Lue keskustelun säännöt.
Joku kirjoitti 14 ällää
12.05.2026 |
Tuli Suomen ennätys. Miten toi on mahdollista edes?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Ai miten on mahdollista? Kirjoittaa 5 + 5 + 4 ainetta kolmella perättäisellä kirjoituskerralla.
Vaati kohtalaista suunnittelua, kun eri kieliä on samana päivänä useita ja samoin reaaliaineita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan monessa kirjoituksissa noita on kirjoitettu? Kolmessa? Vai onko henkilö joka vielä on jo ylioppilas ja edelleen jatkaa ylioppilaskirjoituksissa käymistä?
Käsittääkseni kolmella perättäisellä kirjoituskerralla maksimissaan pitää suorittaa se yo-tutkinto, ja sen jälkeen voi uusia rajattomasti.
Vierailija kirjoitti:
Surullista, ei mitään muuta elämää kuin koulu ja sitten työelämä. Sääliksi käy näitä jotka menettävä koko nuoruuden.
Opettele argumentoimaan ja tekemään perusteltuja päätelmiä. Taidat olla amis.
Kun joku kirjoittaa n määrän älliä, vaikkapa tuon 12, siitä ei voi tehdä päätelmää, että henkilöllä ei olisi muuta elämää, tai että nuoruus "olisi menetetty" (mitä se tarkoittaakaan). Eikä siitä voi tehdä muitakaan päätelmiä koskien henkilön elämää tai elämänlaatua.
Sitäpaitsi asioiden oppiminen on mitä antoisin kokemus.
Arvostan lahjakkaita nuoria, jotka tekevät töitä menestymisen eteen. Heitä tarvitaan enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vaatii omistautumista, ja kovaa työtä. Tulee vielä saamaan hyvän palkan ja työpaikan noilla eväillä.
Perjetuttu ei kirjoittanut yhtään ällää ja tienaa jokavuosi 600t-800t, ei se koulumenystys ole tae kuule elämässä menestymiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin kyllä sanoa, että melko kateellinen olen!
Itse kirjoitin paljolti E:tä.
Vierailija kirjoitti:
Surullista, ei mitään muuta elämää kuin koulu ja sitten työelämä. Sääliksi käy näitä jotka menettävä koko nuoruuden.
Mikäs tuossa nyt on menetetty?
Tunnen erään lahjakkaan nuoren, joka sai hyvät yo-paperit ja mieleisen opiskelupaikan.
Silti hän ehtii moneen harrastukseen ja aktiivisuuteen. On todella positiivinen nuori ihminen.
Sääliksi käy sinua noine ajatuksinesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yritin aikoinaan kirjoittaa kuusi improbaturia mutta vahingossa joukkoon pääsi yksi A.
Voisithan lähteä nyt korottelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Turhaa. Ylioppilaskokeella pyritään vaan opiskelemaan.
No useammalla kuitenkin on tavoitteena se opiskelu!
Ja kyllä laaja yleissivistyskin on hyvä pohja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea nerolle hieno suoritus
On varmaan ollut usein kirja kädessä eikä kännykkä
Nuoret ottakaa oppia !!
Kirjoitukset eivät mittaa älykkyyttä, luovuutta eikä viisautta, vaan tunnollisuutta. Eivät kuitenkaan ennusta tunnollisuutta pidemmällä ajanjaksolla. Kirjoitukset ovat kaiken kaikkiaan ihan turha asia, ja järkevä ihminen kyseenalaistaa koko homman. Luovuutta ja viisautta ei voi mitata, mutta jos haluaa tietää kuinka älykäs on, niin voi mennä esim. Mensan testiin.
Kirjoitti eräs elämämkoululainen.
Vierailija kirjoitti:
Ai miten on mahdollista? Kirjoittaa 5 + 5 + 4 ainetta kolmella perättäisellä kirjoituskerralla.
Tai neljällä, jos aloittaa jo lukion toisella( jos on kurssit tehty).
