Lue keskustelun säännöt.
Miten elvyttää kuollut suhde?
27.05.2026 |
Jos parisuhde on ruuhkavuosien myötä kämppistynyt, ja toisen läsnäolo lähinnä ärsyttää, voiko asialle tehdä enää mitään, vai laittaa lusikat jakoon? Taloudellisesti erittän huono tilanne erota, ja kaksi lasta, 5v ja 7v.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Voi tietysti.
Sitoutumista suhteeseen, toisesta kiinnostumista, osoittaa huolenpitoa, halu kuulla toisen toiveita, mahdollisten riitojen läpi keskustelua.
Tämä molemminpuolin.
Miten tuo onnistuu, jos pelkkä toisen läsnäolo lähinnä ärsyttää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootko kokeillut kysyä, että halataanko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäiskö teidän ihan nostaa kissa pöydälle ja puhua asiasta? Tai kirjoita kirje ja kerro mitä kaipaat.
En oikein tiedä, mitä kaipaan. Siksi mietinkin, onko vääjäämättömän viivyttelyä yrittää jotenkin piristää tätä "parisuhdetta", vai pitäisikö vaan elää kämppiksinä, kunnes ei enää huvita kämppistellä?
Eihän se mikään kämppissuhde ole, jos olette äkeitä toisillenne. Ei suhteen voi antaa väljehtyä tuolle tolalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä kumman takia suhde on latistunut. Jos sinun vuoksi niin tottakai voit sitä parantaa menemällä miestä vastaan asioissa.
Omalla kohdallani ei onnistunut, koska se oli mies joka päätti ettei halunnut viettää aikaa kanssani, ei puhua eikä halunnut nukkua samassa sängyssäkään. Sitten vain kysyin rakastaako hän. Ei voinut vastata. Asia oli minulle selvä.
En ole homo.
Varoitan riskistä, että yhtenä päivänä yllättäen teille tuleekin ero, vaikka teillä menikin ihan hyvin... vaaran merkit ovat jo ilmassa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi tietysti.
Sitoutumista suhteeseen, toisesta kiinnostumista, osoittaa huolenpitoa, halu kuulla toisen toiveita, mahdollisten riitojen läpi keskustelua.
Tämä molemminpuolin.
Miten tuo onnistuu, jos pelkkä toisen läsnäolo lähinnä ärsyttää?
Mikä puolisossa ärsyttää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi elvyttää ja kannattaa! Etäisyyden vastalääke on läheisyys. Pitää sysätä ärsytys sivuun ja antaa toiselle aito mahdollisuus olla taas kiinnostava ihminen. Varatkaa kahdenkeskistä aikaa, istukaa alas lähekkäin, ottakaa vaikka toista kädestä kiinni ja alkakaa keskustella, kysymään toisiltanne mitä sinulle nyt kuuluu, mitä pyörittelet mielessäsi, mitä tunnet, mitä toivot, mitä pelkäät, mitä toivoisit minulta tässä ja alkakaa kuunnella toisianne, toisen toiveita ja sanoittamaan omia toiveitanne. Halatkaa. Hierokaa toistenne hartioita. Läheisyyttä, läheisyyttä, läheisyyttä, fyysistä ja emotionaalista. On kaikenmoisia harjoituksia millä pääsee alkuun ja taas samalle aallonpituudelle.
Vanhojen hauskojen muistojen verestys valokuvia katsellessa, sisäpiirivitsien muistelu, ...
Vaikka näinkin.
Myös esimerkiksi Väestöliiton parisuhdekeskus.fi tarjoaa runsaasti harjoituksia, joilla pääsee jutun juureen, kuten vaikkapa Harjoitus: toiveet, tarpeet ja tunteet
Varatkaa rauhallinen hetki kahdestaan ja pysähtykää yhdessä parisuhteenne äärelle.
1. Valitse ne vaihtoehdot, jotka kuvaavat sinua ja tarpeitasi tällä hetkellä.
Tarvitsen sinulta…
hellyyttä
kosketusta
kauniita sanoja
ihailua
rehellisyyttä
yhteistä tekemistä
yhteistä ilonpitoa
omaa aikaa
tasavertaisuutta
huolenpitoa
kahdenkeskistä aikaa
Jotain muuta. Mitä?
Puhukaa näistä toiveistanne ja tarpeistanne keskenänne. Kertokaa myös yllättikö joku toisen tarpeista.
2. Jatka lausetta ”Toivoisin, että me…”
Kertokaa lauseenne toisillenne vuorotellen. Älkää unohtako katsekontaktia.
