Lue keskustelun säännöt.
Kaasuautoilu ja nimenomaan biokaasu
09.05.2026 |
Biokaasu, autoilussa on mielestäni kuitenkin fossiilitonta, ja kaikkein lähinnä puhtaimpia päästöjä, ja vielä niin että rahat pysyvät myöskin täällä suomessa, suomalaisille.
Päästiin eroon r*ssien maakaasusta ja nyt kierrätetään kaatopaikaoilta ja navetoilta biokaasua kaasu-autoihin, mikä on mielestäni aika vihreää autoilua, ekologista siis.
Kaasuautot siis toimivat molemmilla kaasuilla (bio- ja maakaasu) ja tuo biokaasu on siis sitä puhtaampaa myös moottorille, mutta myös ympäristöystävällisempää myös. Maakaasulla voi ajaa, mutta se on likaisempaa ja esim. kaasusuodatin likaantuu nopeammin tuosta.
Miksi tästä ei puhuta? Voisiko saada kommentteja tällaisestakin?
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teppo on kannabispsykoosissa 🥶
Kiitos kommentista.
Saisinko ehkä perusteluja miksi vaikutan olevani kannabispsyykosissa?
Kaasuautoilu on edelleenkin huomattavasti edullisempaa kuin pelkkä diesel- ja bensaautoilu.
Voisi myös lisätä tuon sähköautoilun osalta, että ei tule niitä 10.000 eur. akkujen yllätyskorjailu -laskuja.Sähköautoissa huollon tarve on yleensä vähäisempi kuin polttomoottoriautoissa. Vähemmän liikkuvia osia, ei öljynvaihtoja, ei pakoputkistoa, ei monia perinteisiä moottorivikoja. Ja näitä vikoja tulee polttomoottoriautoissa vähitellen ja kustannukset jakautuvat usein pitkälle ajan. Sen sijaan sähköautoissa käyttö voi olla todella halpaa ja huoletonta, mutta jos akkuun tai korkeajännitejärjestelmään tulee iso vika takuun ulkopuolella, voi lasku olla yhdellä kertaa suuri. Riskit ovat siis enemmän jakautuneina harvempiin, mutta mahdollisesti kalliisiin osiin. Mutta sitten taas toisaalta, kaikki sähköautot eivät kärsi akuista ja niissä on yleensä pitkät takuut. Joskus niitä voidaan vaihtaa moduuleittain, eikä aina tarvita vaihtaa koko pakettia.
Sähköauto on yleensä päästöttömämpi erityisesti ajon aikana, koska siitä ei tule pakokaasuja samalla tavalla kuin polttomoottoriautosta. Lisäksi sähkömoottori käyttää energian erittäin tehokkaasti, joten hukkaa syntyy vähemmän. Kaupungeissa tämä näkyy myös parempana ilmanlaatuna ja vähäisempänä meluhaittana.
Kokonaisuus ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertainen, koska sähköauton ympäristövaikutuksiin vaikuttaa myös se, miten sähkö tuotetaan, miten akku valmistetaan ja kuinka pitkään auto pysyy käytössä. Jos sähkö tehdään uusiutuvalla energialla ja auto kestää pitkään, sähköauto on yleensä hyvin vähäpäästöinen ratkaisu.
Kaasuauto puolestaan ei ole päästötön, koska siinä on edelleen polttomoottori, joka käyttää öljyä ja tuottaa pakokaasuja. Biokaasulla ajettuna sen päästöt voivat kuitenkin olla selvästi pienemmät kuin tavallisessa bensa- tai dieselautossa. Käytännössä sähköauto on yleensä näistä kahdesta vähäpäästöisempi vaihtoehto, mutta biokaasu voi olla hyvä kompromissi etenkin niille, jotka arvostavat pitkää toimintamatkaa ja nopeaa tankkausta ilman suuria akkuja.
Unohdat sen faktan, että sähköautojen akkumineraaleja ei nykytekniikalla ole olemassa tällä Telluksella kuin eliitin tarpeisiin. Mutta heillehän se sähköauto on suunnattukin. 10 vuotta ajoa ja paaliin. Siinä on ympäristöystävällisyys huipussaan. Polttomoottori toimii huollettuna 40-50 vuotta ja myös synteettisellä polttoaineella, mutta sillä on niin huono rahastaa ihmisiä, ettei sitä kannata alkaa tuottamaan.
Vetyteknologiakin on liian halpaa ja ilmaista, se on mahdollista kaikille, joten sillä ei saa kunnollista aikaan kansainvälistä kilpailua, mukavan käppyräisistä pörssiheilahduksista puhumattakaan, joilla rikkaat rikastuvat ja köyhät työnnetään syvemmälle maanrakoon.
Huutista halvasta vetyteknologiasta horisemiselle ym joutaville höpinöille. Miltähän se tuntuu kun on noin pihalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teppo on kannabispsykoosissa 🥶
Kiitos kommentista.
Saisinko ehkä perusteluja miksi vaikutan olevani kannabispsyykosissa?
Kaasuautoilu on edelleenkin huomattavasti edullisempaa kuin pelkkä diesel- ja bensaautoilu.