Ja lukioa voidaan käydä nykyään 3-4 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tosiaan ymmärrä, miksi Suomessa on ylioppilaskirjoitukset? Jos haluttaisiin ennustaa tulevissa opinnoissa pärjäämistä, käytettäisiin SAT-testiä, mutta ongelma Suomessa on se, että SAT-testi on luonteeltaan älykkyystesti, kun taas ylioppilaskirjoitukset eivät sitä ole. Ylioppilaskirjoitukset mittaavat tunnollisuutta, mutta eivät pysty sitä ennustamaan tulevaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatii omistautumista, ja kovaa työtä. Tulee vielä saamaan hyvän palkan ja työpaikan noilla eväillä.
Perjetuttu ei kirjoittanut yhtään ällää ja tienaa jokavuosi 600t-800t, ei se koulumenystys ole tae kuule elämässä menestymiseen.
Mäkin tiedän yhden Cittarin kauppiaaan joka ei todellakaan koulussa menestynyt. Tienaa kyllä ihan hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollahan voi jopa päästä juuri ja juuri lääkikseen.
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilas 1975 & kuusi L.
Kuuden ällän kirjoitus kerralla on kyllä hieno suoritus ja näinhän se oli vuosikymmeniä. Ja jos tuli hylky, uusimiskertoja ei ollut monta.
Vierailija kirjoitti:
Tähän se meni sen jälkeen, kun kokeet pystyi hajauttamaan usealle vuodelle. Mutta ei kai siinä, miksei sitä saisi kirjoittaa niin paljon kuin vaan ehtii. Pelkkiä reaaliaineita on kirjoitettavissa 11, kieliä melkein toinen mokoma päälle. Sitten se vaatii vaan sen, että hajauttaa nuo eri kirjoituskerroille.
Juuri näin, tämä.hajauttaminen on villakoiran ydin. Tietenkin tämä 14 laudaturin kirjoittaja on fiksu.
Vierailija kirjoitti:
Ai miten on mahdollista? Kirjoittaa 5 + 5 + 4 ainetta kolmella perättäisellä kirjoituskerralla.
Yksi ylioppilas on kirjoittanut 14 laudaturia ja 2 eximiaa kevään ylioppilaskirjoituksissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai miten on mahdollista? Kirjoittaa 5 + 5 + 4 ainetta kolmella perättäisellä kirjoituskerralla.
Yksi ylioppilas on kirjoittanut 14 laudaturia ja 2 eximiaa kevään ylioppilaskirjoituksissa.
Ei hän niitä kerralla kirjoittanut, vaan hajautetusti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea nerolle hieno suoritus
On varmaan ollut usein kirja kädessä eikä kännykkä
Nuoret ottakaa oppia !!
Kirjoitukset eivät mittaa älykkyyttä, luovuutta eikä viisautta, vaan tunnollisuutta. Eivät kuitenkaan ennusta tunnollisuutta pidemmällä ajanjaksolla. Kirjoitukset ovat kaiken kaikkiaan ihan turha asia, ja järkevä ihminen kyseenalaistaa koko homman. Luovuutta ja viisautta ei voi mitata, mutta jos haluaa tietää kuinka älykäs on, niin voi mennä esim. Mensan testiin.
Höpö höpö. Ilmeisesti sinä et pärjännyt yo-kirjoituksissa? Ei pitkän matematiikan L:iä, fysiikan L:iä tai L:ää äidinkielestä noin vain sillä, että on vain todella tunnollinen kirjoiteta!
Ja kyllähän reaaliaineet testaa hyvin viisautta eli sitä, että on tietoa.
Kirjoitukset perustuvat päähän pänttäämiseen ja preppaamiseen, eivätkä mihinkään muuhun. Päähän pänttäämisestä ei jää mitään pitkäkestoiseen muistiin. Pitkäkestoinen muisti kertoo älykkyysosamäärästä hyvin, ja PISA-testi mittaa aidosti oppimiskykyä eli pitkäkestoista muistia, ts. on luonteeltaan älykkyystesti. Älykkyysosamäärän ja PISA-testin välinen korrelaatiokerroin on 0,8, ts. älykkyysosamäärä selittää 2/3 PISA-testin tuloksesta makrotasolla. Kirjoitusten arvosanojen ja älykkyysosamäärän välinen yhteys on täysin epäselvä.
Lisäksi kaksi E:tä.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012001567.html