Tie helvettiin on läski ja ahneus, kertomus Juudaasta

Noin 4-50 vuotta Luukkaan kammottavan kuolinkuvauksen jälkeen, ensimmäisen sukupolven kirkkoisä Papias kertoo, minkälaiseksi Juudaksen kohtalo kuviteltiin toisen vuosisadan alkupuolella. Hänen versiossaan Juudas ei kuollut itsemurhaan, eikä mystisesti halkeamalla, vaan paljon hitaammin ja häpeällisemmin, kauhistuttavan taudin runtelemana. Hänen kehonsa ja päänsä paisui niin isoksi, ettei hän enää mahtunut tavallisista porteista kulkemaan. Hänen silmänsä muurautuivat niin umpeen, ettei hän enää nähnyt päivänvaloa. Hänen sukupuolielimensä turposi muodottomaksi möhkäleeksi. Joka puolelta kehoa vuoti matoja ja verta.[60]

https://teoblogi.fi/2009/04/7212-muistokirjoitus-juudaksesta/