3. Täydennä seuraavia sinulle sopivia lauseita ja kerro ne kumppanillesi. Kuuntele seuraavaksi kumppanisi lauseita. Vaihtakaa välillä vuoroa, kumpi aloittaa.
Ilahdun, kun sinä…
Kun tapasimme, kiinnitin ensimmäiseksi huomiota sinun…
Olen onnellinen, että sinä olet…
Haluan kiittää sinua siitä, että…
Haluan sinua erityisesti silloin, kun…
Jos keskustelut ei kiinnostele, niin sitten arkiset huomioinnit alkuun. Ole aloitteellinen, vaikkei toinen olekaan. Jos oikeasti haluat jotain yhteistä tulevaisuutta vielä, niin pitää unohtaa "en mä, kun et säkään" - ajattelu.
Ei syyttelyä, vaan omien tunteiden puhumista ja mitä haluaa ja mitä odotuksia olis. Tehkää perheenä jotain puistojuttuja tms. jos ei kaksistaan huvita lähteä.
Yritä funtsia mihin sä alunperin ihastuit rakastuit... Vaikka ihminen oliskin muuttunut iän myötä, niin kyllä ne tietyt piirteet siellä vielä on. Esim huumorintaju, jos se oli teidän juttu. Tai extremejutut, teatteri, musa, taiteet yleensä...
Me ollaan pariin kertaan elvytetty meidän parisuhde. Parhaillaan kolmas yritys menossa.. Lapset ovat just muuttaneet pois ja me tosiaan ollaan kahden. Kyllä me jotain jutun juurta saadaan aikaiseksi ja hän jopa kysyi viime viikolla, että katsottaisko sarjaa yhdessä. Katottiinhan me. < ei ole pariin vuoteen tapahtunut, kuten ei paljoa muutakaan. Tänään tein hänen lempiruokaansa jja jopa jälkkäriä. Oli otettu kiiteli vuolaasti, hymyillen. :)
32 v yhdessä, eikä erota osata, mutta kyllä tää taas tästä.. toivottavasti. Rakastan mä sitä kuitenkin vielä, vaikka on päiviä, kun vaan miettii, että milloin se lähtee, lähtis jo... miksei se mene jo. Leikin nukkuvaa kunnes ovi kolahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi tietysti.
Sitoutumista suhteeseen, toisesta kiinnostumista, osoittaa huolenpitoa, halu kuulla toisen toiveita, mahdollisten riitojen läpi keskustelua.
Tämä molemminpuolin.
Miten tuo onnistuu, jos pelkkä toisen läsnäolo lähinnä ärsyttää?
Mikä puolisossa ärsyttää?
Aivan kaikki.
Kuollut. No kuolleet ei enää herää kyllä. Ne on jo lähtenyt henkensä puolesta muihin korkeuksiin. Riippuu uskonnosta mihin suuntaan . Ylös vai alas. Eikä rakkautta voi pakottaa eikä ostaa . Se vaan ei oo myynnissä . Rahajumala maailmassa julmaa .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa muistaa ne vanhuuteen kuuluvat hormonivajeet ja se että lapsen lapsia tulee . Voi suunnitella myös mitkä tavarat antaa kullekin lapselle jo ennen kuolemaansa . Ja antaa jos niillä jo on vakituiset asunnot. Nyt on aikaa siivota kellarihäkit ja autotallit. Kuin miettiä mitä jää lapsenlapsille. Ulkoilmassa myös ajatukset selkiytyy . Lapsille voi aina antaa lakanaa lahjaksi ja tyynyliinoja kuin teettää valokuvista paperi kopioita tai tulostaa lapsille. Muistoksi. Kuin voi puolison kanssa katsoa vanhoja nuoruus kuvia yhdessä. Käydä sukulaisissa hyvästijättö kierros ennen kuin kuolee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuolleet haudataan ja jatketaan elämää muiden kanssa. Valitettavasti. Hetkeksi saattaa saada elvytettyä mutta eipä siitä koko loppuelämän suhdetta saa jos on kuollut nyt jo.
Jätä se äijä. Lapset ovat automaattisesti äidin hoivissa, mies saa anella että edes joskus heitä tapaa.
50% kaikesta on sinun, ellei ole ehtoa tehty.
Olet varmasti onnellisempi yksin ja maailma on täynnä nuoria oriita jotka haluavat vanhempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa täälläkin mietitään ja lapsetkin suunnilleen saman ikäisiä. Meillä mies käytännössä lopetti kaiken parisuhteeseen panostamisen toisen lapsen syntymän jälkeen. Kaikki aloitteet hellyyteen ja yhteiseen aikaan on tulleet minulta. Seksi häntä välillä kiinnostaa, mutta ei esim suutelu sen aikana. Päätin lopettaa yrittämisen ja katsoa, jos mies jotenkin herää tilanteeseen. Ei näytä innostavan, telkkari ja pleikkari on tärkeämmät. Välillä saattaa mainita, että olisi kiva käydä ravintolassa x, mutta ei tee elettäkään asian järjestämiseen.
