsiminen on edelleen vapaaehtoista

Kysy äidiltäsi olisiko hän halunnut sinut. Kysy myös isältäsi olisiko hänkään halunnut sinut.

Kyllä. Olen suunniteltu kakara. One and only.

Vierailija kirjoitti:

Mun elämäni toiseksi paras ratkaisu oli, kun pidin lapset kolme ensimmäistä vuotta. Niin se paras oli lapset,

Säännölliset hegitystiesairaudet, virukset ja infektiot kuuluivat elämääni niin kauan kuin olin pk:ssa töissä.

Vaihdettuani alaa en ole ollut päivääkään kipeänä. Ja olin vuosia varhaiskasvatuksessa töissä.

Kannattaa oikeasti harkita, jos vain on mahdollista , ettei vie alle 3-vuotiaita päiväkotiin hoitoon.

Paikoissa hygienian taso sekä hoitohenkilökunnan hygieniakäsitykset vaihtuvat suuresti riippuen paikasta. Nyös lapsia tuotiin jatkuvasti puolikuntoisina hoitoon. Korona-aikana kun kaikilla oli maskit ja hygieniataso korkein mahdollinen ja lupa käännyttää ovelta puolikuntoiset lapset takaisin kotiin toipumaan - sairauspoissaolot ryhmässämme/yksikössämme oli puhdas 0.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minäkin ihmettelen tätä nykylasten jatkuvaa sairastelua. Omat lapseni on jo yli 20 mutta kun  olivat pieniä niin oli kerran vuodessa vatsatauti ja kerran vuodessa nuha ja kerran vuodessa sitten isompi flunssa. 
 Sisaruksellani on kolme lasta ja ihan koko ajan joku niistä on sairas. Jopa siihen pisteeseen asti että vanhemmat ei enää välitä onko joku sairas vai ei vaan kuljetaan kylässä ja kutsutaan kylään ja juhliin vaikka juuri olisi edellisenä iltana vielä joku .

Nykyään ollaan liian tarkkoja hygienian suhteen niin tarkkoja että ihminen tappaa luonnolliset bakteerit mitkä jokaisella on, eikä karaistuta tai viedä siedätykseen. 

Vierailija kirjoitti:

Pienet lapset sairastavat todella paljon. Heille ei oke kehittynyt vielä suojaavaa immuunijärjestelemää ja vastoin monen uskomuksia, se ei siitä kehity tai parane sairastamalla. On ihan sulaa hulluttaa laittaa pienet lapset imeskelemään samoja leluja isoihin ryhmiin koska lapset ovat koko ajan kipeitä tai vähintään puolikuntoisia.  Suosittelisin kaikille nauttimaan rauhallisesta perhe-elämästä, mutta tiedän ettei tämä yhteiskunta asiaa tue tai siihen kannusta vaikka se olisi parasta perheelle ja varsinkin lapsille. Mitään hyvää he eivät tämän päivän päiväkodeista saa. 

Siinä se onkin oikea immunologian pehtoori (amis) 😂

Ja toisaalta kovan ytimen tietämys on myös kaikesta varhaiskasvatuksesta ja olosuhteista kaikissa näissä paikoissa.

Tällainen osaaminen voi syntyä vain empiirisesti neljän seinän sisällä vuosikausia luulottelemalla ja oikeille opinnoille kintaalla viittaamalla.

Hae apua itsellesi, kuulostat uupuneelta. Voimia ja jaksamista, kuka tahansa voisi ajautua tuohon tilanteeseen. Jatkuvaan murehtimiseen kuitenkin saa ammattilaiselta apua ja työkaluja. 

Lasten kanssa elämä on raskasta, tylsää ja kuluttavaa. Valitettavasti tätä ei kerrota nuorille tytöille ja naisille riittävän usein. Eivät myöskään kerro, että vuosien valvottaminen ja jatkuva ylivireystila sekä stressi syö kirjaimellisesti aivojasi ja altistaa ennenaikaiselle dementialle. Naisen terveydelle huonompaa kuin lapset on vain enää mies, joka jostain syystä on vielä pahempi terveysriski. Elämä on parempaa kun lapset muuttaa pois.

