Työttömyyspäivärahaa vastaan tehtävä myös Suomessa töitä 37 h/viikko
Jo loppuu laiskottelu veronmaksajien piikkiin, Tanskan malli käyttöön ja heti.
Kommentit (136)
"Eduskunta hyväksyi potkulain."
Eihän Tanskan mallissa ole kansantaloudellisesti mitään järkeä, koska nämä eivät saa tehdä mitään hyödyllistä. Kaikista järjevintähän olisi muodostaa sellainen yleistyöläisresurssi kaikista helpoimmista avustavista töistä, joita työtön osaisi tehdä vaikkapa viikon koulutuksella. Ja tästä maksettaisiin sitten oikeaan palkkaan suhteutettavaa palkkaa. Ja tätä voisi tehdä kuntonsa mukaan vaikka puolipäiväisenä tai kokopäiväisenä. Ja sitten lopulta ei olisi vaikkapa kahden tason siivoojia - työllisiä ja työttömiä - vaan siivoustyö kuuluisi tähän yleistyöläisresurssiin. Ja siivoojat ostettaisiin yritysten toimesta suoraan valtiolta. Ja palkka olisi käytännössä sama.
Omistusasuntoon ei saa yleistä asumistukea.
Ja vuokra-asunnossa ruokakunnan bruttotulot ja varallisuus vaikuttavat asumistukeen.
Tanskassa se on 6 tuntia päivässä. Ei siitä tule 37 tuntia viikossa, vaan 30 tuntia. Kannatan Suomeenkin, menisin heti, kunhan myös tuet nousevat samalle tasolle kuin Tanskassa. Tietysti suhteessa Suomen kustannustasoon, mutta silti.
Tanskassa työttömyysturvaa voi saada 2 vuotta 3 vuoden aikana, sitä saa täyden palkan jos kuuluu kassaan. Kassaan kuulumattomat saavat vähemmän. Sen jälkeen tipahtaa sosiaalituelle, joka on enimmillään 1600 euroa/kk + asumislisä. Sosiaalituessa on tulo- ja varallisuusharkinta. Oman asunnon huomioinnissa on 6 kk:n siirtymäaika. Puolison tulojen huomioinnissa on suojaosa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töitä tehdään palkkaa vastaan, ei tukia saadakseen. Ei valtiolla ole varaa maksaa kaikkien työntekijöiden saamisia, kyllä se on ihan työnantajien homma.
Kyllähän se EK ehdotteli duunareille niin pieniä palkkoja, että olisi normaalia maksaa lisäksi sosiaaliturvaa.
Varmaan EK:lle sopii myös, että yritystoiminta verotettaisiin niin kannattamattomaksi, että omistajat voisivat pääomittaa jatkuvasti.
Paikallinen sopiminen on voimassa www.tem.fi/paikallisen-sopimisen-lisaaminen
Perustan kaverin kanssa firman, johon kaveri tulee työntekijäksi ja sovin paikallisesti, ettei työnlainsäädäntöä tarvitse tässä firmassa noudattaa.
No niin nyt voin käyttää lapsityövoimaa, ei tarvi mitään palkallisia lomia, ei tarvi päästää työntekijöitä eläkkeelle, ei tarvi välittää työturvallisuudesta, ei tarvi maksaa palkkaa jos ei huvita jne...
Kyllä Suomi ottaa tällä taas yhden askeleen kohti sivistysmaata.
Vierailija kirjoitti:
Omistusasuntoon ei saa yleistä asumistukea.
Ja vuokra-asunnossa ruokakunnan bruttotulot ja varallisuus vaikuttavat asumistukeen.
Tanskassakin asumistuki on vielä erikseen tuon päälle, ja siihen on tulo- ja varallisuusharkinta. Omaan asuntoon voi kuitenkin saada asumistukea 6 kk:n siirtymäajan, koska ajatuksena on, että työttömäksi jäädessä ei välttämättä pysty heti niin nopeasti myymään asuntoaan. Toisaalta, jos on kyseessä vain lyhytaikainen työttömyys, ei asuntoa kannata sen vuoksi myydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien työssä käyvien pitäisi tehdä duuninsa maksimissaan työttömyyskorvauksen mukaisella summalla.
Kaikki talkoisiin!
Näinhän siinä tulee käymään, koska työnantajalle tulee edullisemmaksi ottaa työtön. Jokaiseen ammattiin kyllä riittää kortistosta porukkaa.
Kuvitteletko että vaativiin tehtäviin kelpaa joku kortistolainen?
Vierailija kirjoitti:
Eihän Tanskan mallissa ole kansantaloudellisesti mitään järkeä, koska nämä eivät saa tehdä mitään hyödyllistä. Kaikista järjevintähän olisi muodostaa sellainen yleistyöläisresurssi kaikista helpoimmista avustavista töistä, joita työtön osaisi tehdä vaikkapa viikon koulutuksella. Ja tästä maksettaisiin sitten oikeaan palkkaan suhteutettavaa palkkaa. Ja tätä voisi tehdä kuntonsa mukaan vaikka puolipäiväisenä tai kokopäiväisenä. Ja sitten lopulta ei olisi vaikkapa kahden tason siivoojia - työllisiä ja työttömiä - vaan siivoustyö kuuluisi tähän yleistyöläisresurssiin. Ja siivoojat ostettaisiin yritysten toimesta suoraan valtiolta. Ja palkka olisi käytännössä sama.
