jos haluamme ottaa kotiimme vauvan jonka äiti esim hylkää laitoksella miten tulee toimia?
ja onko sellainen miten mahdollista? millä perusteilla lapsi sijoitetaan? mitkä siihen vaikuttaa? onko kenelläkään kokemusta? tuli tälläinen vaan mieleen ja keskusteltiin miehen kanssa. itsellä on kaksi tyttöä.
Kommentit (19)
Miehen siskon perhe oli sijaisperheenä tällaiselle laitokselta suoraan adoptioon lähtevälle vauvalle. Ilmoitus tuli 2 vrk ennen vauvan luovutusta, eli kiire tuli hommata kamppeet (meiltä lainasivat). 2kk on biologisella äidillä harkinta-aikaa, jolloin vauvan saa vielä takaisin ilman sen kummempia. Sitten 2kk:n jälkeen vauva lähtee sinne varsinaiseen adoptioperheeseen, jos ei muutoksia tule.
Kuulemani aika rankkaa on sitten luopua vauvasta kun ne alkumetrit on niin suloisia aina.
Kotimaiseen adoptioon teillä ei ole käytännössä mahdollisuutta, koska teillä on jo biologisia lapsia. Lapsia tulee adoptoitavaksi todella vähän, ja lapsettomat ovat etusijalla. Kansainväliseen adoptioon voisi olla mahdollisuus, mutta sieltä harvoin saa ihan vauvaa.
Sijaisvanhemmuus taas tarkoittaa huostaanotetun lapsen hoitoon ottamista. Biologiset vanhemmat ovat edelleen mukana lapsen elämässä, ja lapsi saattaa myös palata vanhempien luo. Sijaislapsen voi adoptoida, mutta vasta täysi-ikäisenä jos hän vielä on sijaiskodissa.
Kerroinhan, että siskon perhe oli sijaisperheenä sen 2kk:n ajan adoptioon menevälle vauvalle. Luepa tarkempaan.
T:3
Tungetaanko sitä vauvaa väkisin sille äidille, joka lasta ei halua, erilaisten " tukitoimien" avulla ja sitten lapsi parin vuoden kuluttua joutuu siihen väliaikainen huostaanotto-sijaisperheeseen-takaisin huoltajilleen-uusi väliaikainen huostaanotto jne-kierteeseen.
Miksi ei vaan suosiolla anneta antaa adoptioon, kun niitä erinomaisia vanhempia vailla omaa vauvaa olisi tarjolla vaikka millä mitalla?
Ei ymmärrä, ei.
Eli joko äidit itse pitävät vauvansa tai tekevät keskeytyksen.
Ne lapset, joita yleisesti luullaan adoptiovapaiksi, yleensä viettävät lapsuutensa sijaiskodeissa tai sitten vuorotellen bioperheessä tai laitoksessa, mutta ei anneta adoptioon kun Se On Mun Lapsi Perkele Eikä Sitä Anneta Pois kun Mä Olen Hyvä Äiti. Ei hoideta, mutta ei luovutetakaan. Ja Suomen yhteiskunta tukee tällaista näkökantaa lapsen edusta :(
Vierailija:
Ne lapset, joita yleisesti luullaan adoptiovapaiksi, yleensä viettävät lapsuutensa sijaiskodeissa tai sitten vuorotellen bioperheessä tai laitoksessa, mutta ei anneta adoptioon kun Se On Mun Lapsi Perkele Eikä Sitä Anneta Pois kun Mä Olen Hyvä Äiti. Ei hoideta, mutta ei luovutetakaan. Ja Suomen yhteiskunta tukee tällaista näkökantaa lapsen edusta :(
vanhemmilla on lähes rajattomat oikeudet lapseen, mutta lapsella ei vanhempiin. Monet adoptiovanhemmat haluavat nimenomaan vauvan, eikä Suomessa adoptioon annettavien vauvojen määrä todellakaan vastaa kysyntää.
