**KesäHeinät ja viikko20**

Ihan hirmuinen tuuli siis ainakin täällä meillä päin. Siksipä olenkin pessyt tänään peittoja ja petareita, kun ne kuivuvat tosi nopsaan. Pinnasängynsuojan ja vauvan peitonkin pesin. Kuivatteletteko te muut muuten ulkona vauvan kamppeita, vai välttelettekö siitepölyä? Minä olen osan kuivannut ulkona ja osan sisällä. Ihan sattumanvaraisesti siis, lähinnä säiden mukaan.



Oli tosiaan tulleet kuvat uudesta ä-pakkauksesta ja ihan kivaltahan se edelleen näytti. Mutta mulla on yleensä sellainen tuuri, että en kyllä nuolaise, ennen kuin se pakkaus on kotona asti.



S@ri@lle toivottelen jaksamista minäkin! Sulla on kyllä osunut kaksi isoa elämänmuutosta päällekkäin :/ Montakos lasta sulla olikaan ennestään? Isompia jo ainakin osa, eikö? Äläkä huoli, hirviö-äitejä löytyy välillä sieltä sun täältä ;)



Nuorena naimisiin menosta oli puhetta. Meidät vihittiin, kun olin 22v ja esikoinen oli juuri täyttämässä 2v. Viime syksynä oli siis jo 10v hääpäivä ja toiveissa tietysti kymmeniä vuosia lisää :) Yhteistä taivalta meillä miehen kanssa tulee tänä vuonna jo 17v eli yli puolet mun elämästäni. Mutta kun nuorena aloittaa, niin paljon ehtii :)



(. ) Eilinen olikin ensimmäinen oikea supistelupäivä tässä raskaudessa. Vähän väliä supisteli ja mieskin sai viimein koottua pinnasängyn valmiiksi :) Illalla jo totesi, että " synnytätköhän sä jo ihan kohta?" Toivottavasti en sentään ihan vielä... Tänään olenkin sitten ollut olevinani varma siitä, että tämä ipana on mennyt kääntymään perätilaan. Ei kiva! Saa kyllä luvan kääntyä takaisinkin, se on käsky! Supistuksia ei onneksi tälle päivälle ole ollut.



Mies soitteli töistä, että oli käynyt työpaikkalääkärillä ja poskiontelotulehdus ja kurkkutulehdus oli diagnoosi :( Lääkekuurille siis. Toivottavasti menee pian ohi.



Mutta nyt alkaa taas olla pesukone valmiina, joten mentävä on.



Misti ja masu rv 32+5

Liekö saatu just edellinen sokerikeskustelu loppuun, niin kaivelen sen takaisin pinnalle. Eli mä kävin tänään siellä sokerirasituksessa ja periaatteessa sokerit ok. Jotenkin jäi kyllä sellainen vaikutelma, että kiitos Espoon löysien kriteerien pääsin läpi, mutta jollain muulla paikkakunnalla olisin kärähtänyt. Ajoin autoa kun soitin niitä tuloksia, mutta muistelisin, että ne arvot oli paasto 4,9, 1h 9,1 ja viimeistä en muista, mutta alkoi 7 ja jotain risat päälle.



Mitäs te täällä olevat raskausdiabeetikot noista tuumaatte? Täällä tais olla jossain vaiheessa keskustelua siitä, että eri paikkakunnilla on eri rajat... pitääpä etsiä, jos sen vaikka löytäisin. Diabetesliiton sivujen perusteella olisin jo tuon paastoarvon takia jäänyt kiinni.

Tosiaan ihan ÄLYTÖN tuuli! Ei muuten mitään mutta se saa koskemaan otsaan :)



Veruska, ihanaa että neuvolassa oli kaikki hyvin :) Ja pahoittelut paketista, kun kovasti uutta toivoit :( Mutta kyllä se pettymys siitä hälvenee kaiken muun myötä, kun vauvakin tulee :) Ja ens talvena ja syksyllä alkaa kirppareilla olla jo noita uudenkin paketin vaatteita paljon, kun kaikki ei käytä. Jaksuja hitaan netin kanssa, se on muuten tuskaa :l



AJ: munkin mummon nimi on Tyyne :D Viivi on muuten vaan ihana nimi, ja voi tuota Linneaa! Todella kaunis! Augusta taas on miehen mummon toinen nimi. Tsemppiä paketin odotukseen ;) Ja kyllä meikäkin alkaa palstailla - jos mahdollista - vieläkin enemmän het kuhan työt loppuu! Eilen sain kuulla, että tutkintotodistus on jo open allekirjotusta vaille elikkäs kaikki opiskelutkin putkessa ;)



Misti: Minä kuivaisin ulkona ehottomasti jos ei asuttas näin kerrostalossa ja ilman omaa parveketta, ei tullut mieleenkään siitepölyt.. Vaikka varmaan pitäisi :D Mutta jotenkin ei mulla tuu tommoset mieleen aina. Ulkona kuivattu pyykki on niin IHANAA <3 Tuoksuu hyvälle.. Toivottavasti sun supparit pysyy aisoissa!! Ja miehelle parantumiset!



