Usko ja etenkin seurakuntayhteys tukee tutkitusti mielenterveyttä
Laaja kansainvälinen tutkimuskatsaus osoittaa, että aktiivinen hengellinen elämä tukee mielenterveyttä merkittävällä tavalla.
Wheatley Instituutin kokoama raportti analysoi yli tuhat lääketieteen ja yhteiskuntatieteiden tutkimusta, joissa tarkasteltiin muun muassa masennusta, ahdistusta, itsemurhia, stressiä ja elämänhallintaa.
Kokonaiskuva oli poikkeuksellisen selkeä. Tutkimuksissa löytyi lähes kymmenen kertaa enemmän myönteisiä kuin kielteisiä yhteyksiä uskonnollisen osallistumisen ja psyykkisen hyvinvoinnin välillä. Erityisesti säännöllinen osallistuminen jumalanpalveluksiin ja seurakunnan elämään nousi esiin mielenterveyttä vahvistavana tekijänä.
https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/laaja-tutkimus-hengellisyydella…
Kommentit (66)
Mielikuvitusolentoihin uskominen on psykoosi.
No käyn messuyhteisössä. Itselle kullanarvoinen.
Oulaisissa Väänänen niminen, jo seksuaalitaustan omaava pappi jakaa werters originaali namusia pikkupojille.
Myös mielikuvitusasioihin uskominen voi olla ihmiselle hyväksi. Kun korvaa ikävän todellisuuden itsellen sopivalla mielikuvituksella niin vaikutus on varmaan ihan myönteinen.
Myönteinen vaikutus ei kuitenkaan tee uskonnoista totta. Varsinkaan niiden kivikautisista säännöistä ja opeista.
"Mitäs vasukkitutkimuskeskus sanoisi asiasta? "
Sekö on ainoa vaihtoehto? Miten olisi ihan vain normaali tieteellinen tutkimus?
Tukeehan se, jos on sukulaisia siellä töissä palkkaamassa ilman CV:tä kolehtirahoilla. Ei rasitu polla kyllä sellaisessa elämässä.
"Sopii siis miettiä miksi kouluissa vainotaan kristinuskoa"
Ei vainota. Sillä vain ei ole enää entisen kaltaisia etuoikeuksia ja erioikeuksia.
Seirakuntayhteyskö avittaa? Meillä seurakunnan diakoni ei edes kysynyt nimeäni kun eka kertaa lähdettiin tutustumaan, kaveriltani kysyi. Oli niin koppava ylimeikattuine naamoineen ja lisäkiloineen. Ei tehnyt mieli mennä uudelleen. Monet on pelkkiä leipädiakoneja, kuten em. varmaan on.
Voiko tutkimukselta muuta odottaa, kun se on kristillinen instituutti.
Lisäksi tässä on myös muna-kana ilmiö. Onko henkilö käyttäytynyt pois uskonnollisesta yhteisöstä sen aiheuttama pahoinvoinnin vuoksi! Masennus myös oireilee niin, että sulkeudutaan kotiin, sitä ei paranna / estä kirkossa käyminen.
Yhteisön tuki voi olla hyväksi, mutta se yhteisö voi olla muukin kuin kristillinen yhteisö.
Tutkimusmateriaali luultavasti kokonaan perustuu Yhdysvaltoihin, joten suorilta soveltuisi tätä Suomeen.
>Usko ja etenkin seurakuntayhteys tukee tutkitusti mielenterveyttä
Mikäs siinä sitten, jos oman pään kasassa pysyminen helpottuu tällaisella kainalosauvalla. Kyllä uskonnoilla arvonsa on, eivät ne olisi ihmiskunnan seurana muuten tuhansia vuosia pysyneet. Mutta ei pidä yleistää että kaikki tarvitsevat moista, meitä on paljon jotka eivät tarvitse satuja saadakseen palikkansa jonoon.
Meillä yläasteella yksi opettaja sai jonkun hermoromahduksen tai ties minkä, ja hurahti samantien uskoon. Sairaslomansa jälkeen se yritti aineensa sijaan opettaa uskontoa oppilaille ja rehtori ei oikein tykännyt tuosta kun se siitä kuuli, ja täti taisi lähteä lopullisesti sairaslomalle siitä koulusta. Takaisin se ei ainakaan tullut pariin vuoteen.
Kaikki uskovaiset ei nimenomaan ole sitä tasapainoisinta porukkaa. Tiedä sitten miten pahasti noi olisi sekaisin ilman sitä uskontoa.