Ap varmaan luuli, että hän voi ihan marttyyrina mennä ilmoittautumaan synnärille vapaaehtoiseksi, että mulle voi antaa niitä äidittömiä vauvoja...
Vierailija:
Ap varmaan luuli, että hän voi ihan marttyyrina mennä ilmoittautumaan synnärille vapaaehtoiseksi, että mulle voi antaa niitä äidittömiä vauvoja...
ei se nyt ihan noinkaan ole....me olisimme valmiita tarjoamaan jollekkin lapselle kodin jos joku lapsi on sitä vailla. Sijaisvanhemmuus on pyörinyt mielessä. Ja ei adoptiokaan mahdoton ajatus olisi. Halusin vaan saada lisätietoa ja kokemuksia muilta. Onko tuommoinen ylipäätään edes mahdollista saada vastasyntynyttä vai meneekö ne suoraan jonnekkin lastenkotiin. Ehkä sitä pitää sitten tarkemmin kysellä oman paikkakunnan sosiaalitoimistosta. Eikä tuo asia varmaan toteutuisikkaan heti edes meidän puolelta.
Kiitos asiallisista vastauksista. Ja anteeksi sinulle joka et ymmärtänyt asiaani. En ehkä osannut muovata kysymystäni oikein.
Yksi syy siihen, ettei lapsia tule paljon Suomessa adoptoitavaksi voi olla myös se että täällä on moni asia paremmin kun muualla;
-Suomessa ehkäisy valistusta annetaan kouluissa ym. meillä on " teiniraskauksia" varsin vähän. Ehkäisyn hankkiminen on myös helppoa, vert. vahvasti uskonnolliset maat/kehitysmaat.
-Abortin saa niin halutessaan, monissa maissa se on kielletty/liian kallis monille. Naisen on pakko synnyttää lapsi, vaikka ei sitä missään nimessä halua/voi pitää.
-Suomessa ei ole häpeä olla yh-äiti, monissa muissa maissa on. Yhteiskunta myös tukee äitiä/lasta, täällä ei kukaan kuole nälkään. Eli köyhäkin voi pitää lapsen, monissa maissa lapsia hylätään siksi, ettei äidillä ole ruokaa edes itselleen (+mahdollisille vanhemmille lapsilleen).
-Uskoisin myös, että monet " epätoivotut" lapset saavat kodin sukulaisten parista. Jos äiti ei halua/kykene huolehtimaan lapsesta, niin hänet annetaan isovanhemmille/muille sukulaisille hoidettavaksi.
Käytännössä Suomessa syntyy hyvin vähän lapsia, jotka päätyvät adoptioon. Sijoitusperheistä sen sijaan on puutetta, mutta kun moni ajattelee ap:n tavoin...
..Pitäisi saada se pieni ja ihana vauva!
Suurin osa sijoituslapsista kun on isompia, he eivät kelpaa enää kenellekkään:( Vaikka juuri he tarvitsevat rakastavia ihmisiä lähelleen, moni on kokenut kamalia asioita elämässään.
Ja kannattaa aina muistaa myös se, että moni " rappiolla elänyt" on saanut elämänsä järjestykseen saatuaan lapsen. Tämä on yksi syy miksi bio-vanhempia koitetaan tukea vanhenmuuteen, ei kukaan halua olla päihteiden väärinkäyttäjä tmv.
