Lue keskustelun säännöt.
Arvostatteko ammattikoulua?
12.05.2026 |
Ammattikouluilla ei ole tällä hetkellä kovin hyvä maine, ja mielestäni osittain ihan hyvästä syystä. Niiden rahoitusta on vähennetty, opetusta on vähennetty ja oppilaat valmistuvat ilman, että he oikeastaan osaavat mitään. Mutta tosi monissa koulutusta koskevissa keskusteluissa sanotaan, että ammattikouluun menee huonot oppilaat ja lukioihin sitten ne hyvät. Sinäänsä totta, jos johonkin kouluun pitää peruskoulun jälkeen mennä ja ammattikouluihin pääsevät lähes kaikki, niin sinnehän ne huonoimmat oppilaat päätyvät.
Mutta se tuntuu tosi epäreilulta niitä nuoria kohtaan, jotka haluavat mennä ammattikouluun oikeasti opiskelemaan itselleen mielenkiintoista alaa. Ammattikouluissahan ei ole mitään vikaa, koska siellä pääsee käsiksi ammattiin, joka kiinnostaa nuorta ja jossa hän voi olla tosi hyvä.
On esimerkiksi olemassa julkkiskokkeja, joiden osaamista arvostetaan ja jotka ovat kuuluisia ja rikkaita, ja joiden ammattiin pääsee käymällä ammattikoulun. LVI-asentajat sun muut tekevät myös tärkeää työtä.
Jos ette arvosta ammattikoulua, niin johtuuko se enemmän vain ammattikoulun nykyisestä tilasta vai ettekö oikeasti arvosta sieltä valmistuvia ammattilaisia (niitä, jotka oikeasti ovat innoissaan töistään ja oppivat)?
En ole itse käynyt ammattikoulua ja olen hyvin akateemisesti suuntautunut, mutta en ole ikinä tajunnut, miksi ammattikoulu on joidenkin mielestä luusereille.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Olen sen verran vanha, että kaveripiirissä on kaksivuotisen amiksen käyneitä. He ovat olleet työelämässä tienaamassa heti n 18-vuotiaasta lähtien, asuntolainat (pikkupaikkakunta) maksettu ja elämä nelikymppisenä on aika mukavaa. Työkokemusta on kertynyt laajasti ja palkat kohdillaan.
Joillakin on mennyt ihan mallikkaasti firmansa tai työelämän kautta, joillakin sitten ei ole mennyt putkeen 2vuotisella koulutuksella, mutta meitä on moneen junaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kritisoin nykyisen ammattikoulun työelämälähtöisyyttä. Nuorille ei opeteta kunnolla perustaitoja, vaan heidät laitetaan raakileina näyttöjä antamaan firmoihin monta kertaa opintojen aikana. Firmat eivät tykkää surkeista oppilaista, haukkuvat nuoria julkisuudessa eivätkä myöhemmin suostu ottamaan ketään näyttöihin. Monella nuorella opinnot viivästyvät, kun kukaan ei ota töihin harjoittelemaan. Myös ylempien asteiden opiskelijoilla on nykyään vaikeuksia päästä harjoittelupaikkoihin.
Ammattikouluissa ei nykyään paljoa kirjoja näy. Myös se johtaa oppilaiden tyhmistymiseen. Lukioissa digikirjat ovat vaikeuttaneet asioiden kokonaisuuden hahmottamista.
Oliko Hesarissa vai Ylellä vuosi sitten juttua äidinkielen opetuksesta ammattikouluissa. Siinä sanottiin, ettei ammattikoulun opiskelijoille mitään kirjallisuutta tarvitse opettaa, kun eivät he sitä tarvitse. Ja äidinkielen sai suoritettua käymättä kurssia jollain ihan höpöhöpösyillä. Olin kyllä aika järkyttynyt siitä, että miten vähän ammattikouluissa olevilta nuorilta odotettiin. Ei nostanut uskoani ammattikouluihin, vaikka niitä sinäänsä arvostan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai sitä jokainen mieluiten ottaisi amiksen käyneen oikean sähköasentajan kuin ainoastaan lukion käyneen ylioppilaan🤔
No niinpä! Mutta yleisen keskustelun perusteella ei siltä tunnu.
ApMinä otan mieluiten lukion + teknillisen korkeakoulun käyneen DI:n, jolla myös sähköluvat. Kuten omalla miehellä, joka suunnitteli ja veti myös meidän talon sähköt rakennusvaiheessa.
