Lue keskustelun säännöt.
Lapsen syömisongelmat uuvuttavat - miten tätä jaksaa?
23.05.2026 |
Päiväkodista valitetaan jatkuvasti, kun 4 v lapsi ei päiväkodissa syö käytännössä mitään. Leipää suostuu syömään. Samoin syö, jos välipalalla sattuu olemaan karjalanpiirakkaa tai banaania. Lämmintä ruokaa syö vain todella harvoin, läheskään aina ei halua edes maistaa. Kun olen yrittänyt päiväkotiin sanoa, että ei ne kaikki kunnan ruokalistan ruoat ymmärrettävästi lapselle maistu, niin selitetään, että "kyllä ne kaikki muut lapset syö hyvällä ruokahalulla vegewokkia/kananuudelivuokaa/marry me-kanaa/punajuuripaistosta jne". Itse mietin, että todellako nuo ruoat maistuvat muille lapsille ihan mukisematta?
Lapsi syö kotona, mutta ruokavalio on hyvin rajallinen. Maistuvia lämpimiä arkiruokia on n. 6 erilaista. Lapsi syö kuiviltaan lihapullat ja vastaavat, kastikkeita ei siedä ja makaroniruoista ei tykkää yhtään. Syö keitettyä perunaa sellaisenaan, muusista ei välitä. Hedelmistä uppoavat vain banaanit ja joskus omenat, soseena onneksi syö muitakin hedelmiä. Kasviksista kelpaa kurkku ja porkkana raakana. Kasvissosekeitossa menee onneksi muutakin kuin porkkanaa. Suurin osa ruoista on sellaisia, ettei lapsi edes suostu maistamaan. Kiljuu ja rimpuilee, jos yrittää laittaa niitä suuhun. Joskus on hyvä päivä, jolloin saattaa laittaa lusikallisen jotain vierasta ruokaa suuhun. Sylkee sen lähes aina pois ja toteaa, että on pahaa. Äärimmäisen harvoin toteaa, että tämä onkin tosi hyvää, vaikka tuoksuu pahalta.
Me vanhemmat alamme olla tämän touhun kanssa ihan puhki. Ei jaksettaisi kuunnella päiväkodin työntekijöiden avautumista, kuinka "lapselle ei taaskaan maistunut ruoka". Olen pyytänyt, että mieluummin kerrottaisiin niistä päivistä, jolloin ruoka on maistunut, mutta ei onnistu. Väsyttää myös tämä, että lapselle joutuu pohtimaan omia ruokia, kun ei todellakaan syö vanhempien kanssa kaikkea samaa, enkä halua vanhempana elää muutamalla ruokalajilla. Pakottaakaan ei nykykasvatusmetodien mukaan saa, vaan käsketään ymmärtämään lasta.
Mitä ihmettä tässä tilanteessa voi tehdä? Ja kun joku kysyy, niin lapsi on muuten terve (vilkas toki), kehittynyt ikätason mukaisesti ja puhuu hyvin. Silti en saa lapselta itseltäkään vastausta, miksi ei syö juuri mitään ruokia.
Kommentit (32)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai tuolle muuta voi kuin houkutella maistamaan. Pakottaa ei tosiaan kannata. Se ei toimi ainakaan. Päiväkotia ei ole montaa vuotta jäljellä eli siitä ei kannata stressata. Jos on terve ja kasvaa, niin syököön, mitä syö.
Aistiyliherkkyyttä on pohdittu, mutta asialle ei oikein tehdä mitään, kun lapsi on muuten terve eikä kuulemma minkään diagnoosin kriteerit vielä täyty.
Ap
Lapsella voi olla keskivertoa herkempi makuaistikin. Ruoka tehdään keskiverroille kun se on laitosruokaa. Lohdutukseksesi voin kertoa, että oma lapseni oli samanlainen ja nyt hän on ihan korkeakoulussa opiskeleva tavallisen kokoinen aikuinen.
Lasun tekevät kohta kun huoli on herännyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun pitää vaan nauttia tilanteesta 😍😍😍😍🥰🥰🥰🥰😘😘😘😘😘
lapselle laitetaan tarjolle mitä muilekkin lautaselle. Ei kiinnitetä huomiota syömistapahtumaan. Puolen tunnin päästä viimeistään otetaan lautanen pois Lapsi on syönyt mitä on, mutta ei kiinnitetä huomiota. Turha draama pois ruokailusta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et voi oikein tehdä muuta kuin tarjota niitä ruokia, joita lapsi syö ja aina välillä tarjota lisukkeeksi jotain uutta. Ja olla välittämättä päiväkodin lätinöistä.
Kannattaa opettaa ettei ruokapöydässä rimpuilla eikä kiljuta. Neljävuotiasta ei myöskään syötetä. Tuon ikäisen pitää jo ymmärtää ja osata nuo asiat.