Päin vastoin, Tanskan mallissa on paljonkin järkeä. Nuo suorittavan tason vastiketyöt ovat ensisijaisesti kouluttamattomille, vailla työkokemusta oleville ja ulkomaalaisille. Niillä on tavoitteena integrointi, syrjäytymien ehkäiseminen ja pimeän työn estäminen. Koulutetuille tarjotaan useimmiten mahdollisuutta ylläpitää omaa ammattitaitoa. Kaikilla työttömillä on aivan eri tavalla mahdollisuus myös kouluttautumiseen ja osaamisen päivittämiseen, toisin kuin Suomessa. Tavoitteena on, että vaikka ihminen jää ilman työtä, hän edelleen on aktiivinen toimija yhteiskunnassa.
Mutta mitään palkkatyötä näillä ei ole tarkoitus korvata, vaan jos palkkatyötä vastaavaa työtä on, niin silloin tietysti siitä maksetaan palkkaa. Esimerkiksi tuo siivouspooli, mitä kuvasit, joka välittää keikkasiivoojia, voisi olla ihan hyvä bisnesidea. Ei sitä kuitenkaan valtion kannata pyörittää, koska eihän tuo ole valtion tehtävä. Joku ihminen voi saada siitä itselleen työn, ja palkka rahoitetaan asiakkaiden maksamista maksuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien työssä käyvien pitäisi tehdä duuninsa maksimissaan työttömyyskorvauksen mukaisella summalla.
Kaikki talkoisiin!
Näinhän siinä tulee käymään, koska työnantajalle tulee edullisemmaksi ottaa työtön. Jokaiseen ammattiin kyllä riittää kortistosta porukkaa.
Kuvitteletko että vaativiin tehtäviin kelpaa joku kortistolainen?
Onhan tuo ilmiö kyllä näkyvissä, että ei työttömät oikein oikein kelpaa, siis "kortistolaiset". Kuvitteletko sinäkin, ettei "kortistolaisissa" olisi yhtään vaativissa töissä olleita, koulutettuja? Kuinka kauan sinun mielestäsi pitää olla kortistossa, jotta lakkaa kelpaamasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien työssä käyvien pitäisi tehdä duuninsa maksimissaan työttömyyskorvauksen mukaisella summalla.
Kaikki talkoisiin!
Näinhän siinä tulee käymään, koska työnantajalle tulee edullisemmaksi ottaa työtön. Jokaiseen ammattiin kyllä riittää kortistosta porukkaa.
Kuvitteletko että vaativiin tehtäviin kelpaa joku kortistolainen?
Vain tyhmä ei tiedä, että työttömyys on rekrytoinnin este.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien työssä käyvien pitäisi tehdä duuninsa maksimissaan työttömyyskorvauksen mukaisella summalla.
Kaikki talkoisiin!
Näinhän siinä tulee käymään, koska työnantajalle tulee edullisemmaksi ottaa työtön. Jokaiseen ammattiin kyllä riittää kortistosta porukkaa.
Kuvitteletko että vaativiin tehtäviin kelpaa joku kortistolainen?
Onhan tuo ilmiö kyllä näkyvissä, että ei työttömät oikein oikein kelpaa, siis "kortistolaiset". Kuvitteletko sinäkin, ettei "kortistolaisissa" olisi yhtään vaativissa töissä olleita, koulutettuja? Kuinka kauan sinun mielestäsi pitää olla kortistossa, jotta lakkaa kelpaamasta?
Mikään osaaminen ei ole riittävää, jos ei ole työsuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien työssä käyvien pitäisi tehdä duuninsa maksimissaan työttömyyskorvauksen mukaisella summalla.
Kaikki talkoisiin!
Näinhän siinä tulee käymään, koska työnantajalle tulee edullisemmaksi ottaa työtön. Jokaiseen ammattiin kyllä riittää kortistosta porukkaa.
Kuvitteletko että vaativiin tehtäviin kelpaa joku kortistolainen?
Ei tietenkään. Siksi meillä kasvaa pitkäaikaistyöttömyys korkeakoulutetuissa.
Vierailija kirjoitti:
Sopii mulle, kunhan se raha on sitten enemmän kuin 595€ kuukaudessa. Niin se om Tanskassakin isompi. Ihan junnon palkka.
Tuo, mille tiputaan 2 vuoden työttömyyden jälkeen, on Tanskassa sosiaalituki. Se on bruttona maksimissaan 1600 euroa/kk. Suomessa sitä vastaa yleistuki, joka on bruttona noin 800 euroa/kk. Suurin ero on, että Suomessa voi lisäksi saada perustoimeentulotukea, mutta Tanskassa se sisältyy tuohon maksimiin, ja tulot ja varallisuus voivat vähentää summaa. Molemmissa maissa voi lisäksi saada asumistukea.
Toimeentulotukeen vaikuttavat puolison tulot, lainat ei ole menoja. Ei saa omistaa kesämökkiä tai asuntovaunua tai venettä tai moottoripyörää, ne pitää myydä ja käyttää niistä saadut rahat lääkkeisiin ja ruokaan.
Ap vois mennä töihin!