Lue keskustelun säännöt.
Missä sinä aikanaan vietit ylioppilaspäivän iltasi?
30.05.2026 |
Itse olin varannut ja maksanut sijan yhteiseltä illalliselta kaupungin hienoimman hotellin ravintolassa kaikkien koulun ylioppilaitten kanssa, mutta tarjoilun taso ja pahvilautasilta tarjoilu harmittivat niin pahasti, että lähdin kesken pois. Loppuyö ajeltiin pikaystävän kanssa autolla ympäri kesäistä lähimaaseutua
Kommentit (41)
Minä tapasin yo-juhlailtana baarissa lasteni isän ja muistan kuulkaa sanasta sanaan keskustelutkin, mitä käytiin. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lensin iltakoneella Kööpenhaminaan kesätöihin. En ole koskaan pitänyt juhlista, lakin menin hakemaan koska oli pakko.
Vierailija kirjoitti:
Eräässä melko vaatimattomassa motellissa jonne oli kirkonkylämme lukiosta n.60 km.
Söimme ja joimme hiukan ja liftasin luokkatoverini kanssa koteihimme.
Seuraava päivänä kävi vielä vieraita mutta illalla piti mennä jo navetalle
ja seuraavana aamuna alkoi kaikenlaiset maatilan kevätkesän työt.
Tämä vuonna 1986.
Tällainen yo-juhla oli myös sisaruksillani
sekä muillakin maatalon nuorilla meilläpäin.
Mikähän ihmettely ja huuto olisi seurannut, jos olisimme jääneet jonnekin jatkoille!
Lehmät ainakin olisivat kärsineet kun ei ollut lypsäjää.
Sanopa muuta. Navettatyöt kutsuivat minuakin valmistuttuani ylioppilaaksi. Sentään täytekakkua sain ja limsaa. Vappupäivinä meillä ei laitettu ylioppilaslakkia päähän, vaan meillä ja naapureissa ajettiin sontaa pelloille. Elettiin 1980-lukua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-luvun alussa vaihdoin kirkonkylän lukiosta kaupunkiin, taidelukioon ja asuinkin siellä kaupungissa.
Sitten kotona maalla, perhejuhlissa minut luvattiin kuskata lähelle hotelliravintolaan, jossa entiset luokka-kaverini juhlivat.
Minua tollotettiin kuin apinaa:
Ai miten tuolla hiljaisella nynneröllä on ylioppilashattu, onko se lainannut sen veljeltään?
Kaikki olivat siis unohtaneet minut lukion ekalta.
Joku tuli vielä kysymään ihan tosissaan että mitä minä siellä ravintolassa oikein teen ja ihan yo-hattu päässä.
Jep, kivaa oli.
Liftasin kotiin ja menin nukkumaan ennen puolta yötä.
Mitähän minä muuten oikein join...olisiko ollut yksi ykkösolut?
Vierailija kirjoitti:
Ensin kotona juhlittiin päivä sukulaisten ja ystävien kanssa. SItten lähdettiin ystävien kanssa kiertämään muiden lakkiaisia ja loppuillasta päädyttiin kavereiden kanssa yökerhoon.
Kiva ja ikimuistoinen ilta oli. Kymmenisen vuotta ja saan seurata oman esikoiseni lakkiaisia. :)
Oletkos niinkin varma, että esikoinen kirjoittaa itsensä yo:ksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensin kotona juhlittiin päivä sukulaisten ja ystävien kanssa. SItten lähdettiin ystävien kanssa kiertämään muiden lakkiaisia ja loppuillasta päädyttiin kavereiden kanssa yökerhoon.
Kiva ja ikimuistoinen ilta oli. Kymmenisen vuotta ja saan seurata oman esikoiseni lakkiaisia. :)
Aikamoisen kristallipallon omistat.
Vierailija kirjoitti:
80-luvun alussa vaihdoin kirkonkylän lukiosta kaupunkiin, taidelukioon ja asuinkin siellä kaupungissa.
Sitten kotona maalla, perhejuhlissa minut luvattiin kuskata lähelle hotelliravintolaan, jossa entiset luokka-kaverini juhlivat.
Minua tollotettiin kuin apinaa:
Ai miten tuolla hiljaisella nynneröllä on ylioppilashattu, onko se lainannut sen veljeltään?
Kaikki olivat siis unohtaneet minut lukion ekalta.
Joku tuli vielä kysymään ihan tosissaan että mitä minä siellä ravintolassa oikein teen ja ihan yo-hattu päässä.
Jep, kivaa oli.
Liftasin kotiin ja menin nukkumaan ennen puolta yötä.
Mitähän minä muuten oikein join...olisiko ollut yksi ykkösolut?
Voi sua. 🥺
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähdimme kaveriporukan kanssa mökille juhlimaan. Taidettiin valvoa lähes koko yö, hauskaa oli. Seuraavana aamuna kotiin, lakki päähän, ja uutta sukulaisvirtaa vastaanottamaan, lisää kakkua syömään ja maljoja nostelemaan.
Sen aikaisessa Intercontinentalissa syömässä, Häppäriin ja Hietsuun
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eräässä melko vaatimattomassa motellissa jonne oli kirkonkylämme lukiosta n.60 km.