Voisi myös lisätä tuon sähköautoilun osalta, että ei tule niitä 10.000 eur. akkujen yllätyskorjailu -laskuja.Sähköautoissa huollon tarve on yleensä vähäisempi kuin polttomoottoriautoissa. Vähemmän liikkuvia osia, ei öljynvaihtoja, ei pakoputkistoa, ei monia perinteisiä moottorivikoja. Ja näitä vikoja tulee polttomoottoriautoissa vähitellen ja kustannukset jakautuvat usein pitkälle ajan. Sen sijaan sähköautoissa käyttö voi olla todella halpaa ja huoletonta, mutta jos akkuun tai korkeajännitejärjestelmään tulee iso vika takuun ulkopuolella, voi lasku olla yhdellä kertaa suuri. Riskit ovat siis enemmän jakautuneina harvempiin, mutta mahdollisesti kalliisiin osiin. Mutta sitten taas toisaalta, kaikki sähköautot eivät kärsi akuista ja niissä on yleensä pitkät takuut. Joskus niitä voidaan vaihtaa moduuleittain, eikä aina tarvita vaihtaa koko pakettia.
Sähköauto on yleensä päästöttömämpi erityisesti ajon aikana, koska siitä ei tule pakokaasuja samalla tavalla kuin polttomoottoriautosta. Lisäksi sähkömoottori käyttää energian erittäin tehokkaasti, joten hukkaa syntyy vähemmän. Kaupungeissa tämä näkyy myös parempana ilmanlaatuna ja vähäisempänä meluhaittana.
Kokonaisuus ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertainen, koska sähköauton ympäristövaikutuksiin vaikuttaa myös se, miten sähkö tuotetaan, miten akku valmistetaan ja kuinka pitkään auto pysyy käytössä. Jos sähkö tehdään uusiutuvalla energialla ja auto kestää pitkään, sähköauto on yleensä hyvin vähäpäästöinen ratkaisu.
Kaasuauto puolestaan ei ole päästötön, koska siinä on edelleen polttomoottori, joka käyttää öljyä ja tuottaa pakokaasuja. Biokaasulla ajettuna sen päästöt voivat kuitenkin olla selvästi pienemmät kuin tavallisessa bensa- tai dieselautossa. Käytännössä sähköauto on yleensä näistä kahdesta vähäpäästöisempi vaihtoehto, mutta biokaasu voi olla hyvä kompromissi etenkin niille, jotka arvostavat pitkää toimintamatkaa ja nopeaa tankkausta ilman suuria akkuja.
Unohdat sen faktan, että sähköautojen akkumineraaleja ei nykytekniikalla ole olemassa tällä Telluksella kuin eliitin tarpeisiin. Mutta heillehän se sähköauto on suunnattukin. 10 vuotta ajoa ja paaliin. Siinä on ympäristöystävällisyys huipussaan. Polttomoottori toimii huollettuna 40-50 vuotta ja myös synteettisellä polttoaineella, mutta sillä on niin huono rahastaa ihmisiä, ettei sitä kannata alkaa tuottamaan.
Vetyteknologiakin on liian halpaa ja ilmaista, se on mahdollista kaikille, joten sillä ei saa kunnollista aikaan kansainvälistä kilpailua, mukavan käppyräisistä pörssiheilahduksista puhumattakaan, joilla rikkaat rikastuvat ja köyhät työnnetään syvemmälle maanrakoon.
Aloittaa "Unohdat sen faktan.. " mutta missä ne faktat oli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teppo on kannabispsykoosissa 🥶
Kiitos kommentista.
Saisinko ehkä perusteluja miksi vaikutan olevani kannabispsyykosissa?
Kaasuautoilu on edelleenkin huomattavasti edullisempaa kuin pelkkä diesel- ja bensaautoilu.
Voisi myös lisätä tuon sähköautoilun osalta, että ei tule niitä 10.000 eur. akkujen yllätyskorjailu -laskuja.Sähköautoissa huollon tarve on yleensä vähäisempi kuin polttomoottoriautoissa. Vähemmän liikkuvia osia, ei öljynvaihtoja, ei pakoputkistoa, ei monia perinteisiä moottorivikoja. Ja näitä vikoja tulee polttomoottoriautoissa vähitellen ja kustannukset jakautuvat usein pitkälle ajan. Sen sijaan sähköautoissa käyttö voi olla todella halpaa ja huoletonta, mutta jos akkuun tai korkeajännitejärjestelmään tulee iso vika takuun ulkopuolella, voi lasku olla yhdellä kertaa suuri. Riskit ovat siis enemmän jakautuneina harvempiin, mutta mahdollisesti kalliisiin osiin. Mutta sitten taas toisaalta, kaikki sähköautot eivät kärsi akuista ja niissä on yleensä pitkät takuut. Joskus niitä voidaan vaihtaa moduuleittain, eikä aina tarvita vaihtaa koko pakettia.
Sähköauto on yleensä päästöttömämpi erityisesti ajon aikana, koska siitä ei tule pakokaasuja samalla tavalla kuin polttomoottoriautosta. Lisäksi sähkömoottori käyttää energian erittäin tehokkaasti, joten hukkaa syntyy vähemmän. Kaupungeissa tämä näkyy myös parempana ilmanlaatuna ja vähäisempänä meluhaittana.