Muuttuu paremmaksi kun ovat kouluikäisiä. Meiän 8v ei oo tänä lukuvuonna ollu kertaakaan pois koulusta.

Tarvitset lomaa ja ajattelutavan muutoksen. Onnistuisiko, että lähtisit viikoksi lomalle yksiksesi? Ja ei auta muuta kuin ruveta ajattelemaan, että tämä nyt on tätä ja kuuluu asiaan. Ihan tietoisesti pitää pysäyttää se stressikela ja päättää ettei stressaannu asioista joihin ei voi vaikuttaa. Pienet lapset sairastelevat. Ota se vain vastaan äläkä murehdi ja stressaa, koska se ei muuta asiaa. Se on ainoa tapa millä selviää.

Olen myös onnellinen että tuo ikä on kaukana jo.

Mietippä syitä miksi lapsedi ovst "vähän väliä" kipeänä. Se ei ole normaalia.

Laita ladten ruokavalio kuntoon: juotava maito pois lasten ruokavaliosta, jos ei kokonaan onnistu ainakin rasvaton maito pois, tilalle kevyt tai täysmaito.

Vähennä 75% kaikista huonoista hiilihydraateista, eli lisätty sokeri, pullat, karkit, vaalea leipä, pasta. Siirry täysjyvään.

Tee ruoka itse puhtaista raaka-aineista vähennä valmisruokaa ja pitkälle prosessoituja elintarvikkeita. Siemenöljyt ja ultraprosessoidut margariinit kokonaan pois!!!  Voita tai kylmäpuristettua oliiviöljyä tilalle. Lihaa, kanaa, kalaa ja rasvaisia hapanmaitotuotteita enemmän jotta lapset saa proteiiniä. 

Takaan että taudit ja allergiat vähenee. 

Vierailija kirjoitti:

Tarvitset lomaa ja ajattelutavan muutoksen. Onnistuisiko, että lähtisit viikoksi lomalle yksiksesi? Ja ei auta muuta kuin ruveta ajattelemaan, että tämä nyt on tätä ja kuuluu asiaan. Ihan tietoisesti pitää pysäyttää se stressikela ja päättää ettei stressaannu asioista joihin ei voi vaikuttaa. Pienet lapset sairastelevat. Ota se vain vastaan äläkä murehdi ja stressaa, koska se ei muuta asiaa. Se on ainoa tapa millä selviää.

Eli pitäisi vaan tyytyä siihen että lapset on kokoaika kipeänä? Ei.

Sairastelu (siis flunssat ja vatsataudit yms) johtuu pääosin aina jostakin vääränlaisesta elämäntavasta. Ok, ihan kokonaan ei voine välttyä jos lapset tarhassa mut joku asia on pielessä ettei lapsilla ehkä ole vadtustuskykyä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitset lomaa ja ajattelutavan muutoksen. Onnistuisiko, että lähtisit viikoksi lomalle yksiksesi? Ja ei auta muuta kuin ruveta ajattelemaan, että tämä nyt on tätä ja kuuluu asiaan. Ihan tietoisesti pitää pysäyttää se stressikela ja päättää ettei stressaannu asioista joihin ei voi vaikuttaa. Pienet lapset sairastelevat. Ota se vain vastaan äläkä murehdi ja stressaa, koska se ei muuta asiaa. Se on ainoa tapa millä selviää.

Eli pitäisi vaan tyytyä siihen että lapset on kokoaika kipeänä? Ei.

Sairastelu (siis flunssat ja vatsataudit yms) johtuu pääosin aina jostakin vääränlaisesta elämäntavasta. Ok, ihan kokonaan ei voine välttyä jos lapset tarhassa mut joku asia on pielessä ettei lapsilla ehkä ole vadtustuskykyä. 

Kyse oli nyt siitä, että pitää yrittää olla stressaantumatta ja ottaa asiat vastaan kun ne tulee. Eri asia kuin olla tekemättä mitään.