Melba: itse en sokereista tiiä, mutta toivottavasti sulla on kaikki ihan ookoo. Hassua kun vaihtelee nuo arvot aika suurestikkin ja siis hoidotkin sen mukana riippuen missä päin asuu..



Sarialle PALJON voimia ja uskoa tulevaan. Ihanaa kun sulla on jo isot lapset siinä tukena myös, ja toivottavasti muukin lähipiiri! On nimittäin muutenkin jo vaativa tilanne, kun vauva tulee, saati sinulla sitten! Onneks oot kuitenkin tehnyt sen parhaan ratkaisun! Lapsi on siitä varmasti kiitollisin :)



Käytiin tänään ostamassa miehelle puku vihkiäisiä ja hääjuhlaa varten, sattumalta saatiin oikeeta kokoa (58) ja väriä ekasta kaupasta mihin mentiin, ja vielä erittäin edullisesti! Ihana vaalea pellavapuku.



Sitten (älkää nyt naurako..) halusin ottaa vaunut testiksi mukaan lenkille :D No, pääsen hissistä ulos ja kadulla kuului kauhee rusahus ja etupyörä lähti irti! Silleen, että sitä ei saanut takasin, vaan meni rikki!! Mitä hittoo?? Tämänkö saa kun maksaa itsensä Emmaljungista kipeeks?? Ärsyttää.. Piti sitten taiteilla ne takapyörillä takasin sisälle.. Heti perjantaina on aika kärttynen mamma menossa Lastentarvikkeeseen.. Krääh.



Pakko oli nukkua kolmen tunnin päiväunet tänään, väsytti vaan niin sikana.. Onneks huomenna vapaata!



Hyviä öitä kaikille!! :)



pals ja panustris 33+5

ja hyvän helatorstain ja loppuviikon toivotukset. On monenlaista puuhaa tiedossa viikonlopuksi ja vieraitakin tulossa tänään, joten palstailu jää vähemmälle. Perjantain neuvolakuulumiset tulen kuitenkin kertomaan. Tuntuu siltä, että mahan kasvu on pysähtynyt. Toivottavasti kuitenkin kaikki ok, ainakin liikkeitä tuntuu kiitettävästi. Toisaalta tämä maha on niin iso, että on varaakin vähän tasoittua tuon kasvun..

köpöttelinpä aamusella kirppikselle ja löysinkin vitosella vaatetta: parit potkarit ja villatakin. Varsin sekalaisen laatuista tavaraa on tarjolla, osassa ihan selkeitä tahroja, mutta paljon oli hyvää tavaraa myynnissä... Kestovaippoja näkyi olevan ja BabyBjörnin rintareppua, kantoliinojakin näin kahta eri mallia... Ja kyseessä oli Pikku Lizko niminen kirppis Tampereella Metson takana. Täytyy alkaa käymään säännöllisesti



nimistä olette jutelleet, kivoja nimiä on vaaveille tulossa. Meillähän on tosiaakin nimi ollut valmiina molemmille sukupuolille jo ajat sitten. Eli Leo tuolla masussa köllii :-) Tyttönimi jääköön salaisuudeksi, jospa parin vuoden päästä tulisi sille käyttöä.



Huomenna neuvola ja maantaina jatkuukin sitten se Kuutar78:kin kehuma synnytysvalmennus ;-)



t. Fiikus

Kävin jo pari päivää sitten lukemassa kuulumisia, mutta Nekkiksen uutinen oli niin hirveä shokki etten ole pystynyt kirjoittelemaan. Ihan hullua toisaalta, kun en edes tunne koko ihmistä, mutta koko tiistai-illan itkin kotona, ja vieläkin täytyy sanoa, että tuntuu todella pahalta. Sitä ei vain voi olla ajattelematta, miten epäreilua ja julmaa tuollainen on, miten jonkun pienen elämä voi olla niin lyhyt, enkä voi edes kuvitella miltä vanhemmista tuntuu.



