Lue keskustelun säännöt.
"Ennenvanhaan" muutettiin työn perässä
25.05.2026 |
Ei jääty valittamaan ettei täällä syrjäkylillä ole työtä. Otettiin alivuokralaisasunto jotta saatiin parempi asunto vuokrattua ( vaikka pihamökki tai okt yläkerta) tai ehkä joku sukulainen piti viikon sohvalla.
Ei ollut muuttoavustuksia, sosiaalista asuntotuotantoa.
Kommentit (160)
Ei kaikki muuttaneet, joku jäi kotitaloon isännäksi tai emännäksi, ja myös sisaruksia saattoi jäädä jotka ei avioituneet, meidän kylällä. Meidän Perhe muutti isän työn takia, sitten äiti sai työpaikan niin muutettiin sinne työsuhde asuntoon ja iskä å vaihtoi työn komennushommiin tvh:lle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus ennen vanhaan (vielä 80-luvulla) tehtailla oli asuntoja työläisille, jos muutit työn perässä tehtaaseen töihin niin asuntokin saattoi löytyä edullisella vuokralla tehtaan läheltä. Työsuhteet oli yleensä vakituisia ja mikäs siinä sitten oli säästäessä omaan asuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki muuttaneet, joku jäi kotitaloon isännäksi tai emännäksi, ja myös sisaruksia saattoi jäädä jotka ei avioituneet, meidän kylällä. Meidän Perhe muutti isän työn takia, sitten äiti sai työpaikan niin muutettiin sinne työsuhde asuntoon ja iskä å vaihtoi työn komennushommiin tvh:lle.
Vielä 80-luvulla maatila joka on nyky mittapuun mukaan tosi pieni saattoi tarjota elannon
Kyllä muuttaisin jos työpaikan saisin. Tällä alueella oli ennen vanhaan, noin 50 vuotta sitten 400 työtöntä. Nyt on 4000. Silloin ennen oli myös työsuhdeasuntoja. Itsekin sain olla 30 vuotta samassa paikassa ja sen jälkeen parikymmentä eri työpaikkaa. Nyt ei mitään ja alan olla aika vanhakin
Siinä tehtiin virhe,ei olis pitänyt muuttaa.Minulla oli kyllä töitä siellä missä synnyinkotikunta,oli liikaakin kaikkea.Miksi juuriltaan pitää muuttaa?? Ikinä kotiudu mihinkään hälinää ihmis vilinää..ei se ole koti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö, milloin tälläistä aikaa on ollut, että on asuttu jonkun pihavajassa? Monella isommalla työpaikalla, esim. tehtaalla oli tarjota asuntoja työntekijöille. Hiljaista on nykyään.
Pihamökki? Niitähän oli vielä rintamiestaloissakin. Piharakennuksesa jossa hyyskät, puuliiteri ja sauna oli usein päädyssä myös asunnoksi tarkoitettu huone.
Niissä oli edullinen vuokra ja talojen yläkerrat ja nää pihamökit oli yleisiä asuntoja vielä 60-luvulla ennenkuin vuokrakerrostalojen rakentaminen vauhdittui.
Pitää tasan paikkansa. Minunkin lapsuudenperheessä me asuttiin yhden ison talon piharakennuksessa. Se oli ihan ok asunto.
Yksi ystäväni asui vanhempineen myös yhdistetyn sauna - vaja - liiteri -rakennuksen yläkerrassa 50-60 -luvulla. Niillä oli vain yksi huone ja keittiö. Niillä haisi aina saunalle.
Vierailija kirjoitti:
Ennenvanhaan jos yksi työ loppui uudella paikkakunnalla, niin heti löytyi uusi tilalle.
Ei enää nykyään.
Juuri näin. Muutin itse saatuani toimen. Olin ihan onneni kukkuloilla, että pääsee töihin. Yli puoli vuotta työttömänä ennen sitä. Minulle soitettiin edellisen viikon perjantaina, että tämä aloitus ei nyt onnistukaan, on tehty valitus ja muutoksenhaku, toimea ei voidakaan täyttää vielä. Itkin, itkin ja itkin. Olin ottanut velkaa 800€ muuttokuluihin. Olin maksanut uuden asunnon takuuvuokran , anellut toisessa kaupungissa entiseltä vuokranantajalta, että saan sieltä jo ennen muuttoa takuuvuokran pois. Ja senttiäkään en muuten saanut muuttoavustusta Kelasta.
Sitten kun kaikki valitukset oli käsitelty ja olin myynyt esim. ruokapöydän ja tuolit että saan rahaa ruokaan, ja Visan luottokin oli tapissaan, ja oli ollut jo ennestään luottoa tonni, niin sitten ne suvaitsi töistä ilmoittaa, että voit aloittaa. Siis olin muuttanut huhtikuun lopussa ja työt alkoi elokuussa, koska minun perehdyttäjä sattui olemaan lomalla heinäkuussa 4 vkoa.