Saahan ne piuhat toki itse vetää, jos osaa, mutta yksitysellä ihmisellä ei ole sähkölupia kytkeä päätauluun, vaikka olisi sähköasentaja tai DI, ihan sama. Kyllä siihen tarvitaan sähköalan firma. Luvat on firmalla.
Vierailija kirjoitti:
Olen sen verran vanha, että kaveripiirissä on kaksivuotisen amiksen käyneitä. He ovat olleet työelämässä tienaamassa heti n 18-vuotiaasta lähtien, asuntolainat (pikkupaikkakunta) maksettu ja elämä nelikymppisenä on aika mukavaa. Työkokemusta on kertynyt laajasti ja palkat kohdillaan.
Mitäs sitten, kun se kylää elättävä tehdas sulkee porttinsa ja sitä kautta kaikkinainen pienteollisuus ympärillä kaatuu. Sen mukana kylän tulovirta yleisesti ja sitä kautta myös vaimon palveluammatti menee nurin. Lopulta ne maksetut talot on nolla-arvoisia, kun ei ole ostajia.
Tuohan se suunta ollut jo pitkään, eikä loppua näy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostan tosi paljon niitä taitoja, jotka voi oppia joko amiksesta tai ihan elämässä. Käsityöläisyyttä ja sitä, että lähes mikä tahansa työkalu pysyy kädessä.
Aikuisena amiksessa opiskelleena en arvosta itse koulua yhtään. Rahoituksen lisääminen ei auttaisi yhtään mitään, koska siellä on pielessä sellaista, mikä ei ratkea rahalla.
Hei, kerro lisää. Mikä siellä amiksessa on pielessä? Onko sinulla käsitystä, millä se ratkeaisi?
Minä olen usein ihmetellyt, miksi amiksesta tulleilla ei ole nykyään enää kovin hyvät taidot. Arvostan ammattilaisia, jotka osaavat ammattinsa ja ymmärrän, ettei kokeneeksi ammattilaiseksi tule muuten kuin olemalla ensin nuori ja kokematon. Mutta perustaidot pitäisi oppia siellä koulussa.
Opettajat eivät opettaneet vaan istuivat kahvilla tai tekivät omia yksityisprojektejaan. Sellainen jämäkkä tuntirakenne puuttui, porukka haahuili missä haahuili eikä siihen puututtu. Olin nuorten kanssa samassa ryhmässä ja eihän keskenkasvuiset pysty itseään ohjaamaan. Kursseista pääsi läpi riippumatta siitä osasiko vai ei (liittyy kai koulun saamaan rahoitukseen). Koko homma oli täyttä pelleilyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ammattikoulussa on aivan liikaa yhteisiä aineita. Pitäisi olla enemmän oman alan aineita ja pitäisi opettaa enemmän perustaitoja ennen kuin mennään työssäoppimiseen. Kaksi vuotta riittäisi, jos ei tarvitsisi tehdä yhteisiä aineita niin paljon. Voisi sitten käydä ne iltalukiossa myöhemmin, jos haluaisi jatkaa AMK:hon. Niin oppisi paremmin omaa alaa ja pääsisi nopeammin töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvostan tosi paljon niitä taitoja, jotka voi oppia joko amiksesta tai ihan elämässä. Käsityöläisyyttä ja sitä, että lähes mikä tahansa työkalu pysyy kädessä.
Aikuisena amiksessa opiskelleena en arvosta itse koulua yhtään. Rahoituksen lisääminen ei auttaisi yhtään mitään, koska siellä on pielessä sellaista, mikä ei ratkea rahalla.
Hei, kerro lisää. Mikä siellä amiksessa on pielessä? Onko sinulla käsitystä, millä se ratkeaisi?
Minä olen usein ihmetellyt, miksi amiksesta tulleilla ei ole nykyään enää kovin hyvät taidot. Arvostan ammattilaisia, jotka osaavat ammattinsa ja ymmärrän, ettei kokeneeksi ammattilaiseksi tule muuten kuin olemalla ensin nuori ja kokematon. Mutta perustaidot pitäisi oppia siellä koulussa.
Opettajat eivät opettaneet vaan istuivat kahvilla tai tekivät omia yksityisprojektejaan. Sellainen jämäkkä tuntirakenne puuttui, porukka haahuili missä haahuili eikä siihen puututtu. Olin nuorten kanssa samassa ryhmässä ja eihän keskenkasvuiset pysty itseään ohjaamaan. Kursseista pääsi läpi riippumatta siitä osasiko vai ei (liittyy kai koulun saamaan rahoitukseen). Koko homma oli täyttä pelleilyä.