Mitäköhän meidän vauvakerhomme ensimmäiselle syntyneelle, eli Oonan pesueelle muuten kuuluu? Toivottavasti heidän vauvallaan on kaikki hyvin.



S@ri@lle myös voimia, yksin on todellakin paljon raskaampaa kestää kaikki. Minä ainakin olisin varmaan tullut jo hulluksi ilman miestäni kun muutenkin kaikki pelottaa, ettei vaan vauva kuole tai jotain muuta mene pieleen. Ja kaikkialla odotusvihkot ja -lehdet ym. on myös niin ydinperhekeskeistä, että siinä on varmaan yksin odottavalla aika orpo olo. Hattua nostan!



Melba kyseli sokeriarvoista. Minulla olivat 4,9 (paasto), 8,5 (1 h) ja 6,2 (2 h). AJ:n suunnalla muistaakseni paastoarvon raja on 4,8, täällä Helsingissä 5,1 ja Oulussa tietääkseni 5,3. Aikamoisia eroja siis, ja olisi mielenkiintoista tietää miksi. Jos 5,2 on vielä turvallinen (täytyyhän sen olla, täytyyhän? eihän muuten sillä ¿pääsisi läpi¿) niin miksi toisaalla puututaan pienempään arvoon? Onko yli 4,8 sitten kuitenkin vaarallista? Mene ja tiedä. Terkkani tiesi kertoa, että rajat ovat raskaana olevilla muita alemmat. Ei-raskaana olevilla on paastoraja kuulemma 6. Diabetesliiton sivuilta en ole kyllä katsonut, voisi ihan vierailla joskus.



Nimistä, siivouksista, synnytysvalmennuksista, äitiyspakkauksista, häistä ym. on ollut puhetta. Tosi kivoja nimiä on porukalla mietittynä! Ja Misti, toivottavasti paperisotkussa on onni onnettomuudessa ja saat sen uuden pakkauksen. Minä epäilen, että saattaa tulla minullekin, kun itsekin vein paperit vasta vähän aikaa sitten. Pals, kerro sitten kaikki kun vihkiminen on pidetty. - Nyt en vain jaksa kommentoida enempää vaan taidan käpertyä sängylle nauttimaan kun pieni vihdoin tuntuu heränneen.

Moi täältä listahiljaiselta. Koko viikko on ollut niin hektistä töissä, ettei ole ollut mitään jakoa päästä kirjoittelemaan tai edes lukemaan. Ja iltaisin ei konetta jaksa edes laukusta ottaa.



Ensi viikko pitäisi olla taas parempi, joten on aikaakin sitten. Tänään onneksi ylityövapaapäivä, joten pääse keskustaan shoppailemaan kummitädin 50v päiville jotain päällepantavaa. Ja koska ne lämpöiset kelit näyttää viimein tulevan tänne etelään niin pitänee samalla käydä ostamassa jotain lyhyempää housua.



Todella ikävä kuulla Nekkiksen vauvasta, en myöskään osaa kuvitellakaan miltä se tuntuu vanhemmista.



Ja niistä hormoneista oli puhetta, itsellä oli eilen jotenkin totaalisen kuollut ja itkuinen olo, enkä jaksanut tehdä oikein mitään. Makasin vain ja luin kirjaa. Toisaalta saatoin provosoida oloa kirjalla, joka oli Cecilia Ahernin PS. Rakastan Sinua. En suosittele raskausaikana kenellekään! (Kertoo noin kolmekymmisestä naisesta joka menettää miehensä aivokasvaimeen ja mies on sairausaikanaan kirjoittanut hänelle joka kuukaudelle vuoden loppuun asti kirjeen). Todella loistava kirja kyllä muuten.



No joo, lukemiset siis jääneet hieman vähemmälle tällä viikolla ja vkonloppukin ollaan reissussa, joten ensi viikosta eteenpäin sitten lupaan parantaa taas tapojani.



Jaksamista kaikille oikein kovasti ja ne ketkä pääsevät lämmöstä nauttimaan, nauttikaa!