Olette tehneet sirkuksen ruokailusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä iässä lapsi on mennyt päiväkotiin? Päiväkotiin pienenä menevät oppivat kyllä yleensä syömään kaikenlaista kun seuraavat muiden esimerkkiä. Kolmevuotiaana on kyllä jo myöhäistä jos lapsi on jo tottunut nirsoilemaan ja vanhemmat ovat sen mahdollistaneet.
Vierailija kirjoitti:
Lapsella voi olla keskivertoa herkempi makuaistikin. Ruoka tehdään keskiverroille kun se on laitosruokaa. Lohdutukseksesi voin kertoa, että oma lapseni oli samanlainen ja nyt hän on ihan korkeakoulussa opiskeleva tavallisen kokoinen aikuinen.
Hänhän ei syö juuri mitään kotonakaan. Onko totutettu ruokiin jo 6 kk:n iässä eli onko lopettanut syömisen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syyhän voi olla vaikka vaan se, että lapsella on elämässään hyvin vähän asioita joista saa päättää, ja syömättömyys on yksi sellainen ja sillä saa vallan kokemuksen itselleen.
Toki voi olla myös aistiyliherkkyyttä tai juurikin noin neljän vuoden iässä ilmenevää autismia.
Taas tämä sama toki, toki toki. Lisää saatana että autismin lisäksi sillä ADH. JA ON NARSISTI. 😝😝😝😝
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella voi olla keskivertoa herkempi makuaistikin. Ruoka tehdään keskiverroille kun se on laitosruokaa. Lohdutukseksesi voin kertoa, että oma lapseni oli samanlainen ja nyt hän on ihan korkeakoulussa opiskeleva tavallisen kokoinen aikuinen.
Hänhän ei syö juuri mitään kotonakaan. Onko totutettu ruokiin jo 6 kk:n iässä eli onko lopettanut syömisen?
Kysyit itseltäsi.... No vataa myös itsellesi muka neuvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa auttaa, mutta tiedän tunteen.
Meillä molemmat lapset ns. nirsoja. Jotenkin on vasn selvitty, nyt parikymppiä ja asuvat omillaan
Toinen ei ole koskaan syönönyt muualla kuin kotona, tai omia eväitä.
Ei todellakaan kaikki päiväkodissa syö. Nyt sanot sinne mielipiteesi vahvasti, ihan vaikka johtajaan yhteyttä, että lasta ei pakoteta syömään ja syömisestä ei tehdä ongelmaa, lapsi syö jos syö. Kotona hän saa kuitenkin ruokaa (kaikki eivät saa). On normaalia että lapsen ruokavalio on rajallinen, uusiin makuihin kestää tottua.
En olisi lainkaan huolissani, päiväkodissa ja koulussa ruuan laatu ei ole kummoinen. Kotona syö kuitenkin, niin se on hyvä ja jos kasvaa normaalisti ei pidä olla yhtään huolissaan siitä että lapsi ei söisi riittävästi.
Olin itse tuollainen lapsi. Onneksi ei kotona pakotettu eikä tehty mitään numeroa asiasta. Ruokalistani oli melko tarkkaan sama kuin ap:n esimerkin. Tarhassa joskus yritettiin houkutella, mutta yleensä annettiin olla ja koulussa ei enää vahdittu. Pikku hiljaa valikoima laajeni, varsinkin kun rupesin itse tekemään ruokaa yläasteiässä. Minusta kasvoi ennakkoluuloton aikuinen, joka kehittää itse reseptejä ja maailmalla syö mitä ikinä eksoottista tarjotaankaan.
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää vaan nauttia tilanteesta 😍😍😍😍🥰🥰🥰🥰😘😘😘😘😘
..ja tänne paskan kirjoittelusta.🤭
Eräät sitten piti nälässä jollei kelvannut ja mitään välipalaa.Kyllä temppuilu sitten loppui nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Et voi oikein tehdä muuta kuin tarjota niitä ruokia, joita lapsi syö ja aina välillä tarjota lisukkeeksi jotain uutta. Ja olla välittämättä päiväkodin lätinöistä.
Mä tarjoan päivittäin asioita mistä lapsi pitää ja mistä ei pidä. Esimerkiksi tarjoa ensin joku uusi maku vaikka mansikka ja sen päälle kun on maistanut annat banaanin mistä tiedät lapsen pitävän.
Meillä saa sanoa että ei tykkää ja saa sylkeä suusta pois, mut aina kehutaan lasta kun uskaltaa maistaa. Ja aina kerrotaan että ei voi tietää pitääkö jostakin jos ei maista.
Syyhän voi olla vaikka vaan se, että lapsella on elämässään hyvin vähän asioita joista saa päättää, ja syömättömyys on yksi sellainen ja sillä saa vallan kokemuksen itselleen.
Toki voi olla myös aistiyliherkkyyttä tai juurikin noin neljän vuoden iässä ilmenevää autismia.