MOTilla oli se dokumentti, miten amisnuori oli vammautunut pysyvästi, kun hän oli jäänyt kiinni johonkin koneeseen. Opettaja oli lähtenyt tunnilta hoitamaan jotain omia juttujaan, koneen hätäpysäytin oli poistettu käytöstä eikä huoneessa ollut edes toisia oppilaita. Opettajille kaivattaisiin sinne ammattiylpeyttä ja vastuuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ihan arvostan, sehän riippuu ihmisestä millainen koulutus kenellekin sopii.
Ja jokaisella koulutusasteella ja oppilaitoksessa voi vetää joko hyvin tai huonosti, paljon opiskelijasta itsestään kiinni.
Kaksoistutkinto on myös hyvä vaihtoehto nuorelle, jos kokee intohimoa johonkin käytännön alaan ja haluaa kuitenkin lukion yleissivistävän opetuksen.
Kuinkahan paljon amiksissa on nykyään aikuisia mamuoppilaita? Ammattikoululaisten keski-ikä nykyään Suomessa noin 28 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sen verran vanha, että kaveripiirissä on kaksivuotisen amiksen käyneitä. He ovat olleet työelämässä tienaamassa heti n 18-vuotiaasta lähtien, asuntolainat (pikkupaikkakunta) maksettu ja elämä nelikymppisenä on aika mukavaa. Työkokemusta on kertynyt laajasti ja palkat kohdillaan.
Mitäs sitten, kun se kylää elättävä tehdas sulkee porttinsa ja sitä kautta kaikkinainen pienteollisuus ympärillä kaatuu. Sen mukana kylän tulovirta yleisesti ja sitä kautta myös vaimon palveluammatti menee nurin. Lopulta ne maksetut talot on nolla-arvoisia, kun ei ole ostajia.
Tuohan se suunta ollut jo pitkään, eikä loppua näy.
Ihan sama, onko käynyt 2-vuotisen tai 3-vuotisen ammattikoulun, jos kylän ainoa tehdas menee kiinni. Työt loppuu kaikilta. Mutta ainakin 2-vuotisen amiskan käynyt voi saada opiskella työttömyyskorvauksella jonkin uuden tutkinnon, jolla saa muualta töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähentyneiden lähituntien taakse on turha mennä ammattikoulusta valmistuneiden osaamisen puutteissa. Opettajien taso on huonontunut todella paljon. Opetus on vähän sitä sun tätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sen verran vanha, että kaveripiirissä on kaksivuotisen amiksen käyneitä. He ovat olleet työelämässä tienaamassa heti n 18-vuotiaasta lähtien, asuntolainat (pikkupaikkakunta) maksettu ja elämä nelikymppisenä on aika mukavaa. Työkokemusta on kertynyt laajasti ja palkat kohdillaan.
Mitäs sitten, kun se kylää elättävä tehdas sulkee porttinsa ja sitä kautta kaikkinainen pienteollisuus ympärillä kaatuu. Sen mukana kylän tulovirta yleisesti ja sitä kautta myös vaimon palveluammatti menee nurin. Lopulta ne maksetut talot on nolla-arvoisia, kun ei ole ostajia.
Tuohan se suunta ollut jo pitkään, eikä loppua näy.
Oikeassa olet. Onneksi monella on osaamista useasta asiasta eivätkä he ole sidottuja yhdenlaiseen työhön. Esimerkiksi maataloustyöt ja maatalouskoneiden korjaaminen tulee jatkumaan niin kauan kuin syödään. Pienteollisuutta tulee olemaan pikkupaikkakunnilla ainakin jonkin verrran vielä jatkossakin. Tällä hetkellä täällä meidän perähikiällä valmistetaan asioita jopa vientiin asti. Saa nähdä miten pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvostan ihan samalla tavalla kaikkea koulutusta, vaikka ei se koulutus itsessään tietenkään ihmistä sen kummemmin määrittele. Minusta on hyvä jos joku on opiskellut jotain, oli se sitten lukio, ammattikoulu- tai yliopistotutkinto. Minusta on ihan typerää mollata tai halveksia koulutuksia tai yrittää sillä nostaa itseään toisten yläpuolelle.
Tietysti. Myös opiskelijan pitää arvostaa itseään. Opettelee ammatin ja tekee työnsä hyvin, hyvin menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai sitä jokainen mieluiten ottaisi amiksen käyneen oikean sähköasentajan kuin ainoastaan lukion käyneen ylioppilaan🤔
No niinpä! Mutta yleisen keskustelun perusteella ei siltä tunnu.