-Ellu ja Julle 33+1-

Täältäkin vain pikaisesti. Neuvola oli ke, kaikki hyvin. Kohdunsuun tilanne ei lääkärin mukaan ainakaan huonommaksi ole mennyt, että hyvä juttu. Hb oli noussut paremmaksi kuin koskaan raskauden aikana, 128. Sf-mitta on mulla vain (?) 28, mut ei terkkari ainakaan maininnut siitä mitään. Sentti kahdessa viikossa nyt pari kertaa tullut lisää, et aika samaa tahtii kasvaa kuin koko ajan. Vaavi liikkuu niin hyvin kuin mahtuu liikkumaan ja sydänäänet komeat =) Mun kylkiluut ja muutenkin ylävatsa rintojen alta on on kovalla koetuksella. Painaa ja sattuu ihan älyttömästi. Ei pysty kauaa istumaan. Että tukalaa on, mut ei enää kauheen kauaa jäljellä. Öisin saa käydä vessassa n. 5 kertaa, kroppa valmentaa heräilyyn.



nälkä kurnii vatsassa, joten täytyy mennä syömään.



peetta ja Juuso 34+0

täältäkin. Hyvin on kaikki. Arvot kohdillaan ja sf-mitta 32. Sekin yläkäyrän alapuolella. Ernesti on pää alaspäin, joskaan ei kiinnittynyt ja ei kai vielä pidäkään. Maanantaina on se meidän ainoa " valmennus" eli mennään sairaan, jossa kummikätilö puhuu jotain.

Nukkuminen mullakin mitä sattuu. Pissalla en tosin käy kuin max kerran yössä. Kääntyminen on välillä tuskaa, kun häpyluu alkaa olla aika kipeä ja sellaisia repäisytuntemuksiakin taas on. Mikäs tässä kuitenkaan ootellessa, nautin tästä olotilasta aivan valtavasti:-)

Ihan ekaksi: E-L. on nyt kääntynyt pää alaspäin!!! Tämä asento on siis ainakin nyt, mutta mikä on tilanne sitten 30.pv kun on seuraava käynti (nlalääk.)..?!

Eli varmaankin sunnuntaina niiden kahden kävelylenkin välillä pikkuinen teki voltin ja se, mikä aiheuttaa sitä kirvelevää kipuilua kävellessä (ei tosin joka kerta) on vauvelin pää joka on porautunut rakkoon.. Johtuiskohan kipuilun olemassa olo/olemattomuus sitten esim. siitäkin, että onko vatsa toiminut vai ei, että jos on vielä suolessa tavaraa niin sitten se pään paino kaihertaa kipeästi, en tiedä.. Siitä kirvelystä nlatäti ei osannut sanoa, mutta sanoi, että muilla voi hyvin olla samaa tunnetta, kuvailevat vain eri tavalla asian. Mutta että normaalia sekin siis...



Pissa oli puhdas, katsoi bakteerit myös.

Paine 138/86

Painoa tullut 400g/vk.

Sf-mitta 31, eli jatkaa samaa käyrää kuin ennenkin mulla

Syke hyvä ja liikkeet.

Ja tosiaan RT :)



Nlatäti yritti kovasti rauhoitella sen synnytykseen menon kanssa. Mulla vaan on niin kauhee toi sairaalakammo.. Ja tosiaan kun silloin munasolupunktiossa se tipan laittokin meni persiilleen, että jos tarttee jotain sellasta... Mun mies meinaa soittaa Taysiin ja vaatia päästä kattomaan niitä tiloja ;) Mulle kyllä nlatäti yritti kertoilla niistä vähän jotain, että josko mä nyt rauhottusin jossain vaiheessa..



Fiikus: Mä en kyllä sua tunnistanut valmennuksessa ;) Me istuttiin mun miehen kanssa siinä eturivissä ja mä taisin olla kaikista tuskastuneemman näköinen siellä, tympi niin vallan kauhiasti. Ja oli KUUMA! Mulla kun ei tavallisesti ole hiki, niin siellä oli kyllä ihan ahdistavaa olla, kun hikoilutti ja sitten pissittikin, kun eihän se taukoa pitänyt puolivälissä vaan sen jälkeen :O Mikäs paikka se oli, mihin piti mennä seuraavalla kerralla, se oli se sama, missä oltiin viimeksi, se oli jossain siellä kahvilan alla... Kun nyt löytäis sinne :)

Aika kauheeta muuten kun ne rempailee siellä takapihalla, sanoin miehelle, että siinä sitä ollaan, kun jää jonkun kuormurin alle vielä siinä ovensuussa, kun on matkalla synnyttämään.



Juups, taidan vääntää taas jonkun opiskelujutun edes johonkin vaiheeseen, että sais tänäänkin jotain aikaiseksi...



Oikein mukavata alkavaa viikonloppua kaikille =)



Kuutar + E-L. 34+3