Ihmissuhde ongelmat part en edes tiedä
Ei ole kyse mistään romanttisesta
En vaan millään pääse yli ajatuksesta että sisarpuoli olisi äidille rakkaampi kuin oma lapsi eli minä
Uskon että sisarpuoli on odottanut kaikki nämä vuodet mun kuolemaa tai sitä että joutuisin kuusankoskelle
Tuntuu että hänkin vihaa mua samoin äiti nämä ajatukset vainoaa mua eikä jätä mua rauhaan
Vaikka olen aikuinen niin se tuntuu silti pahalta että tytärpuoli on äidille rakkaampi kuin oma tyttö
Siltä musta tuntuu
Mutta onhan hän täydellisempi ja parempi ihminen sisarpuoli siis
Hänellä on mies lapsia ikioma talo auto ja niin edelleen
Viis siitä että hän terrorisoi mua ja äitiä teini ikäisenä
No en mä sitä kuitenkaan vihaa nehän tässä tuntuu vihaavan mua
Niin mä ajattelen ja siltä musta myös valitettavasti tuntuu
Tuntuu että äidin mielestä mulla ei olisi edes oikeutta hankkia kavereita saati tutustua keneenkään
Tosin en mä mitään kavereita edes halua ja mahdotonta se täällä maaseudulla olisikin
Ei täällä ole riittävän julkisia paikkoja joissa voisi turvallisin mielin tavata jos johonkuhun tutustuisi