ApMinä otan mieluiten lukion + teknillisen korkeakoulun käyneen DI:n, jolla myös sähköluvat. Kuten omalla miehellä, joka suunnitteli ja veti myös meidän talon sähköt rakennusvaiheessa.
Saahan ne piuhat toki itse vetää, jos osaa, mutta yksitysellä ihmisellä ei ole sähkölupia kytkeä päätauluun, vaikka olisi sähköasentaja tai DI, ihan sama. Kyllä siihen tarvitaan sähköalan firma. Luvat on firmalla.
No itseasiassa voi olla luvat tehdä itselle. Vaatii toki myös oikeanlaista työkokemusta luvan hakeminen.
Olen itse käynyt amiksen ja se oli silloin yhtä hiton pelleilyä sekä kortin pelaamista ja nykysin kuulemma vielä enemmän. Koitin tässä etsiä mopopojan videon youtubesta, jossa haukkuu stadin amattiopiston, mutta en löytänyt sitä. Oma amis oli raksalla ja se oli vähän, että opettele ite. Hallilla näytti jotain perusteita ja ei paljoa sen enempää ja 70-80% opettajaa ei näkynyt missään. Luokissa katottiin videoita rakentamisesta ja nekin oli jotain 20v vanhoja pätkiä. Sit meillä oli työmaa mihin rakennettiin taloa ja siellä lähinnä istuttiin kopissa ja oltiin lumisotaa. Opettajaa ei välttämättä näkynyt koko päivänä. Talo mikä me aloitettiin saatiin myöhempien puheiden jälkeen 6 vuoden päästä valmiiksi. Miettikää mitä siellä työmaalla on oikein tapahtunut, kun 15-20 oppilasta ei saa yhtä taloa valmiiksi? Yksi ihminen rakentaa työnohessa talon 1-2 vuodessa(pakettitalon hankkiminen ei ole rakentamista). Kouluaineita oli yksi jakso vuodessa. Matikka oli yläasteen kertausta ja ruotsissakin oli ihan sama kirja, kuin mikä oli yläasteella. Fysiikka ja kemia oli yksi yhteinen aine ja en kyllä muista kyseisistä tunneista mitään. Hyppytunteja ja puolen tunnin taukoja joka jaksossa. Käytävällä istuskelua ja jos ei huvittanut tehdä mitään, niin istuit silloinkin käytävällä. Yksi jakso kesti muistaakseni 6 viikkoa. Nimenhuuto oli aamulla ja käytännössä pysty lähtee ekan tunnin jälkeen kotia, jos ei muita aineita ollut joltain toiselta opettajalta. Mitä tolla raksan lapulla sit teki? Pääs vuokrafirmaan siivoamaan raksatyömaita kakkosluokan palkalla. Tarviiko tuohon kolmen vuoden koulutuksen? Noh vähän kaduttaa valittu tie, mutta sillä, että en panostanut mihinkään sai 3,3 keskiarvon ja sillä sai ison kasan pisteitä ammattikorkeeseen hakiessa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihan arvostan, sehän riippuu ihmisestä millainen koulutus kenellekin sopii.
Ja jokaisella koulutusasteella ja oppilaitoksessa voi vetää joko hyvin tai huonosti, paljon opiskelijasta itsestään kiinni.
Kaksoistutkinto on myös hyvä vaihtoehto nuorelle, jos kokee intohimoa johonkin käytännön alaan ja haluaa kuitenkin lukion yleissivistävän opetuksen.Kuinkahan paljon amiksissa on nykyään aikuisia mamuoppilaita? Ammattikoululaisten keski-ikä nykyään Suomessa noin 28 vuotta.
Kielitaidottomia aikuisoppilaita on ryhmissä aika paljon. Sen sijaan kantasuomalaisille ei ole resursseja antaa erityisopetusta, vaikka lain mukaan pitäisi.
Ammattikoulut on tarpeellisia. Jos mun kämpässäni alkaa p*skavesi tulla viemäristä ylös, soitan paikalle mielummin putkimiehen kuin ylioppilaan.
Olen sen verran vanha, että kaveripiirissä on kaksivuotisen amiksen käyneitä. He ovat olleet työelämässä tienaamassa heti n 18-vuotiaasta lähtien, asuntolainat (pikkupaikkakunta) maksettu ja elämä nelikymppisenä on aika mukavaa. Työkokemusta on kertynyt laajasti ja palkat kohdillaan.