Eikä se niin mennyt, että on ikuinen toimi, kuten minä kuvittelin. Meillähän tuli tuosta alle vuoden päästä organisaatiomuutos. Minun toimi lakkasi olemasta. Tai ei, se on väärin sanottu, siis minulle tarjottiin tietenkin uutta upeaa mahdollisuutta. Näin ne hommat pyörii. Tämä uusi upea mahdollisuus olikin sitten vähän mielenkiintoisempi juttu. Ensinnäkin laittaa työhön, johon en ole pätevä. Siis minulla on korkeakoulututkinto, mutta kun se toisen alan amiskoulutus puuttuu. Ei siinä mitään, työ tekijäänsä opettaa, mutta on se nyt noloa, kun ei osaa työtään. Kuvitelkaa nyt toiselta alalta esimerkki, että joku olisi vaikkapa luokanopettaja ja kun koulu suljetaan, se opettaja siirretään kaupungin rakennukselle muurariksi. Sinulle maksetaan muurarin palkkaa, muttet osaa muurarin työtä, teet vaan jotain mitä joku pätevä sanoo. En ole luokanopettaja, mutta vastaava tilanne oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jyväskylä ei ole syrjäkylä. Lisäksi kun kerran puolisollani on täällä hyväpalkkainen, vakituinen työ ja lapsilla kavereita, niin miksi ihmeessä muuttaisin? Pitäisikö koko perheen muuttaa jonkin pikkupätkän takia toiselle puolelle maata, vai pitäisikö lapset erottaa toisesta vanhemmastaan?
Lisäksi, eipä noita töitä ole oikein missään tarjolla kaikille halukkaille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko AP joku vuokralla asuva, joka yrittää saada lisätienestiä alivuokralaisilta?
Sitähän ne tukihuijarit tekevät. Vuokraavat itse vuokraamaansa asuntoa muille ja ottavat asumistuet Kelalta ja vuokrat alivuokralaisilta.
Vai miksi mainostat alivuokraa tienä onneen?
En vaan muistelmana. Tapana miten ennen asuttiin. Työväki ja opiskelijat. Ei opiskelijoillakaan ollut yhreiskunnan maksamaa saunallista yksiötä silloin.
Itse lähdin työhön, toisen tytön kanssa asuttiin yläkerran hellahuoneessa, kantovesi, ulkokäymälä. Sauna kertaviikkoon kuului vuokraan. Pihamökit olivat myös silloin asuttuja, siinäkin talossa joku vanha mummu vuokralla siinä
Tiedätkö sinä mitä alivuokra-asunnolla tarkoitetaan?
Puhut ilmeisesti asunnon osan vuokraamisesta.
Alivuokrasopimus voi koskea koko asuntoa tai asunnon osaa. Ihan samalla tavalla vuokrasuhde voi koskea koko asuntoa tai asunnon osaa.
Vuokrasopimuksen ja alivuokrasopimuksen ero on siinä, että ensimmäisessä vuokraajana on omistaja ja toisessa vuokraajana on vuokralainen.
Nykyään aika harva vuokranantaja hyväksyy asuntonsa alivuokraamista.
Alivuokraus tarkoittaa sitä että vuokrataan osa asunnosta, yleensä yksi huone, toiselle henkilölle ja itse asutaan samassa asunnossa. Alivuokraus on loppunut Suomessa tukijärjestelmän takia. Alivuokrausta esiintyy edelleen Airbnbssä siten että jotkut pienituloiset suomalaiset vuokrailevat yhtä huonetta (kaupungin vuokra?-)asunnostaan matkailijoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miettinyt noiden "syrjäkylien" nuoria naimattomia ihmisiä miksei ole uskallusta lähteä sinne mistä työtä ehkä saisi?
Olen tietoinen kyllä ettei työpaikkoja etenkään vähän koulutetuille ole.
"Ennenvanhan" oli se pakko lähteä, kansakoulu loppuun, sitten kaupunkiin työtä etsimään ja kimppa-asuntoihin.
Moni ajattelee varmaan, että miksi kaupunkiin pitäisi muuttaa? Hyvässä lykyssä syrjäkylällä asuu ilmaiseksi, monilla siellä asuvilla on usein käytössä joku mummon, papan tai muun sukulaisen vanha talo, jota saa asua ilmaiseksi pitämällä sitä lämpimänä. jos olet kouluttamaton, eikä sinulla ole juuri lainkaan työkokemusta, niin varmaa on, että töitä ei kaupungista löydy. Maaseudulla saattaa joku vielä töitä tarjotakin, jos sellaiseen on kiinnostusta. Ehkä auttelee vanhoja sukulaisia ainakin.