Kokonaisuus ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertainen, koska sähköauton ympäristövaikutuksiin vaikuttaa myös se, miten sähkö tuotetaan, miten akku valmistetaan ja kuinka pitkään auto pysyy käytössä. Jos sähkö tehdään uusiutuvalla energialla ja auto kestää pitkään, sähköauto on yleensä hyvin vähäpäästöinen ratkaisu.
Kaasuauto puolestaan ei ole päästötön, koska siinä on edelleen polttomoottori, joka käyttää öljyä ja tuottaa pakokaasuja. Biokaasulla ajettuna sen päästöt voivat kuitenkin olla selvästi pienemmät kuin tavallisessa bensa- tai dieselautossa. Käytännössä sähköauto on yleensä näistä kahdesta vähäpäästöisempi vaihtoehto, mutta biokaasu voi olla hyvä kompromissi etenkin niille, jotka arvostavat pitkää toimintamatkaa ja nopeaa tankkausta ilman suuria akkuja.
Unohdat sen faktan, että sähköautojen akkumineraaleja ei nykytekniikalla ole olemassa tällä Telluksella kuin eliitin tarpeisiin. Mutta heillehän se sähköauto on suunnattukin. 10 vuotta ajoa ja paaliin. Siinä on ympäristöystävällisyys huipussaan. Polttomoottori toimii huollettuna 40-50 vuotta ja myös synteettisellä polttoaineella, mutta sillä on niin huono rahastaa ihmisiä, ettei sitä kannata alkaa tuottamaan.
Vetyteknologiakin on liian halpaa ja ilmaista, se on mahdollista kaikille, joten sillä ei saa kunnollista aikaan kansainvälistä kilpailua, mukavan käppyräisistä pörssiheilahduksista puhumattakaan, joilla rikkaat rikastuvat ja köyhät työnnetään syvemmälle maanrakoon.
Ei ole mitään erityistä syytä miksi sähköauto menisi 10 vuodessa paaliin. Jopa tuo ensimmäinen sukupolvi, vanhat Teslat ja Leafit on kestänyt paremmin.
Kiinassa laitettiin juuri "kansanakkujen" massatuotanto käyntiin. Tulee natriumakkua niin energiavarastoihin kuin halvempiin autoihinkin. Hinta ja energiatiheys LFP:n tasolla ja tuosta varsinkin hinta tulee laskemaan vielä reippaasti. Eli ihan passelia kamaa perusautoihin. Eikä ole natrium ihan heti loppumassa, vai mitä luulet?
Litiumin tunnetut reservitkin ovat riittävät koko maailman autokannan sähköistämiseen, joten nuo eliittihöpinät ovat ihan sitä itseään.
Vetyteknologia taas ei ole liian halpaa, tai halpaa ensinkään, eikä varsinkaan ilmaista vaan päinvastoin sen yleistymisen suurin este on nimenomaan hinta. Eikä pelkästään vetyteknologian hinta vaan myös energiantuotannonhinta. Jos sähköautoa varten tarvitaan yksi tuulivoimala niin vetyautoa varten tarvitaan useita. Joten jos vedyn perään haikailet niin paras alkaa myös tykkäämään niistä ropeleista myös.
Sellaisia "faktoja" siellä siis.
EU:n 1d100teille saatiin lobattua isolla rahalla patteriautoilun ihanuus. Minkäänlaiset kompromissit ja välimallin ratkaisut, vaikka ne olisivat olleet kuinka käytännöllisiä, eivät sen jälkeen kelvanneet vaan kunnianhimo ajoi hakemaan sitä epärealistista 100% päästövähennystä jota ei oikeasti voi saavuttaa. Öljyä tarvitaan edelleen mm. komponenttien raaka-aineeksi. Kaasua käyttäen esim. Saksan autoteollisuus voisi nyt olla terveemmissä kantimissa.
Lukekaa muuten myös esimerkiksi ammoniakin potentiaalista polttoaineena. Tämä ei ole edes scifiä. Ammoniakkia tankattiin mm. Belgiassa 1940-luvulla busseihin sota-aikana, kun kaikki diesel piti antaa asevoimien käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eu:han ilmeisesti nyt perui tämän polttomoottorien pakkolopettamisen, koska kaasun käyttö moottoreissa on nyt ainakin se päästöttömin juttu, jolla saatiin lisäaikaa.
Toinen on uusi, synteettinen bensiini, jota vieläkin kehitellään, mutta sekin on tulossa.
Synteettistä bensaa tehtii jo natsisaksassa.
Saksalaisten kivihiilestä nesteyttämällä valmistetulla synteettisellä bensalla ei ole paljonkaan tekemistä sen kanssa mitä nykyään yleensä tarkoitetaan kun synteettisestä bensasta puhutaan. Se kun ei juuri päästöjä vähennä että saadan kivihiiltä auton tankkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
EU:n 1d100teille saatiin lobattua isolla rahalla patteriautoilun ihanuus. Minkäänlaiset kompromissit ja välimallin ratkaisut, vaikka ne olisivat olleet kuinka käytännöllisiä, eivät sen jälkeen kelvanneet vaan kunnianhimo ajoi hakemaan sitä epärealistista 100% päästövähennystä jota ei oikeasti voi saavuttaa. Öljyä tarvitaan edelleen mm. komponenttien raaka-aineeksi. Kaasua käyttäen esim. Saksan autoteollisuus voisi nyt olla terveemmissä kantimissa.
