Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö lesken toivetta perinnön jättämisestä jakamatta noudattaa?
20.05.2026 |
Isäni elää vielä, mutta ihan loppumetreillä hoitokodissa. Käytiin äidin kanssa papereita läpi ja löysin isäni testamentin. Siinä sanottiiin, että hänet perii lailliset perilliset. Sikäli turha paperi, kun lailliset perilliset perii muutenkin, mutta isäni tuntien hän on halunnut sellaisen lakimiehellä laatia. Äitini tokaisi, mutta mitäänhän ei jaeta ennenkuin molemmat on kuolleet. Jos isäni näin haluaisi, niin testamentissa sitten lukisi niin. Nyt tulkitsen, että testamentilla hän haluaa painottaa, että perintö jaetaan, kun hänestä aika jättää. En halua mitään riitaa, mutta kumman tahtoa mielestäsi pitäisi noudattaa, vainajan vai lesken? Niin ja mistään isoista summista ei ole kyse ja äitini saa joka tapauksessa asua kodissaan loppuun asti
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Ei äiti voi estää perinnönjakoa. Testamentin ja lain mukaan etenette asiassa. Jos vanhemmillasi ei ole avioehtoa niin äitisi perii puolet ja lapset toisen puolen. Asuntoon on aina leskellä asumisoikeus. Pelkääkö äitisi sitä, että häätäisitte hänet kodistaan, jos perintö jaetaan isäsi kuoleman jälkeen? Sitähän ei voi tehdä kuitenkaan.
Mitäs sun mielestä laki asiasta sanoo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei äiti voi estää perinnönjakoa. Testamentin ja lain mukaan etenette asiassa. Jos vanhemmillasi ei ole avioehtoa niin äitisi perii puolet ja lapset toisen puolen. Asuntoon on aina leskellä asumisoikeus. Pelkääkö äitisi sitä, että häätäisitte hänet kodistaan, jos perintö jaetaan isäsi kuoleman jälkeen? Sitähän ei voi tehdä kuitenkaan.
Leski ei koskaan peri mitään. Hän saa ilman avioehtoa puolet avioparin yhteenlasketusta varallisuudesta, eli hänen oma varallisuutensa huomioidaan ja mikäli se on pienempi kuin vainajan osuus, hänellä on oikeus tasinkoon vainajan varallisuudesta. Leski taas ei joudu maksamaan tasinkoa jos hänen varallisuutensa on suurempi kuin vainajan.
"Meillä osa osakkaista vaati perintöosuutensa asap. No eipä ollut rahaa antaa, niin piti myydä metsää. Ahneilla loksahti leuat, kun tajusivat, että tulee muuten ihan kivat verot maksettavaksi metsän myynnistä! "
No metsän myynnistä menee aina verot, tehtiin se sitten milloin vain.
"Asiat olisi olleet niin paljon helpompia, jos olisi jätetty pesän jakaminen siihen, kun leskikin on kuollut, mutta ei, se ei käynyt."
No ei perinnönjaon tarkoitus ole olla helppo vaan että jokainen saa oman osuutensa ja silloin kun itse haluaa.
"Leski ei koskaan peri mitään."
Perii jos pari oli naimisissa ja rintaperillisiä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitä perintöä ei voi jakaa ennen puolison kuolemaa? Joutuuko hän siinä joksikin maksumieheksi vai? Boomerit ovat ahneita eivätkä tajua että vanhus ei tarvitse niin paljon kuin mitä esim. kasvava perhe. Ennen oli mummonmökkejä, jotka ovat pieniä, jotta vanhukset voivat asua niissä kun eivät enää kasvata perheitä. Näillä nykyvanhuksilla on mennyt todella pahasti hattuun ja käyttäytyvät kuin itsekkäät taaperot
Perintöverot tulevat maksuun joka tapauksessa, riippumatta siitä jaetaanko kuolinpesä heti tai myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti jakaa nyt. Asiat mutkistuvat kun aikaa kuluu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on kyllä päivänselvää, että isäni kuoleman jälkeen koko omaisuus siirtyy äitini hallintaan eikä edes lakiosuutta vaadita. Oli testamenttia tai ei.
Miten ajattelit tämän järjestää kun isälläsi on ainakin yksi lapsi (sinä) ja ilman testamenttia sinä perit kaiken. Puoliso ei peri mitään.