Itsekkin tunnen ihmisen, joka raskaudesta kuultuaan muutti elämänsä suunnan. Tie on ollut pitkä ja kivinen, mutta hän on mitä parhain äiti. Lapsi on ollut se motivaattori, jonka avulla on hän on jaksanut pysyä ruodussa myös vaikeina hetkinä:)
Toki kaikki eivät siihen pysty, vaan lapsi jää heitteille:( Mutta toisaalta osa sijoituslapsista tulee myös alun perin hyvistä kodeista, joissa asiat ovat jostain syystä huonotuneet (äidin/isän kuolema, mielenterveyongelmat, alkoholisoituminen jostakin syystä johtuen tmv. )
Aika harvoin lapsia luovutetaan suoraan laitoksleta, mutta sitäkin joskus sattuu. Usein vauva menee lastenkotiin, josta sitten sijaisperheeseen melko nopeasti. Jos adoptioasia selvä ( harvoin), voi vauva mennä adoptioperheeseenkin. Yleensä kuitenkin sijaisperheeseen. Vauvana sijoitettuja lapsia palautuu harvoin biologiselle äidille. Syyt sijoitukseen ovat yleensä äidin tila, joka ei myöhemminkään korjaannu niin, että voisi hoitaa lasta ( vakava mt-ongelma, kehitysvamma/ heikkolahjaisuus ym. vakava päihdeongelma ) Hyvin usein äiti aloittaa vauvan kanssa ensikodilla, jossa on vauvan kanssa kuukausia. Tänä aikana katsotaan kykeneekö äiti olemaan vauvan kanssa. Vauvana sijoitetun lapsen äiti voi tavata lastaan myöhemmin, vaikka ei olisikaan todennäköistä ( mahdollista ) että lapsi menee enää hänelle.
Ap:n kannattaa kouluttautua sijaisvanhemmaksi ja ilmoittaa sosiaalityöntekijällle halustaa ottaa perheeseen pieni vauva.
Vierailija:
Suurin osa sijoituslapsista kun on isompia, he eivät kelpaa enää kenellekkään:( Vaikka juuri he tarvitsevat rakastavia ihmisiä lähelleen, moni on kokenut kamalia asioita elämässään.
Adoptioon ei lastaan antanut, vaikka ei katsomassakaan käy. Aivan ihana, kaunis ja jopa terve lapsi. Olisi kelvannut varmasti kelle tahansa.
Vierailija:
Ne lapset, joita yleisesti luullaan adoptiovapaiksi, yleensä viettävät lapsuutensa sijaiskodeissa tai sitten vuorotellen bioperheessä tai laitoksessa, mutta ei anneta adoptioon kun Se On Mun Lapsi Perkele Eikä Sitä Anneta Pois kun Mä Olen Hyvä Äiti. Ei hoideta, mutta ei luovutetakaan. Ja Suomen yhteiskunta tukee tällaista näkökantaa lapsen edusta :(
Parisuhteesi täytyy olla todella hyvässä kunnossa ja samoin lasten kanssa on asia selvitettävä perinpohjin. Sijaisvanhemmuus voi olla todella rankkaa niille omille lapsille. Perheeseen tulee tavallaan uusi lapsi, joka myöhemmin lähtee pois. Mieti kuinka hyvin omat lapsesi tämän ymmärtäisivät.
Suoraan laitokselta voi vauvan saada adoptioperheeseen vain, jos prosessi on jo täysin valmis. Ja sitä se harvoin on.
Äidillä on kuitenkin muuten sitä harkinta-aikaa eli olisi aika rankaa saada kotiin se oma lapsi, joka vietäisiinkin sitten pois. Tämän takia sijaisvanhemmat ovat yleensä se ensisijainen vaihtoehto sillä he tietävät missä mennään jne.
Ystäväpariskuntani sai adoptoitua suomalaisen vauvan mutta odotusaika oli 4 vuotta. Eräänäkin vuonna tässä lähivuosina adoptioon tuli 1 suomalainen lapsi joten kysyntä todellakin ylittää tarjonnan.
Sehän olis ihanteellista, lapsettomat saa vauvan ja kohdunvuokraaja rahaa. Kaikki on tyytyväisiä.
sijaisvanhemmaksi. Adoptiovanhemmiksi ette suomalaislapselle pääse, kv. adoption kautta löytyy joitakin kohdemaita.