Lukekaa muuten myös esimerkiksi ammoniakin potentiaalista polttoaineena. Tämä ei ole edes scifiä. Ammoniakkia tankattiin mm. Belgiassa 1940-luvulla busseihin sota-aikana, kun kaikki diesel piti antaa asevoimien käyttöön.
Kaasua käyttäen saksalaiset ajaisivat venäläisellä maakaasulla.
Vierailija kirjoitti:
Saisinko negan antaneelta kommentin, miksi antoi negan?
ap
Ööööh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teppo on kannabispsykoosissa 🥶
Kiitos kommentista.
Saisinko ehkä perusteluja miksi vaikutan olevani kannabispsyykosissa?
Kaasuautoilu on edelleenkin huomattavasti edullisempaa kuin pelkkä diesel- ja bensaautoilu.
Voisi myös lisätä tuon sähköautoilun osalta, että ei tule niitä 10.000 eur. akkujen yllätyskorjailu -laskuja.Sähköautoissa huollon tarve on yleensä vähäisempi kuin polttomoottoriautoissa. Vähemmän liikkuvia osia, ei öljynvaihtoja, ei pakoputkistoa, ei monia perinteisiä moottorivikoja. Ja näitä vikoja tulee polttomoottoriautoissa vähitellen ja kustannukset jakautuvat usein pitkälle ajan. Sen sijaan sähköautoissa käyttö voi olla todella halpaa ja huoletonta, mutta jos akkuun tai korkeajännitejärjestelmään tulee iso vika takuun ulkopuolella, voi lasku olla yhdellä kertaa suuri. Riskit ovat siis enemmän jakautuneina harvempiin, mutta mahdollisesti kalliisiin osiin. Mutta sitten taas toisaalta, kaikki sähköautot eivät kärsi akuista ja niissä on yleensä pitkät takuut. Joskus niitä voidaan vaihtaa moduuleittain, eikä aina tarvita vaihtaa koko pakettia.
Sähköauto on yleensä päästöttömämpi erityisesti ajon aikana, koska siitä ei tule pakokaasuja samalla tavalla kuin polttomoottoriautosta. Lisäksi sähkömoottori käyttää energian erittäin tehokkaasti, joten hukkaa syntyy vähemmän. Kaupungeissa tämä näkyy myös parempana ilmanlaatuna ja vähäisempänä meluhaittana.
Kokonaisuus ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertainen, koska sähköauton ympäristövaikutuksiin vaikuttaa myös se, miten sähkö tuotetaan, miten akku valmistetaan ja kuinka pitkään auto pysyy käytössä. Jos sähkö tehdään uusiutuvalla energialla ja auto kestää pitkään, sähköauto on yleensä hyvin vähäpäästöinen ratkaisu.
Kaasuauto puolestaan ei ole päästötön, koska siinä on edelleen polttomoottori, joka käyttää öljyä ja tuottaa pakokaasuja. Biokaasulla ajettuna sen päästöt voivat kuitenkin olla selvästi pienemmät kuin tavallisessa bensa- tai dieselautossa. Käytännössä sähköauto on yleensä näistä kahdesta vähäpäästöisempi vaihtoehto, mutta biokaasu voi olla hyvä kompromissi etenkin niille, jotka arvostavat pitkää toimintamatkaa ja nopeaa tankkausta ilman suuria akkuja.
Unohdat sen faktan, että sähköautojen akkumineraaleja ei nykytekniikalla ole olemassa tällä Telluksella kuin eliitin tarpeisiin. Mutta heillehän se sähköauto on suunnattukin. 10 vuotta ajoa ja paaliin. Siinä on ympäristöystävällisyys huipussaan. Polttomoottori toimii huollettuna 40-50 vuotta ja myös synteettisellä polttoaineella, mutta sillä on niin huono rahastaa ihmisiä, ettei sitä kannata alkaa tuottamaan.
Vetyteknologiakin on liian halpaa ja ilmaista, se on mahdollista kaikille, joten sillä ei saa kunnollista aikaan kansainvälistä kilpailua, mukavan käppyräisistä pörssiheilahduksista puhumattakaan, joilla rikkaat rikastuvat ja köyhät työnnetään syvemmälle maanrakoon.
Litiumia, kobolttia, nikkeliä ja muita materiaaleja kyllä löytyy, mutta niiden louhinta, jalostus ja toimitusketjut ovat keskittyneet harvoihin maihin, mikä tekee koko järjestelmästä kalliin ja geopoliittisesti herkän. Tästä syystä sähköautoilu painottuu ainakin toistaiseksi enemmän varakkaampiin maihin ja ihmisille, joilla on varaa uusiin autoihin sekä latausinfraan.
