Oletko koskaan ihastunut työkaveriin
Kommentit (56)
Olen, kolmas vuosi menossa. Käytännössä odottelen, että minulle selviää, että hänkin on ihastunut minuun. En halua kiirehtiä sitä. Se kun muuttaa asioita. Joudun ottamaan eron nykyisestä eukosta ja moni asia menee uusiksi.
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä huorakyselyitä. Haukotuttaa. Onko nyt jollain jäänyt hieman levy päälle päälle päälle... Huo ruus se on kyllä elämän ihanuutta ja silleen siitä elämästä tulee hyvää ja arvokasta, eikun...
Siis tekeekö ihastuminen työkaveriin ihmisestä hu o r an? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas näitä huorakyselyitä. Haukotuttaa. Onko nyt jollain jäänyt hieman levy päälle päälle päälle... Huo ruus se on kyllä elämän ihanuutta ja silleen siitä elämästä tulee hyvää ja arvokasta, eikun...
Siis tekeekö ihastuminen työkaveriin ihmisestä hu o r an? :D
Ymmärräthän keskustelevasi MT-potilaan kanssa.
Kyllä. Itse vaihdoin työpaikkaa molemmilla kerroilla.
Olen ollut pitkän aikaa ihastunut työkaveriin ja hänkin ehkä, flirtistä päätellen, on kiinnostunut minusta.
Mutta kun rohkeus ei riitä aloitteen tekemiseen!!!
Se on raastavaa, kun ihastus tulee työpaikalla vastaan ja moikkaa. Tunnen häntä kohtaan vetoa, hänen olemuksessaan on jotain sellaista mikä vetoaa minuun. Muissa naisissa sitä ei ole.
Työpaikkaromanssit ovat syvältä.
Onnettomasti rakastunut, eikä auta etäisyys.
Olen ihastunut. Hän on naimisissa. Monta kertaa on tehnyt mieli flirttailla vähän ronskimmim, mutta olen saanut hillittyä itseni.
Olen moneenkin, mutta en ole kuvitellut yhdenkään kanssa asioiden siitä etenevän eikä ole edenneetkään vaan ihastuksen tasolle jäänyt. Muhun myös moni ollut ihastunut, mutta ei kukaan vakavasti otettava ja tunteet on hiipuneet omia aikojaan niissäkin.
Vierailija kirjoitti:
Olen, kolmas vuosi menossa. Käytännössä odottelen, että minulle selviää, että hänkin on ihastunut minuun. En halua kiirehtiä sitä. Se kun muuttaa asioita. Joudun ottamaan eron nykyisestä eukosta ja moni asia menee uusiksi.
Ei se välttämättä ikinä selviä, jos et kysy
Kyllä. Mutta kun se likka on hetero :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt ekaa kertaa, mutta pitkä ihastus on. Toinen vuosi menossa. Olemme kummatkin tahoillamme naimisissa. Yritän päästä tunteesta eroon ja välttelen häntä aina kun mahdollista.
Hyvä, hyvä kun välttelet, nimittäin se on valinta sinun oman terveytesi ja hyvinvointisi edistämiseksi. Jos minun mieheeni kajoaisi joku työpaikan nainen tavalla tai toisella, sopimattomin sanoin tai fyysisesti tai mitenkään, niin nainen tulisi huomaamaan, että se oli hänen elämänsä kirkkaasti pahin virhe. Eikä se lahja lopettaisi antamistaan. :)
Kannattaa miettiä tässä elämässä kuinka itse käyttäytyy, niin että se on kestävästi reilua ja oikein sekä muiden rajoja ja parisuhteita kunnioittavaa, sillä ihan kaikella on lopulta taipumus tulla oleellisten osapuolten tietoon. Hyvissä oikeissa parisuhteissa ihmiset nimittäin puhuvat toisilleen rehellisesti kaiken, eikä mitään, minkäänlaisia itselle sattuneita tilanteita piilotella rakkaalta, joten jos sä käyttäydyt varattua kohtaan asiattomasti, puoliso saa kyllä tietää. Nuo teidän joidenkin surkeat kulissit missä hyväksikäytätte narsistina omaa kumppanianne ja samalla himoitsette jonkun toisen uskollista hyvää kumppania ovat oma lukunsa, mutta peilistänne löytyy syypää, ei muista ihmisistä. Olette syöpää, mutta onnneksi sen teistä myös vaistoaa ja tajuaa.
Olet aika agressiivinen tuntemattomalle siihen nähden että sinulla on uskollinen hyvä kumppani...
Olen ihastunut, tapahtui hitaasti etten osannut tehdä ajoissa asialle mitään. Nyt olen ihan korviani myöten lätkässä.
Jännää, kuinka on lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka tuosta ihastumisesta on seurannut vain hyvää, mutta silti tehdään kaikki mahdollinen, jotta mitään ei ikinä tapahtuisi. En tarkoita että puolisoa menisi jättämään, mutta sinkulla se riski on niin pieni että menee puhtaaseen jääräpäisyyteen, ettei edes yritä.
Ja heti tuli alapeukku. Huomaatteko? Puhdasta manipulaatiota. Todennäköisesti vieläpä ihan valtiollista sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi en. Se olisikin viheliäinen työpaikka, jos siinä ohessa olisi ihastunut työkaveriin.
Viheliäinenpä todella..
Hyvä, hyvä kun välttelet, nimittäin se on valinta sinun oman terveytesi ja hyvinvointisi edistämiseksi. Jos minun mieheeni kajoaisi joku työpaikan nainen tavalla tai toisella, sopimattomin sanoin tai fyysisesti tai mitenkään, niin nainen tulisi huomaamaan, että se oli hänen elämänsä kirkkaasti pahin virhe. Eikä se lahja lopettaisi antamistaan. :)
Kannattaa miettiä tässä elämässä kuinka itse käyttäytyy, niin että se on kestävästi reilua ja oikein sekä muiden rajoja ja parisuhteita kunnioittavaa, sillä ihan kaikella on lopulta taipumus tulla oleellisten osapuolten tietoon. Hyvissä oikeissa parisuhteissa ihmiset nimittäin puhuvat toisilleen rehellisesti kaiken, eikä mitään, minkäänlaisia itselle sattuneita tilanteita piilotella rakkaalta, joten jos sä käyttäydyt varattua kohtaan asiattomasti, puoliso saa kyllä tietää. Nuo teidän joidenkin surkeat kulissit missä hyväksikäytätte narsistina omaa kumppanianne ja samalla himoitsette jonkun toisen uskollista hyvää kumppania ovat oma lukunsa, mutta peilistänne löytyy syypää, ei muista ihmisistä. Olette syöpää, mutta onnneksi sen teistä myös vaistoaa ja tajuaa.