Lue keskustelun säännöt.
Mikä on ollut suvussasi erikoisin nimi?
27.05.2026 |
Minulle tuli vastaan esiäitini Hedda.
Oikeastaan aika kaunis. Ja jännä kun kaikki muut nimet perus Antteja ja Ainoja itärajalta.
Myös sukunimi Suoyrjänä nousi parinsadan vuoden takaa esiin yhdestä sukuhaarasta.
En ollut koskaan ennen törmännyt.
Mitä nimiä teillä on noussut esiin suvusta, läheltä tai kauempaa?
Kommentit (234)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Weeliksi (myöh.papereissa lukee Feliks)
Blondi
Mia eli virallisesti Jeremiah
Nisu eli Dionisius
Orismus eli Hieronymus
Hinnu ja Jurkka (virallisesti Henrik ja Jöran, myöh.Heikki ja Yrjö)
Vierailija kirjoitti:
Teppana
Itäsuomalainen versio nimestä Taffan eli Stefan eli Tapani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hedda on Hedvigin eli Hetan/Hetviikin muunnos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otsakkeen luettuani päätin tulla vastaamaan että Hedda. Hämmästyin kun sama nimi olikin myös sinulla AP.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän suvussa on ollut ns tavallisia suomalaisia nimiä 1600-ja 1700 luvuilla, mutta sitten 1800 luvun puolen välin jälkeen alkanut tulla buumi erikoisia, vierasperäisiä nimiä ja tämä näkyy kaikissa sukulinjoissa kummankin vanhemman puolella. Onkohan ollut joku muoti-ilmiö tuohon aikaan erikoisemmat nimet :)
Lapsi oli nimeltään Ulla Maija, kirkonkirjoissa Ulrika Maria. Veljensä olivat Jussi ja Valto, kirkonkirjoissa Johann Erik ja Valfrid.
Kyse oli kirjaamistavasta.
Kyllähän edelleenkin virallinen nimi on se jonka vanhemmat antaa, vaikka nyt Valentin ja Konstantin, ja ne on ihan oikeat nimet eikä mikään kirjaamistapa. Silti voi olla että kaikki kutsuu Valluksi ja Konstaksi.
Vanhemmat halusi lapsen nimeksi Ulla Maija ja lasta on aina kutsuttu Ulla Maijaksi, mutta papin mielestä nimen pitää olla kelvollisempi ja niin tytöstä tuli Ulrika Maria. Vaikka sitä nimeä ei olisi käytetty kuin kasteessa ja rippikirjassa.
Pappiko päätti Luviinat, Beatricet, Aleksandrat, Henriettat, Eufrosynet, Charlottet, Erdhardit, Ludwigit, Engelbertit ym vaikka muutama vuosikymmen aiemmin pappi oli päättänyt kirjoittaa kirkonkirjaan Matti, Pekka, Matilda, Anna, jne
Onko siis kyse jostain kirkon hetkellisestä muodista eikä niinkään siitä, että olisi ollut joku muoti antaa tietyntyylisiä nimiä (kuten on ollut kaikkina aikoina tuonkin jälkeen)?
Hyvä kommentti. Ukillani oli ihan toinen nimi mikä kirkonkirjoissa lukee ja sillä nimellä häntä kutsuttiin. Pappi oli vain erimielinen kastenimestä, joten päätti omin luvin kastaa ukkini toisella nimellä ja se kirkonkirjohin laitettiin, koska tuo nimi oli suomalaisempi (oi niitä aikoja!). Eivät viitsineet hänen vanhempansa alkaa valittamaan, päättivät sitten, että pappi kutsukoot heidän lastaan miten lystää, he kutsuvat häntä sillä nimellä minkä päättivät itse antaa. Tuo nimi oli huomattavasti hienostuneempi kuin nimi, jonka pappi antoi. Näin ollen kirkonkirjoissa on ukkini osalta väärä nimi.
Ruotsissa oli jo 1540-luvulta voimassa skandinaavinen virkanimikäytäntö (yhä voimassa Islannissa).
Suomessa se tarkoitti että kaikki nimet piti esittää virallisissa papereissa ruotsin etelä-södermanlandin murteella. Eli Heikkilän talon perustaja oli Heikki kuten talon nimestä voi päätellä mutta virkanimi oli Henrik. Kyseessä ei ollut siis virallinen nimi. Virkanimi vastasi nykyistä henkilötunnusta lähinnä.
1863 alettiin suomenkielisten kohdalla siirtyä suomeen ja suomalaisiin nimiin.
Käytäntö aiheutti kommelluksia. Eräällä esi-isälläni, Heikki Matinpojalla (Henrik Mattson) oli samanniminen pikkuveli. Vanhemman suomenkielisestä perukirjasta selviää että arkielämässä he oliat Heikki ja Henrik. Pappi oli vaan kirjannut molemmat Henrikeiksi kun ajankohtana oli vielä ruotis käytössä.
Tämä koski muitakin kuin suomenkielisiä. Sukututkijatuttuni etsi isänsä tietoja Ruotsista. Mutta mistään ei löytynyt Jöns Bo-nimistä henkilöä. Kirkkoherran virastosta selvisi että isäukkonsa oli virkanimeltä Bo Johansson jota myös kutsuttiin nimellä Bo i Jönsbacka nimellä.
Tiedän tapauksen jossa Nikinpojat Uoti ja Kauppi (kirjaus ennen virkakieliasetusta) olvat papereissa myöhemmin nimillä Olof Nilsson ja Jacob Nilsson jotka paikallishistoriaan kirjattiin muodossa Olavi Niilonpoika ja Jaakko Niilonpoika.
Karjalaiset esivanhempani Antero, Pietar ja Juosi kirjattiin ensin ruotsalaisittain Anders, Peter/Pehr ja Joseph, sittemmin suomalaisttaina Antti, Pekka ja Jooseppi (mitkä nimet olisivat täysin outoja tuolla murrealueella.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Otsakkeen luettuani päätin tulla vastaamaan että Hedda. Hämmästyin kun sama nimi olikin myös sinulla AP.
Lisään vielä, että olisin voinut valita ko. nimen tyttärelleni jos olisin silloin tiennyt jo. nimen olemassa olosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Adolf.
Halusin antaa myös pojalleni tämän suvussa kulkeneen nimen, mutta jostain syystä se ei miehelleni käynyt.
Adolf on vanha germaaninen kiertoilmaus jotka oli tavallisia eläinten niminä (olisiko asiaa liittynyt metsästysmagiaa). Adolf on sanatarkasti Jalosusi mutta tarkoitti ahmaa.
Teppana