Pesä jää kuolinpesänä omemaan äidin kuolemaan asti ja äiti hoitaa kuolinpesän asiat.
Äitihän jos ei ole avioehtoja omistaa puolet pesästä.
Ei omista puolta kuolinpesästä vaan puolet pariskunnan yhteenlasketusta omaisuudesta. Se lesken oma omaisuus vaikuttaa nimittäin myös asiaan.
No niin. Voimme laittaa vaikka minkälaisia merkkejä eri tilanteista muttA noin yleisesti ottaen leski omistaa pesästä puolet ja vainajan osuus rintaperillisille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Eiköhän aika usein toisen kuoleman jälkeen jää vainaja kuolinpesänä kunnes toinenkin kuolee."
Ei kuolinpesäksi jättäminen tarkoita että ei olisi perinyt jotain. Silloin vain jää jakamattoman kuolinpesän osakkaaksi. Perintöverot pitää maksaa vaikka pesää ei jaettaisikaan heti.
Ap, jos sä tahdot lakiosasi, mihin sinulla on laillinen oikeus, niin se pesä on jaettava. Jos yksikin pesän osakas vaatii jakoa, niin jakoon menee. Ja se lakiosa pitää osata vaatia, se ei tule kuin Manulle ilallinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"No niin. Voimme laittaa vaikka minkälaisia merkkejä eri tilanteista muttA noin yleisesti ottaen leski omistaa pesästä puolet ja vainajan osuus rintaperillisille"
Se lesken osuus ei ole mikään "pesä" vaan ihan vain lesken omaisuutta. Kuolinpesän muodostaa se vainajan omaisuus joka menee perillisille. Avioparilla joilla on lapsia se on vainajan omaisuus miinus mahdollinen tasinko leskelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on kyllä päivänselvää, että isäni kuoleman jälkeen koko omaisuus siirtyy äitini hallintaan eikä edes lakiosuutta vaadita. Oli testamenttia tai ei.
Miten ajattelit tämän järjestää kun isälläsi on ainakin yksi lapsi (sinä) ja ilman testamenttia sinä perit kaiken. Puoliso ei peri mitään.
Pesä jää kuolinpesänä omemaan äidin kuolemaan asti ja äiti hoitaa kuolinpesän asiat.
Äitihän jos ei ole avioehtoja omistaa puolet pesästä.
Ei omista puolta kuolinpesästä vaan puolet pariskunnan yhteenlasketusta omaisuudesta. Se lesken oma omaisuus vaikuttaa nimittäin myös asiaan.
Nimenomaan. Puolison kuollessa ilman avioehtoa tehdään ositus aivan kuten avioeronkin tapauksessa.
Ilman keskinäistä testamenttia lapset perivät kuolleen omaisuuden kokonaan.
Elossa olevalla puolisolla on oikeus käyttää yhteisenä kotina käytettyä asuntoa hamaan tappiin mutta vain jos molemmat todella asuivat siinä vakituisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helpoiten asiat menisivät kun ihmiset laatisivat järkevät ja pätevät testamentit niin ettei kenellekään jäisi mitään epäselvyyksiä. Oma pankinjohtaja isoisäni jakoi perinnön pikkuhiljaa omana elinaikanaan, ja jäljelle jäi ihan vain joitakin tonneja kattamaan hautauskulut jne. Kukaan ei päässyt valittamaan mitään eikä joutunut itse hoitamaan mitään muuta kuin allekirjoittamaan parit paperit.
"Ja se lakiosa pitää osata vaatia, se ei tule kuin Manulle ilallinen. "
Lakiosaa ei tarvitse vaatia jos perijöinä on vain rintaperillisiä eikä lakiosaa pienentävää testamenttia ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitä perintöä ei voi jakaa ennen puolison kuolemaa? Joutuuko hän siinä joksikin maksumieheksi vai? Boomerit ovat ahneita eivätkä tajua että vanhus ei tarvitse niin paljon kuin mitä esim. kasvava perhe. Ennen oli mummonmökkejä, jotka ovat pieniä, jotta vanhukset voivat asua niissä kun eivät enää kasvata perheitä. Näillä nykyvanhuksilla on mennyt todella pahasti hattuun ja käyttäytyvät kuin itsekkäät taaperot
Monilla voi ainoa merkittävä omaisuus olla se asunto. Siinäpä se, lapset haluaisivat puolet kolmion arvosta rahana käteen mutta äidillä asumisoikeus.