Myös sähköautojen pitkäikäisyydestä käydään paljon keskustelua. Osa akuista kestää hyvin, mutta monia epäilyttää ajatus siitä, että 10-15 vuoden iässä auton arvo voi romahtaa yhden kalliin akustoriskin vuoksi. Samaan aikaan hyvin huollettu polttomoottoriauto voi pysyä liikenteessä vuosikymmeniä, ja synteettiset polttoaineet tai biopolttoaineet voisivat teoriassa mahdollistaa nykyisen autokannan käytön pienemmillä päästöillä ilman koko infrastruktuurin uusimista.
Vetyteknologiassa taas ongelma ei oikeastaan ole se, että se olisi “liian halpaa”, vaan että vedyn tuotanto, varastointi ja jakelu ovat tällä hetkellä monimutkaisia ja kalliita toteuttaa laajassa mittakaavassa. Vetyä kyllä on maailmassa paljon, mutta käyttökelpoisen vedyn valmistaminen vaatii energiaa, ja infrastruktuurin rakentaminen olisi valtava projekti.
Taustalla on myös ihan todellinen epäluottamus siihen, miten nopeasti ja millä tavalla energiasiirtymää tehdään. Yleinen kokemus varmasti on, että tavallinen ihminen maksaa laskun samalla kun suuret yritykset ja sijoittajat hyötyvät uusista markkinoista. Koska energia- ja autoteollisuudessa liikkuu valtavia rahamääriä ja poliittisia intressejä. Samalla keskustelu menee helposti ääripäihin, joissa joko sähköauto pelastaa maailman tai kaikki uusi teknologia nähdään huijauksena. Todellisuus on yleensä paljon tylsempi: jokaisessa ratkaisussa on hyötyjä, rajoitteita ja taloudellisia intressejä mukana.
Vierailija kirjoitti:
Biokaasu sinänsä semiok, mutta:
- se ei skaalaudu (paskaa ei yksinkertaisesti ole riittävästi, tämä on sama syy miksi Neste mainostaa myyvänsä uusiutuvaa MY dieseliä kotimaisista(kin) jätteistä, mutta tosiasiassa niitä kotimaisia jätteitä on vain nimeksi ja suurin osa on indonesialaista palmuöljyä ja kiinalaista käytettyä ruokaöljyä)
- kaasuautoja ei oikein valmisteta (tämä voi toki muuttuakin jos siihen on maailmalla, ei vain Suomessa, taloudelliset perusteet)
- biokaasun polttaminen CHP-voimalassa ja sähköllä ajaminen on energiatehokkaampaa kuin biokaasulla ajaminen (myös elinkaarikustannukset huomioiden)
Paska ei riitä? Johan nyt. Paskan tuloa ei voi estää. Valmistusasemat vain jätelaitoksen viereen. Maalla se menee pellolle ettei tarvi ostaa keinolannotteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EU:n 1d100teille saatiin lobattua isolla rahalla patteriautoilun ihanuus. Minkäänlaiset kompromissit ja välimallin ratkaisut, vaikka ne olisivat olleet kuinka käytännöllisiä, eivät sen jälkeen kelvanneet vaan kunnianhimo ajoi hakemaan sitä epärealistista 100% päästövähennystä jota ei oikeasti voi saavuttaa. Öljyä tarvitaan edelleen mm. komponenttien raaka-aineeksi. Kaasua käyttäen esim. Saksan autoteollisuus voisi nyt olla terveemmissä kantimissa.
Lukekaa muuten myös esimerkiksi ammoniakin potentiaalista polttoaineena. Tämä ei ole edes scifiä. Ammoniakkia tankattiin mm. Belgiassa 1940-luvulla busseihin sota-aikana, kun kaikki diesel piti antaa asevoimien käyttöön.
Kaasua käyttäen saksalaiset ajaisivat venäläisellä maakaasulla.
Mitä on biokaasu? Mitä on lehmänpaska? Mitä ovat esimerkiksi Pohjanmeren kaasuesiintymät? Voit olla oikeassa ettei biokaasu ratkaise koko yhtälöä, mutta sen avulla voitaisiin pitää ympäristöystävällisemmin liikenteessä edelleen käyttökelpoista vanhempaa autokantaa, sekä maajussien traktoreita jotka ovat aivan erityisen kriittisiä, koska niillä hoidetaan peltojen viljely. Ymmärräthän, sen ruoan tuotanto jota sinäkin tarvitset elääksesi? Jos meillä olisi nyt olemassa kunnon biokaasuinfra, Hormuzinsalmi ei välttämättä olisi niin iso ongelma, koska vähintään maaseudun energian tarve voitaisiin hoitaa kotoperäisellä energialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teppo on kannabispsykoosissa 🥶
Kiitos kommentista.
Saisinko ehkä perusteluja miksi vaikutan olevani kannabispsyykosissa?
Kaasuautoilu on edelleenkin huomattavasti edullisempaa kuin pelkkä diesel- ja bensaautoilu.
