Onko lääkärin iällä sinulle merkitystä?

Olen yllättynyt nuorien lääkäreiden ammattitaidoista positiivisesti, tuoretta tietoa. Vanhemmatkin ihan hyviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On merkitystä sikäli, että jos lääkäri on kovin vanha, syntynyt esim. 40-luvulla, en varaa hänelle. Hän on todennäköisesti ollut eläkkeellä jo sen verran kauan, ettei ole enää päivittänyt osaamistaan, vaan omaa vanhentunutta tietoa. Poikkeuksia toki on, mutta tuntemattomalle vanhalle kääkälle en ikinä varaa aikaa. Suosin nelissäkymmenissä (30-50v) olevia lääkäreitä. He eivät ole enää ihan aloittelijoita, vaan ovat kokeneita alallaan, mutta toisaalta eivät niin vanhoja, että ammattitaito olisi alkanut rapistua. Nuoretkin voivat olla hyviä, mutta keski-ikäinen lääkäri on varmin valinta.

Kysytkö aikaa varatessa lääkärin iän 🤣

Ei sitä tarvitse kysyä. Sen löytää netistä JulkiTerhikki palvelusta.

Vierailija kirjoitti:

ei oikein nuo 22 vuotiaat työtöntylleröt tai poikaset vakuuta, ne tuntuu epäpäteviltä. Viimeksi sain nuoren naisläkärin huijattua määräämään tyräleikkauksen kun valehtelin että on tosi kipeä. tosin oli se sitten kun se sitä tunnusteli. Ei tyttö edes tiennyt että tyräleikkauksen voi tehdä missä tahansa EU-maassa Kelan laskuun

 

Andy

22v ei voi vielä olla valmis työsuhteessa oleva lääkäri. Ja tuskin kysyit ikää.

Varsinaisesti lääkärin iällä ei ole merkitystä, mutta hänen työkokemuksellaan on. Omalla paikkakunnallani on noin 40-vutias, juuri opiskelunsa päättänyt lääkäri, jonka kokemattomuus ja osaamattomuus suorastaan paistoi hänestä, En aio mennä toiste hänen vastaanotolleen, jos se vain on mitenkään mahdollista välttää.

Ei oikeastaan ole, käyttäytymisellä on väliä. Meillä oli kerran julkisella erikoislääkäri (venäläissyntyinen),, Joka oikeasti huusi ja haukkui potilaita. Saattoi jopa tulla käytävälle vielä huutelemaan potilaan asioista ja kansa katsoi ihmeissään. Silloin kun vielä oli jonoja erikoissairaanhoidossa. Koko päivä istuttiin seillä odottamassa  lääkärin lausuntoa.

On vaihdellut tosi paljon iästä riippumatta. Silti ehkä haluaisin noin viisikymppisen lääkärin, jos ihan vaan iän perusteella pitäsii valita.

Keski-ikäinen naislääkäri oli aikoinaan hyvin empaattinen todetessaan keskenmenon, sairaalasta tyhjennyslääkkeitä hakiessani vanha mieslääkäri oli aivan kammotavan tyly. Ainoa, mitä hän sanoi tutkimusta enen ja sen aikana oli "Joo, ei täällä mitään elämää ole". Empaattinen nuori hoitaja selosti tutkimuksen ja jatkotoimenpiteet, sekä piti kädestä tutkimuksen ajan. 

Nuori naislääkäri otti huoleni vakavasti ja tutki huolellisesti (muodottomaksi turvonnut rystynen ja pahat polvikivut). Myöhemmin nuori mieslääkäri tutki kyllä huolellisesti yläreiden kivun (ison sarvennoisen kiputila), joka vaikeutti kävelyä huomattavasti. Hän oli kuitenkin hyvin hauton myöntämään, että särkylääkekuuri voisi auttaa kun pääsisin sen avulla paremmin liikkeelle ja kiputila helpottaisi liikunnalla, kuten helpottikin. Olin kertonut, että käytän hyvin vähän särkylääkkeitä enkä käytännnössä koskaan ole sairaana. Kolme päivää ibuprofeiinia ja panadolia, niiden avulla kävelemään muutaman kilometrin lenkkejä ja puolentoista viikon kipu oli pois.

No ei kauheasti, mutta jos voi valita, niin semmoinen neljää kymppiälähestyvä on paras. Silloin on jo kokemusta, mutta koulutus ei ole tapahtunut vuonna nakki ja kypärä. It-taidotkin on vielä hyvät.

Jotkut kohdalle sattuneet vanhemmat lääkärit on saattaneet olla melko kovakouraisia tai heillä on ollut vanhentunut käsitys esim kivunlievityksestä. Lisäksi on ollut ongelmia noiden potilastieto-ohjelmien kanssa. Yksi ei löytänyt edellisen hoitokerran tietoja (kannasta löytyi kyllä) ja toinen vanhempi erikoislääkäri pyysi suoraan, että voitko tuoda tiedot paperisena, kun niitä on ohjelmista niin vaikea löytää. Hän vaikutti kyllä muuten erittäin osaavalta ja ammattitaitoiselta, mutta tuollainen paperinen potilstieto nyt ei oikein ole nykyaikaa. Ehlä pitäisi sitten olla joku avustaja siellä vastaanotolla, jos ei ohjelmien käyttö suju.

Olen jo tottunut siihen, että meni minne hyvänsä kaikki muut ovat aina nuorempia. Tosin tämän nykyisen omalääkärin kohdatessani tunsin jotain äidillistä hellyyttä kun mielessä kävi, että tuokin hellantelttu voisi ikänsä puolesta olla lapseni. Mikään uskottavuustekijä ikä ei kuitenkaan ollut. Ko. "tenavakin" osoittautui osaavaksi, joitain vuosia sitten väitelleeksi vähän alle nelikymppiseksi erikoislääkäriksi. Erikoislääkärinä vielä nuori, mutta motivoitunut. Suhteellisuudentajua ehkä joskus puuttuu, mitä minä, vanhus (60+) yritän sitten tuoda tapaamisiimme. Parasta hänessä on levollisuus, hyvä läsnäolo, koskaan ei ole ollut tunne, että nyt äkkiä, sano asiasi ja sitten ulos. 30-40-kymppisiä olen suosinut yleislääkäreissäkin.