Söimme ja joimme hiukan ja liftasin luokkatoverini kanssa koteihimme.
Seuraava päivänä kävi vielä vieraita mutta illalla piti mennä jo navetalle
ja seuraavana aamuna alkoi kaikenlaiset maatilan kevätkesän työt.
Tämä vuonna 1986.
Tällainen yo-juhla oli myös sisaruksillani
sekä muillakin maatalon nuorilla meilläpäin.
Mikähän ihmettely ja huuto olisi seurannut, jos olisimme jääneet jonnekin jatkoille!
Lehmät ainakin olisivat kärsineet kun ei ollut lypsäjää.
Mentiin lähikaupungin ravintolaan jossa syötiin oman luokan porukalla ja jatkettiin sitten saman hotellin yökerhossa. Heiluttiin läheisellä uimarannalla aamuviiteen. Yötä hotellissa, lehmät sai hoitaa joku muu. 1986.
Vietin bileet hienossa paikassa ja ihan kivaa oli. Luulin jonkun auttavan itseäni saavuttamaan tavoitteeni. Sitä ei ikinä tapahtunut, koskaan kukaan ulkopuolinen ei ole auttanut minua pätkääkään yhtään missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi hyvä kertoa nuorille elämän perussäännöt. Nyt kukaan ei auta sua, kukaan ei anna sulle mitään. Onko sulla varmuusvarasto ydinsotaan?
Maksoitko sen opintovelalla? Uskotko menestykseen, vaikka äitisäsi ei palkattaisi kaikesta huolimatta työhön, kun se on yli 55 ja liian vanha mihinkään..
Sukulaiset ja kummit kävi muistamansa. Mulla oli ns hyvät paperit.
En muista mitään kivaa jatkobileistä. Muistan käyneeni niissä, mutten muista mitään hauskaa.
Vierailija kirjoitti:
Sukulaiset ja kummit kävi muistamansa. Mulla oli ns hyvät paperit.
En muista mitään kivaa jatkobileistä. Muistan käyneeni niissä, mutten muista mitään hauskaa.
Minulla ei ollut koskaan hauskaa luokkaretkillä tai missään luokan yhteisessä menossa. Vältin niitä kaikin keinoin.
Selvimmin asia tuli selväksi, kun hiihdin 20 km lenkin vain välttääkseni kytiksessä olevat kouluystäväni.
Asia tietysti olisi nykyoppien mukaan selvinnyt, kun olisin ollut pakotettu lyömään kättä päälle.
Oikeasti kun lastani kiusattiin koulussa, niin haukuin jopa opettajat, tein ladut ja rikosilmoitukset. Huusin opettajalle suoraa huutoa, kun se väitti, etten etten saa nimetä kiusaajia, vaan se on koulun tehtävä.
Minua kiusattiin lukiossa niin mitä järkeä olisi ollut mennä viettämään
En kyllä yhtään muista. Juhlat oli kotona ja lähimpään ravintolaan (ja lukioon) matkaa 100 km. Taidettiin juoda boolia pihalla. Vieraita kävi paljon ja nuorisoa oli yömyöhään.
Maaseudun bileet runsain ruoka- ja juomatarjoiluin. Tein muuten ihan kaiken tarjottavan itse :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräässä melko vaatimattomassa motellissa jonne oli kirkonkylämme lukiosta n.60 km.
Söimme ja joimme hiukan ja liftasin luokkatoverini kanssa koteihimme.
Seuraava päivänä kävi vielä vieraita mutta illalla piti mennä jo navetalle
ja seuraavana aamuna alkoi kaikenlaiset maatilan kevätkesän työt.
Tämä vuonna 1986.
Tällainen yo-juhla oli myös sisaruksillani
sekä muillakin maatalon nuorilla meilläpäin.
Mikähän ihmettely ja huuto olisi seurannut, jos olisimme jääneet jonnekin jatkoille!
Lehmät ainakin olisivat kärsineet kun ei ollut lypsäjää.
Mentiin lähikaupungin ravintolaan jossa syötiin oman luokan porukalla ja jatkettiin sitten saman hotellin yökerhossa. Heiluttiin läheisellä uimarannalla aamuviiteen. Yötä hotellissa, lehmät sai hoitaa joku muu. 1986.
Ai jaa? Ihanko totta.
Kuka se "joku " oli joka hoiti lehmä-parat?
Siellä utareet kipeinä odottivat lypsäjää.
No ulkona taisivat jo olla, että oli syötävää tuoretta heinää entä oliko vettä?
Eräässä melko vaatimattomassa motellissa jonne oli kirkonkylämme lukiosta n.60 km.
Söimme ja joimme hiukan ja liftasin luokkatoverini kanssa koteihimme.
Seuraava päivänä kävi vielä vieraita mutta illalla piti mennä jo navetalle
ja seuraavana aamuna alkoi kaikenlaiset maatilan kevätkesän työt.
Tämä vuonna 1986.
Tällainen yo-juhla oli myös sisaruksillani
sekä muillakin maatalon nuorilla meilläpäin.
Mikähän ihmettely ja huuto olisi seurannut, jos olisimme jääneet jonnekin jatkoille!
Lehmät ainakin olisivat kärsineet kun ei ollut lypsäjää.