Itse asiassa moni keski-ikäinen (usein mies) on kokeillut elämistä kaupungissa tai on ehkä pitkäänkin elänyt kaupungissa, mutta joutunut työttömäksi, eronnut jne. ja niin vähin äänin on palannut maaseudulle takaisin. Elämisen kulut yksin asuvalla miehellä ovat pienet, ja maalla hyvässä lykyssä vielä pienemmät kuin kaupungissa.
Vierailija kirjoitti:
Miettinyt noiden "syrjäkylien" nuoria naimattomia ihmisiä miksei ole uskallusta lähteä sinne mistä työtä ehkä saisi?
Olen tietoinen kyllä ettei työpaikkoja etenkään vähän koulutetuille ole.
"Ennenvanhan" oli se pakko lähteä, kansakoulu loppuun, sitten kaupunkiin työtä etsimään ja kimppa-asuntoihin.
Mihin vähä-älyinen työkyvytön ja masentunut muuttaisi kun ei kykene töihin ja isommalla paikkakunnalla eli kaupungissa asuminen paljon kalliimpaa.
Töitä ei myöskään ole enää tarjolla tällaisille jotka kykenee lähinnä yksinkertaisiin ns. lapiohommiin vaan nykyään pitää olla koulutus ja kaikenmaailman kortit ym. johonkin hyllyjen täyttelyynkin ja näihinkin hommiin jonottaa se satatuhatta muuta ihmisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennenvanhaan naiset evät välttämättä käyneet töissä ja yhden aikuisen palkka riitti aina koko perheen elättämiseen.
Nykyään tarvitaan kahden ihmisen palkka, että saadaan asumiskulut katetuksi ja lapsille leipä suuhun.
Kun toisella vanhemmalla on vakituinen työpaikka paikkakunnalla X, on epäreilua, jos toinen huoltaja muuttaa toiselle paikkakunnalle töihin ja jättää esim. isän kolmen pienen lapsen yksinhuoltajaksi.
Jos ajatellaan syrjäisten seutujen asukkaita ylipäätään, tuskin moni varsinaisesti valittaa siitä, että töitä ei ole. Sehän on normaali asiaintila ja ollut kaikkien tiedossa jo kymmeniä vuosia. Siitä saakka, kun metsätalous lakkasi työllistämästä pokasahamiehiä, on syrjäisen maaseudun työttömyys ollut selviö.
Välillä toivoisin, että voisin elää niin kuin joku aiemmin kommentoi: asuisi kesät maaseudulla, ja tulisi talveksi kaupunkiin tekemään töitä. Ikävä kyllä Suomessa yleensä on niin päin, että kesällä on tarjolla töitä, mutta syksyllä, keväällä ja talvella niitä ei juuri ole.
Mutta jos saisin "varman" kausityöpaikan joka talveksi, irtisanoutuisin nykyisestä työstäni, asuisin kesät vaikka jossakin rivitalonpätkässä maaseudulla tai pienessä kaupungissa edullisesti, ja talveksi sitten menisin töihin isompaan kaupunkiin. Enkä välttämättä edes tarvitsisi hirveästi yhteiskunnan tukia elämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus ennen vanhaan (vielä 80-luvulla) tehtailla oli asuntoja työläisille, jos muutit työn perässä tehtaaseen töihin niin asuntokin saattoi löytyä edullisella vuokralla tehtaan läheltä. Työsuhteet oli yleensä vakituisia ja mikäs siinä sitten oli säästäessä omaan asuntoon.
Omalla paikkakunnalla on vielä jäljellä noita työläisille rakennettuja asuntoja esim. halpoja rivitaloja jotka rakennettu joskus 70-80 luvulla terveyskeskuksen viereen hoitajien asunnoiksi. Nykyään nuo on kaikki purkukuntoisia hometaloja.
Ennen vanhaan riitti että muutti työn perässä sen yhden kerran. Nykyisin pitäisi muuttaa kerran vuodessa.
Itse muutin työnperässä viimeksi 2 vuotta sitten
Vierailija kirjoitti:
Pikemminkin nykyään pitäisi muuttaa takaisin metsiin jokaisen oikeudella elämään. Tämä helpottuisi paljonkin, jos tukia leikattaisi ja ihmiset lähtisi keväästä kesään tai jopa syksyksi pois työmarkkinoilta metsiin oleilemaan.
Siinä vuokralorditkin ihmetelisi että eikö ketään enää kiinnosta vankikoppi ja orjatyöpaikka lähiössä.