Jos erottaisiin, tulisi valtavasti tappiota asunnon myynnistä ja maksettaisiin lainoja sekä vuokraa. Pakko siis tulla edes jollain tasolla toimeen.
Vierailija kirjoitti:
Jos keskustelut ei kiinnostele, niin sitten arkiset huomioinnit alkuun. Ole aloitteellinen, vaikkei toinen olekaan. Jos oikeasti haluat jotain yhteistä tulevaisuutta vielä, niin pitää unohtaa "en mä, kun et säkään" - ajattelu.
Ei syyttelyä, vaan omien tunteiden puhumista ja mitä haluaa ja mitä odotuksia olis. Tehkää perheenä jotain puistojuttuja tms. jos ei kaksistaan huvita lähteä.
Yritä funtsia mihin sä alunperin ihastuit rakastuit... Vaikka ihminen oliskin muuttunut iän myötä, niin kyllä ne tietyt piirteet siellä vielä on. Esim huumorintaju, jos se oli teidän juttu. Tai extremejutut, teatteri, musa, taiteet yleensä...
Me ollaan pariin kertaan elvytetty meidän parisuhde. Parhaillaan kolmas yritys menossa.. Lapset ovat just muuttaneet pois ja me tosiaan ollaan kahden. Kyllä me jotain jutun juurta saadaan aikaiseksi ja hän jopa kysyi viime viikolla, että katsottaisko sarjaa yhdessä. Katottiinhan me. < ei ole pariin vuoteen tapahtunut, kuten ei paljoa muutakaan. Tänään tein hänen lempiruokaansa jja jopa jälkkäriä. Oli otettu kiiteli vuolaasti, hymyillen. :)
32 v yhdessä, eikä erota osata, mutta kyllä tää taas tästä.. toivottavasti. Rakastan mä sitä kuitenkin vielä, vaikka on päiviä, kun vaan miettii, että milloin se lähtee, lähtis jo... miksei se mene jo. Leikin nukkuvaa kunnes ovi kolahtaa.
Kuollut suhde. Olisit onnellisempi yksin. Ei kannata jäädä vaikka "rakastaa" vaan elää ja nauttia sinkkujen kanssa.
Ei pitkät parisuhteet=avioliitot mitkä kestää yhden ihmisen kanssa koko elämän—nykypäivänä ei mitään järkeä niissä.Sitähän kuolee pystyyn jos seksikin loppuu ja toisen pärstä alkaa ärsyttää ja riitelyä.Mutta minkäs teet kun omaisuus yhteistä.Löysässä hirressä hautaan saakka.
Vierailija kirjoitti:
Samaa täälläkin mietitään ja lapsetkin suunnilleen saman ikäisiä. Meillä mies käytännössä lopetti kaiken parisuhteeseen panostamisen toisen lapsen syntymän jälkeen. Kaikki aloitteet hellyyteen ja yhteiseen aikaan on tulleet minulta. Seksi häntä välillä kiinnostaa, mutta ei esim suutelu sen aikana. Päätin lopettaa yrittämisen ja katsoa, jos mies jotenkin herää tilanteeseen. Ei näytä innostavan, telkkari ja pleikkari on tärkeämmät. Välillä saattaa mainita, että olisi kiva käydä ravintolassa x, mutta ei tee elettäkään asian järjestämiseen.
Jos erottaisiin, tulisi valtavasti tappiota asunnon myynnistä ja maksettaisiin lainoja sekä vuokraa. Pakko siis tulla edes jollain tasolla toimeen.
Raha ratkaisee. 👍
Hormonit ja tiede avuksi.
Ihokosketus lisää oksitosiinia. Taka-ajatukseton lämmin halaus tai pari ohimennen jokapäivä viikon ajan.
Kokeile, tee empiirinen koe.
Me tehtiin ja jo parin päivän jälkeen halauskerrat moninkertaistuivat ja kaikki muu kosketus sen myötä.
Hellyys ja kuhertelu palasi suhteeseen ja sen myötä aukesi keskusteluhanat.
Tsemppiä!
Elvyttää miten? Ei tiedän paneskella tarvitse, kun lapset on tehty jo. Ärsytykseen auttaa oma aika ja meditaatio. Koita olla kiitollinen puolisosta.
En ole homo.