Voisi myös lisätä tuon sähköautoilun osalta, että ei tule niitä 10.000 eur. akkujen yllätyskorjailu -laskuja.Sähköautoissa huollon tarve on yleensä vähäisempi kuin polttomoottoriautoissa. Vähemmän liikkuvia osia, ei öljynvaihtoja, ei pakoputkistoa, ei monia perinteisiä moottorivikoja. Ja näitä vikoja tulee polttomoottoriautoissa vähitellen ja kustannukset jakautuvat usein pitkälle ajan. Sen sijaan sähköautoissa käyttö voi olla todella halpaa ja huoletonta, mutta jos akkuun tai korkeajännitejärjestelmään tulee iso vika takuun ulkopuolella, voi lasku olla yhdellä kertaa suuri. Riskit ovat siis enemmän jakautuneina harvempiin, mutta mahdollisesti kalliisiin osiin. Mutta sitten taas toisaalta, kaikki sähköautot eivät kärsi akuista ja niissä on yleensä pitkät takuut. Joskus niitä voidaan vaihtaa moduuleittain, eikä aina tarvita vaihtaa koko pakettia.
Sähköauto on yleensä päästöttömämpi erityisesti ajon aikana, koska siitä ei tule pakokaasuja samalla tavalla kuin polttomoottoriautosta. Lisäksi sähkömoottori käyttää energian erittäin tehokkaasti, joten hukkaa syntyy vähemmän. Kaupungeissa tämä näkyy myös parempana ilmanlaatuna ja vähäisempänä meluhaittana.
Kokonaisuus ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertainen, koska sähköauton ympäristövaikutuksiin vaikuttaa myös se, miten sähkö tuotetaan, miten akku valmistetaan ja kuinka pitkään auto pysyy käytössä. Jos sähkö tehdään uusiutuvalla energialla ja auto kestää pitkään, sähköauto on yleensä hyvin vähäpäästöinen ratkaisu.
Kaasuauto puolestaan ei ole päästötön, koska siinä on edelleen polttomoottori, joka käyttää öljyä ja tuottaa pakokaasuja. Biokaasulla ajettuna sen päästöt voivat kuitenkin olla selvästi pienemmät kuin tavallisessa bensa- tai dieselautossa. Käytännössä sähköauto on yleensä näistä kahdesta vähäpäästöisempi vaihtoehto, mutta biokaasu voi olla hyvä kompromissi etenkin niille, jotka arvostavat pitkää toimintamatkaa ja nopeaa tankkausta ilman suuria akkuja.
Unohdat sen faktan, että sähköautojen akkumineraaleja ei nykytekniikalla ole olemassa tällä Telluksella kuin eliitin tarpeisiin. Mutta heillehän se sähköauto on suunnattukin. 10 vuotta ajoa ja paaliin. Siinä on ympäristöystävällisyys huipussaan. Polttomoottori toimii huollettuna 40-50 vuotta ja myös synteettisellä polttoaineella, mutta sillä on niin huono rahastaa ihmisiä, ettei sitä kannata alkaa tuottamaan.
Vetyteknologiakin on liian halpaa ja ilmaista, se on mahdollista kaikille, joten sillä ei saa kunnollista aikaan kansainvälistä kilpailua, mukavan käppyräisistä pörssiheilahduksista puhumattakaan, joilla rikkaat rikastuvat ja köyhät työnnetään syvemmälle maanrakoon.
Litiumia, kobolttia, nikkeliä ja muita materiaaleja kyllä löytyy, mutta niiden louhinta, jalostus ja toimitusketjut ovat keskittyneet harvoihin maihin, mikä tekee koko järjestelmästä kalliin ja geopoliittisesti herkän. Tästä syystä sähköautoilu painottuu ainakin toistaiseksi enemmän varakkaampiin maihin ja ihmisille, joilla on varaa uusiin autoihin sekä latausinfraan.
Myös sähköautojen pitkäikäisyydestä käydään paljon keskustelua. Osa akuista kestää hyvin, mutta monia epäilyttää ajatus siitä, että 10-15 vuoden iässä auton arvo voi romahtaa yhden kalliin akustoriskin vuoksi. Samaan aikaan hyvin huollettu polttomoottoriauto voi pysyä liikenteessä vuosikymmeniä, ja synteettiset polttoaineet tai biopolttoaineet voisivat teoriassa mahdollistaa nykyisen autokannan käytön pienemmillä päästöillä ilman koko infrastruktuurin uusimista.
Vetyteknologiassa taas ongelma ei oikeastaan ole se, että se olisi “liian halpaa”, vaan että vedyn tuotanto, varastointi ja jakelu ovat tällä hetkellä monimutkaisia ja kalliita toteuttaa laajassa mittakaavassa. Vetyä kyllä on maailmassa paljon, mutta käyttökelpoisen vedyn valmistaminen vaatii energiaa, ja infrastruktuurin rakentaminen olisi valtava projekti.
Taustalla on myös ihan todellinen epäluottamus siihen, miten nopeasti ja millä tavalla energiasiirtymää tehdään. Yleinen kokemus varmasti on, että tavallinen ihminen maksaa laskun samalla kun suuret yritykset ja sijoittajat hyötyvät uusista markkinoista. Koska energia- ja autoteollisuudessa liikkuu valtavia rahamääriä ja poliittisia intressejä. Samalla keskustelu menee helposti ääripäihin, joissa joko sähköauto pelastaa maailman tai kaikki uusi teknologia nähdään huijauksena. Todellisuus on yleensä paljon tylsempi: jokaisessa ratkaisussa on hyötyjä, rajoitteita ja taloudellisia intressejä mukana.