Moni nuori ei enää osaa kalastaa tai liikkua luonnossa. Kesäksi eräilemään oli pitkään yksi sellainen lakon muoto monissakin piireissä ja eräilytaitoja pidettiin yllä. Töissä oltiin vain talvi ja kun kesä koitti niin lähdettin takaisin luontoon mökille tai suvun alueelle asustelemaan pois "sivistyksestä". Nykyiset syrjäytyneet tai jumissa olevat nuoret on niitä joiden suku tuli kaupunkeihin tehtaiden lähettyville sotien jälkeen ja kiihtyi kuuskytluvulla.
Lapsia syntyi ihan ysärille asti näissä piireissä. Onnekkaimmat syntyi ennen 80-lukua.
Se lyhyt ajanjakso kun työpaikat halusi maksaa kelvollisesti työssäkäyville oli suhteellisen lyhyt aika. Kaikki kyllä tiesi oikeistolaisten ahneuden ja tämä näkyi pitkään esimerkiksi äänestyskäyttäytymisessä. Kekkonenkin oli tiettyä mieltä kokoomuksesta. Nyt ne huono-osaiset, jotka koko ysärin laman ja ovat edelleen pk-seudula ja kaupunkien lähiöissä, ovat kaukana kotiseuduilta jumissa, vailla erätaitoja ja suomalaisuutta. Ovat kadottaneet yhteyden luontoon. Se on ankeaa elämää lähiössä ilman virikkeitä. Kuin vankila ja mt-ongelmat lisääntyy.
Tämä porukka on uhreja ja heidän esivanhemat tulivat hyviin työpaikkoihin ja edullisiin uusiin asuntoihin, joista on jäljellä vain raunioita ja homekämppiä. Tämä väestö on unhoitettu ja heitetty syrjään. He lähestyvät pian keski-ikää ja vanhimmat ovat jo keski-ikäisiä.
Heidät on osittain korvattu muualta tuodulla työväellä. Suvun maat on myyty ja kaikki juuret kadotettu. Ei ole enää mitään paikkaa mihin he voisivat paeta tai mennä edes kotiin. Täysin henkisesti kodittomia ihmisraunioita.
Heiltä nyt leikataan ja kovaa.
Olet oikeassa. Tämä on ollut kehityksen suunta. Ketään yksittäistä ihmistä ei voi syyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö, milloin tälläistä aikaa on ollut, että on asuttu jonkun pihavajassa? Monella isommalla työpaikalla, esim. tehtaalla oli tarjota asuntoja työntekijöille. Hiljaista on nykyään.
Pihamökki? Niitähän oli vielä rintamiestaloissakin. Piharakennuksesa jossa hyyskät, puuliiteri ja sauna oli usein päädyssä myös asunnoksi tarkoitettu huone.
Niissä oli edullinen vuokra ja talojen yläkerrat ja nää pihamökit oli yleisiä asuntoja vielä 60-luvulla ennenkuin vuokrakerrostalojen rakentaminen vauhdittui.
Puhutaanko nyt jostain torppariajasta? Molemmat omat vanhemmat asuneet rintamamiestaloissa, lisäksi miehen suvussa saman ajan talo, eikä niiden ulkorakennuksissa kyllä ketään ole majoitettu, eläimille oli tilat, kanalaa ja sikalaa.
Ei todellakaan puhuta mistään torppariajasta. Sinulta puuttuu nyt oikea perspektiivi. Taidat olla vielä liian nuori ottamaan kantaa tähän asiaan, tai sitten kasvanut jossain yläluokan umpiossa.
Minä synnyin 50-luvun alussa ja totisesti silloin asuttiin paljon niinsanotusti toisten nurkissa, eli juuri näitten omakotitalojen yläkerroissa ja erilaisissa piharakennuksissa ymv. Vielä 70-luvun alussa minä ja mieheni asuttiin yhden rintamamiestalon yläkerrassa ja siihen kotiin syntyi lapsemmekin.
Sittemmin ostimme itsellemme vanhan rintsikan, josta oli rakentaja jättänyt yläkerran puolivalmiiksi. Rakensimme yhdessä sen kuntoon ja sinne muutti sitten miehen sisko miehineen, kolmeksi vuodeksi.
Voisin kertoa paljonkin niistä asumuksista, missä ihmiset asui vuokralla niihin aikoihin, mutta ainakin omat ikätoverini tietävät ne asiat jo muutenkin ja kyllä nuoremmatkin. Omakin lapseni 90-luvulla muutti sukulaisen omakotitalon yläkertaan vuokralle, kun halusi asua itsenäisesti.
Ei kannata lähteä "äitiäs neuvomaan," niin kuin ennen sanottiin.
Ennen vanhaan ap ois ottanut alivuokralaiseksi jonkun työn perässä muuttaneen ihmisen.
Miljoona ihmistä on muuttanut pääkaupunkiseudulle. Kyllä se on tehtävissä.