Vierailija kirjoitti:
>Usko ja etenkin seurakuntayhteys tukee tutkitusti mielenterveyttä
Mikäs siinä sitten, jos oman pään kasassa pysyminen helpottuu tällaisella kainalosauvalla. Kyllä uskonnoilla arvonsa on, eivät ne olisi ihmiskunnan seurana muuten tuhansia vuosia pysyneet. Mutta ei pidä yleistää että kaikki tarvitsevat moista, meitä on paljon jotka eivät tarvitse satuja saadakseen palikkansa jonoon.
Ja seuraavaksi rupeat sitten jauhamaan jotain persuista ja suomalaisten rasismista kuten joka ainoa päivä aamusta iltaan palstalla? :D
"Ja seuraavaksi rupeat sitten jauhamaan jotain persuista ja suomalaisten rasismista kuten joka ainoa päivä aamusta iltaan palstalla? :D"
Uskontoja ei kutsuttaisi uskonnoiksi jos ne eivät edelyttäisi nimenomaan uskomista ilman todisteita.
Ja asia on lähtökohtaisesti mielikuvitusta kunnes se todistetaan todeksi.
aina jaksaa ihmetyttää tämä uskon asia. ensiksikään, se on jokaisen oma asia, uskooko, eikö usko, mihin uskoo. toiset palvovat henkistä puolta, toiset maallista, eli rahaa ja roinaa. on sykähdyttävä tunne, kun ymmärtää, että se roinan ja rahan haaliminen on aivan turhaa. mitään et saa mukaasi kun lähdön hetki koittaa. minä saan rauhan metsässä. siellä sitä huomaa, että kuinka mitätön ja katoava on tämä lyhyt elämä meillä.
Minulla parani mielenterveys, kun lähdin seurakuntayhteydestä, jossa oli ohikatsomista, ylenkatsomista, juoruilua, väärinpuhumista, selän takana puhumista yms.
"aina jaksaa ihmetyttää tämä uskon asia. ensiksikään, se on jokaisen oma asia, uskooko, eikö usko, mihin uskoo. "
Se on ok juuri niin kauan kun se on jokaisen oma asia. Sitten kun sitä omaa uskoa aletaan hivuttaa muillekin väkisin, mennään heti väärälle puolelle. Esim. lakien ei koskaan pitäisi perustua jonkun tietyn uskonnon moraalisiin käsityksiin.
Buddhalaisuudessakin on kehotus luottaa Buddhaan, Dharmaan ja Sanghaan. Sangha on tässä se seurakunta.
Vierailija kirjoitti:
>Usko ja etenkin seurakuntayhteys tukee tutkitusti mielenterveyttä
Mikäs siinä sitten, jos oman pään kasassa pysyminen helpottuu tällaisella kainalosauvalla. Kyllä uskonnoilla arvonsa on, eivät ne olisi ihmiskunnan seurana muuten tuhansia vuosia pysyneet. Mutta ei pidä yleistää että kaikki tarvitsevat moista, meitä on paljon jotka eivät tarvitse satuja saadakseen palikkansa jonoon.
Kyseessä ei ole kainalosauva pään kasassa pysymisen takia. Pää kasaantui jo siinä vaiheessa, kun tuli uskoon. Seurakunta on sen takia, että saa tavata muita uskovia, saa opetusta Raamatusta, kuulee muiden kokemuksia yms.
Sinäkin ei-uskovana tapaat samanhenkisten kanssa ja teet jonninjoutavuuksia heidän kanssaan. Että pääsi pysyy kasassa?
Vierailija kirjoitti:
"aina jaksaa ihmetyttää tämä uskon asia. ensiksikään, se on jokaisen oma asia, uskooko, eikö usko, mihin uskoo. "
Se on ok juuri niin kauan kun se on jokaisen oma asia. Sitten kun sitä omaa uskoa aletaan hivuttaa muillekin väkisin, mennään heti väärälle puolelle. Esim. lakien ei koskaan pitäisi perustua jonkun tietyn uskonnon moraalisiin käsityksiin.
Suomen laissa on erityisen paljon erityisesti kristinuskosta lainattuja moraalisuuksia. Tekoäly auttanee sinua etsinnässäsi. Kysy miten paljon suomen laissa on erityisesti kristinuskosta lainattuja moraalisia painotuksia ja että miksi esimerkiksi islamilainen moniavioliitto ja naisten sukupuolielinten silpominen on suomessa kiellettyä ja tulee aina olemaan.
Eittämättä viimeaikojen todistusvoimaisin esimerkki siitä, miten sekaisin ja pahoinvoiva voi uskonnon kieltäjä olla. Mies raukka oli käyttänyt 10 vuotta elämästään suvivirren ja varpunen jouluaamuna vastustamiseen, surullista...