Saa nähdä miten tuon sähköautoilun kehittyviin maihin keskittymisen kanssa jatkossa käy. Osa siitä on muutenkin illuusiota joka johtuu länsimaiden sisäänpäin kääntyneestä perspektiivistä. Maailman ensimmäinen polttikset kieltänyt maa esimerkiksi taisi olla Etiopia pari vuotta sitten ja laittavat paraikaa kiinalaisten kanssa sähköautojen kokoonpanolinjoja pystyyn. Kiina tekee kovasti töitä ympäri maailmaa, mutta toki myyvät mielellään polttiksia siinä missä sähkiksiäkin.
Afrikassa on myös innostuttu kovasti aurinkosähköstä. Maaliskuussa esim kun tuo Iran-hässäkkä yhtäkkiä tuplasi Kiinan aurinkopaneeliviennin niin ostajien joukossa oli useampia Afrikan maita joihin lähti gigawattiluokan tilauksia ja kokonaisuudessaan myivät Afrikkaan yli 10GW edestä, nämä siis vain yhden kuun aikana. Kun mantereen infra on olematon ja 2/3 väestöstä elää sähköverkon ulkopuolella niin halvat aurinkovoimalla toimivat paikalliset microgridit ja ladattavat kulkineet (kärkenä kylläkin kevyet kaksi- ja kolmipyöräiset varsinkin aluksi) ovat varsin houkutteleva vaihtoehto kalliisiin, muualta maahan tuotuihin fossiilisiin verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EU:n 1d100teille saatiin lobattua isolla rahalla patteriautoilun ihanuus. Minkäänlaiset kompromissit ja välimallin ratkaisut, vaikka ne olisivat olleet kuinka käytännöllisiä, eivät sen jälkeen kelvanneet vaan kunnianhimo ajoi hakemaan sitä epärealistista 100% päästövähennystä jota ei oikeasti voi saavuttaa. Öljyä tarvitaan edelleen mm. komponenttien raaka-aineeksi. Kaasua käyttäen esim. Saksan autoteollisuus voisi nyt olla terveemmissä kantimissa.
Lukekaa muuten myös esimerkiksi ammoniakin potentiaalista polttoaineena. Tämä ei ole edes scifiä. Ammoniakkia tankattiin mm. Belgiassa 1940-luvulla busseihin sota-aikana, kun kaikki diesel piti antaa asevoimien käyttöön.
Kaasua käyttäen saksalaiset ajaisivat venäläisellä maakaasulla.
Mitä on biokaasu? Mitä on lehmänpaska? Mitä ovat esimerkiksi Pohjanmeren kaasuesiintymät? Voit olla oikeassa ettei biokaasu ratkaise koko yhtälöä, mutta sen avulla voitaisiin pitää ympäristöystävällisemmin liikenteessä edelleen käyttökelpoista vanhempaa autokantaa, sekä maajussien traktoreita jotka ovat aivan erityisen kriittisiä, koska niillä hoidetaan peltojen viljely. Ymmärräthän, sen ruoan tuotanto jota sinäkin tarvitset elääksesi? Jos meillä olisi nyt olemassa kunnon biokaasuinfra, Hormuzinsalmi ei välttämättä olisi niin iso ongelma, koska vähintään maaseudun energian tarve voitaisiin hoitaa kotoperäisellä energialla.
Laita jotain numeroita, mihin sitä lehmänpaskaa riittää. Tai edes Pohjanmeren kaasua jos sitä halutaan polttaa. Tuo on ihan tyhjää käsienheiluttelua jos sinulla ei ole todellisuudessa mitään käsitystä siitä mikä olisi edes mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Biokaasu sinänsä semiok, mutta:
- se ei skaalaudu (paskaa ei yksinkertaisesti ole riittävästi, tämä on sama syy miksi Neste mainostaa myyvänsä uusiutuvaa MY dieseliä kotimaisista(kin) jätteistä, mutta tosiasiassa niitä kotimaisia jätteitä on vain nimeksi ja suurin osa on indonesialaista palmuöljyä ja kiinalaista käytettyä ruokaöljyä)
- kaasuautoja ei oikein valmisteta (tämä voi toki muuttuakin jos siihen on maailmalla, ei vain Suomessa, taloudelliset perusteet)
- biokaasun polttaminen CHP-voimalassa ja sähköllä ajaminen on energiatehokkaampaa kuin biokaasulla ajaminen (myös elinkaarikustannukset huomioiden)
Paska ei riitä? Johan nyt. Paskan tuloa ei voi estää. Valmistusasemat vain jätelaitoksen viereen. Maalla se menee pellolle ettei tarvi ostaa keinolannotteita.