Tänään näytti perikunta kaupungin fb-sivulla myyvän 4 h +keittiö hinta 6000 euroa. Ja asunnon remonttivelka taloyhtiölle 29 000. Lahti.
Tuommoisistakin varmaan riitaa jos ei vainajalta jäänyt rahaa maksaa asumismenoja
Vierailija kirjoitti:
Leskellä on asumisoikeus asuntoon, jos sitä tarkoitat. Perinnön jakoa voi vaatia, vaikka leski on elossa, mutta ei häntä asunnosta sen gtakia saa ulos. Omistusoikeus vain siirtyy asunnosta silloin teille, jos leski elää vielä ja vaaditten perinnönjakoa.
juurikin näin. ja huomaa - pakko ei ole jakaa- eli voitteko odottaa. joku teistä voi myös luopuakin osuudestaan, ihan fiksua tai siirtää toiselle polvelle mm verotussyistä sun lapselle jos et ota vastaan.
muuten ei perintöään voi ohjailla muualle, mutta sun lapselle voi, hyppää sut ikäänkuin yli ja hän on perimysjärjestyksessä
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti jakaa nyt. Asiat mutkistuvat kun aikaa kuluu.
Mihin ne mutkistuu kun kyse on yhteisestä perinnöstä ja samoista perijöistä?
Vierailija kirjoitti:
"Leski ei koskaan peri mitään."
Perii jos pari oli naimisissa ja rintaperillisiä ei ole.
Miksi jankkaat tuota, tässä tapauksessa oli ainakin 1 lapsi.
Vierailija kirjoitti:
"No niin. Voimme laittaa vaikka minkälaisia merkkejä eri tilanteista muttA noin yleisesti ottaen leski omistaa pesästä puolet ja vainajan osuus rintaperillisille"
Se lesken osuus ei ole mikään "pesä" vaan ihan vain lesken omaisuutta. Kuolinpesän muodostaa se vainajan omaisuus joka menee perillisille. Avioparilla joilla on lapsia se on vainajan omaisuus miinus mahdollinen tasinko leskelle.
Voiko nää oikeasti olla näin vaikeasti jankattavia?
Olen leski, verottaja muistaa minua kahdella veropäätöksellä. Mies kuolinpesä, ja toinen minulle. Taloyhtiö lähettää kaksi ilmoitusta vuosikokouksesta mies kuolinpesä ja minä henkilö.
Kyllä vainaja, jos ei kuolinpesää ole lopetettu on verottajalla yms. Vainaja kuolinpesä. Ja puoliso oman henkilönään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on kyllä päivänselvää, että isäni kuoleman jälkeen koko omaisuus siirtyy äitini hallintaan eikä edes lakiosuutta vaadita. Oli testamenttia tai ei.
Miten ajattelit tämän järjestää kun isälläsi on ainakin yksi lapsi (sinä) ja ilman testamenttia sinä perit kaiken. Puoliso ei peri mitään.
Pesä jää kuolinpesänä omemaan äidin kuolemaan asti ja äiti hoitaa kuolinpesän asiat.
Äitihän jos ei ole avioehtoja omistaa puolet pesästä.
Ei omista puolta kuolinpesästä vaan puolet pariskunnan yhteenlasketusta omaisuudesta. Se lesken oma omaisuus vaikuttaa nimittäin myös asiaan.
No niin. Voimme laittaa vaikka minkälaisia merkkejä eri tilanteista muttA noin yleisesti ottaen leski omistaa pesästä puolet ja vainajan osuus rintaperillisille
Leski ei ns. omista pesästä muuta kuin oman varallisuutensa osuuden. Vainajan osuus on rintaperillisten ja tarvittaessa leskelle maksetaan tasinkoa jos hänen varallisuutensa on vainajan varallisuutta pienempi. Leskellä on oikeus pitää oma varallisuutensa.
Miksi sitä perintöä ei voi jakaa ennen puolison kuolemaa? Joutuuko hän siinä joksikin maksumieheksi vai? Boomerit ovat ahneita eivätkä tajua että vanhus ei tarvitse niin paljon kuin mitä esim. kasvava perhe. Ennen oli mummonmökkejä, jotka ovat pieniä, jotta vanhukset voivat asua niissä kun eivät enää kasvata perheitä. Näillä nykyvanhuksilla on mennyt todella pahasti hattuun ja käyttäytyvät kuin itsekkäät taaperot