Lapsen syntymä ja lapsen aiheuttama kuormitus (univelka)

En oo kuullut vähättelyä. Univelka on kidutusta ja todella rankkaa elimistölle. Pistää pitkään jatkuessaan kaiken sekaisin ja voi viedä sekä fyysisen, että henkisen terveyden pitkäksi aikaa. 

Mutta lapsetkin on hyyvin erilaisia. Toiset nukkuu paljon paremmin kuin toiset. Ja silloin nukkuu vanhemmatkin paremmin.Ok. Vauva-aikana ei huonoilta unilta varmaan voi välttyä yksikään vanhempi. Mutta jos hyvä tuuri käy, niin se ei kestä ihan hirveän kauan. 

...

Lapseeton? Onko myös koiraaton ja kissaaton?

Sori oli pakko :)

kaikki lapsia saaneet tietää...ja meitä on paljon ;)

Vauva-aika univelkoineen on kuitenkin vain yksi hyvin lyhyt elämänvaihe. Mutta kun puhut lapsen aiheuttamasta KUORMITUKSESTA, todistat ettei sinun olisi ikinä pitänyt saada lasta. Hän ei pyytänyt syntyä sinulle.

Me kaikki olemme kuormituksia vanhemmillemme ja olemme saaneet kuulla siitä.

Mihin sinä aloituksella pyrit?!? T. Perheellinen

Minulle syntyi lapsi. Hän kuoli. Luuletko etten ymmärrä mitään univelasta nyt kun olen lapseeton? Vttu luule uudestaan.

Siksi kai olisi parasta tehdä lapset parikymppisenä, eikä bilettää yökerhoissa. Noh, eihän se olisi fiksua kuin biologian kannalta.

Itse sain lapset kolmikymppisenä, molemmat nukkuivat hyvin ja se oli silti tosi raskasta. Nyt nelikymppisenä en voisi kuvitellakaan vauva-arkea.

Nooh mulla oli univelkaa 2 vuotta putkeen kun lapset syntyi vuoden ikäerolla. Äijä senkun nukkui aina vaan , ei hoitanut koskaan vauvoja. Eikä muutakaan hoitanut kodissa.

Kenkää prsuuksille vetelysvapaamatkustajalle. 😂

Riippuu lapsestakin. Ekalla lapsella oli koliikki, toinen lapsi syntyi 1v2kk ikäerolla. Oltiin väsyneitä. Kolmas lapsi on nukkunut kuin tukki yönsä alusta asti, nukuttiin äitiyslomallakin jo klo 23-9.00 ja välillä vaan tissi suuhun ja unta palloon. 

Kaikki lapset eivät suinkaan valvonta vanhempiaan, vaan jo vastasyntyneenä nukkuvat 8-10h putkeen. 

Ja vanhemmat voivat vuorotella hoitovastuta esim.työssäkäyvä viikonloput ja 1-2 yötä viikolla.

En ole ikinä kuullut että lapseton vähättelisi työmäärää. Jos joku vähättelee, se on vanhempi, joka vertaa omiin kokemuksiinsa. Kaikille aika ei ole raskasta, joten hyvin valvomista sietävän ja hyvin nukkuvan lapsen vanhempi vähättelee herkiten. 

On se raskasta, varsinkin jos ei ole tukiverkkoa ja puoliso ei paljoa osallistu. Sillä hetkellä lohduttaa vain vähän, että helpottaa tulevaisuudessa. Éi siinä jaksa edes alkaa hankkia eroa huonoksi osoittautuneesta siipasta. Olen ollut samassa liemessä. Yritä saada jostain joku jeesaamaan vähän.  Ja mikä tärkeintä, elä hetki kerrallaan, älä murehdi huomisen paineita, äläkä varsinkaan ymmärtämättömien tunneälyttömien kommentteja. Usko: kaikki järjestyy!