Eihän se riitä. Neste on tällä hetkellä maailman suurin kiinalaisen jäteruokaöljyn ja indonesialaisen palmuöljytisleen ostaja, että saa myytyä vuodessa jonkun viisi mlijoona tonnia uusiutuvia polttoaineita. Se on jotain promillen osia fossiilisten määristä. Suomalaisten jätteillä ei pyöritetä edes yhtä lämpövoimalaa Vantaalla ilman että tuodaan pähkinänkuoria Afrikasta ja sekajätettä Italiasta ja sinä kuvittelet että täällä riittäisi eväät laittaa autot kulkemaan kotimaisella biokaasulla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EU:n 1d100teille saatiin lobattua isolla rahalla patteriautoilun ihanuus. Minkäänlaiset kompromissit ja välimallin ratkaisut, vaikka ne olisivat olleet kuinka käytännöllisiä, eivät sen jälkeen kelvanneet vaan kunnianhimo ajoi hakemaan sitä epärealistista 100% päästövähennystä jota ei oikeasti voi saavuttaa. Öljyä tarvitaan edelleen mm. komponenttien raaka-aineeksi. Kaasua käyttäen esim. Saksan autoteollisuus voisi nyt olla terveemmissä kantimissa.
Lukekaa muuten myös esimerkiksi ammoniakin potentiaalista polttoaineena. Tämä ei ole edes scifiä. Ammoniakkia tankattiin mm. Belgiassa 1940-luvulla busseihin sota-aikana, kun kaikki diesel piti antaa asevoimien käyttöön.
Kaasua käyttäen saksalaiset ajaisivat venäläisellä maakaasulla.
Mitä on biokaasu? Mitä on lehmänpaska? Mitä ovat esimerkiksi Pohjanmeren kaasuesiintymät? Voit olla oikeassa ettei biokaasu ratkaise koko yhtälöä, mutta sen avulla voitaisiin pitää ympäristöystävällisemmin liikenteessä edelleen käyttökelpoista vanhempaa autokantaa, sekä maajussien traktoreita jotka ovat aivan erityisen kriittisiä, koska niillä hoidetaan peltojen viljely. Ymmärräthän, sen ruoan tuotanto jota sinäkin tarvitset elääksesi? Jos meillä olisi nyt olemassa kunnon biokaasuinfra, Hormuzinsalmi ei välttämättä olisi niin iso ongelma, koska vähintään maaseudun energian tarve voitaisiin hoitaa kotoperäisellä energialla.
Laita jotain numeroita, mihin sitä lehmänpaskaa riittää. Tai edes Pohjanmeren kaasua jos sitä halutaan polttaa. Tuo on ihan tyhjää käsienheiluttelua jos sinulla ei ole todellisuudessa mitään käsitystä siitä mikä olisi edes mahdollista.
No minulla ei ole tuommoisia tilastoja käytettävissäni. Ymmärrän kuitenkin, että energia-asioissakin olisi kannattanut hajauttaa ja hyödyntää useampaa kuin yhtä lähdettä, jolloin häiriö yhden saatavuudessa ei kaada koko korttitaloa. Sähköautokeskustelussa ollaan unohdettu, ettei sähkökään ole loputonta. Ennenkaikkea, sähkö on veemäinen energian muoto yrittää varastoida. Nykyinen akkutekniikka on riippuvainen maametalleista, joiden lähteistä hyvin monia Kiina hallinnoi. Politiikka astuu jälleen kuvioon. Riippuvuus Lähi-Idän öljystä vs. Kiinan maametalleista. Kumman myrkyn ennemmin valitset?
Biokaasu ja maakaasu on metaania. Biokaasun valmistamiseen kuluu sähköä, puhdistus ja kaasun kehittämis prosessi pyörii sähköllä sen lisäksi jos siitä pyritään tekemään moottoripolttoainetta niin sen on oltava yli 95% metaanipitoisuudella. Ei ole mitään järkeä puristaa palamatonta hiilidioksidia 300bar paineeseen. Metaani on viisainta käyttää suoraan generaattorissa pestynä ja matalapaineisena ja sijoittaa se genu metaanin tuotannon yhteyteen. Biokaasu autoilu on pelkkä mainos millä saa myytyä maakaasua. Ei noissa "ajamme biokaassulla" mainostetuissa rekoissa ole biokaasua, maakaasulla ne kulkee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EU:n 1d100teille saatiin lobattua isolla rahalla patteriautoilun ihanuus. Minkäänlaiset kompromissit ja välimallin ratkaisut, vaikka ne olisivat olleet kuinka käytännöllisiä, eivät sen jälkeen kelvanneet vaan kunnianhimo ajoi hakemaan sitä epärealistista 100% päästövähennystä jota ei oikeasti voi saavuttaa. Öljyä tarvitaan edelleen mm. komponenttien raaka-aineeksi. Kaasua käyttäen esim. Saksan autoteollisuus voisi nyt olla terveemmissä kantimissa.
Lukekaa muuten myös esimerkiksi ammoniakin potentiaalista polttoaineena. Tämä ei ole edes scifiä. Ammoniakkia tankattiin mm. Belgiassa 1940-luvulla busseihin sota-aikana, kun kaikki diesel piti antaa asevoimien käyttöön.
Kaasua käyttäen saksalaiset ajaisivat venäläisellä maakaasulla.
Mitä on biokaasu? Mitä on lehmänpaska? Mitä ovat esimerkiksi Pohjanmeren kaasuesiintymät? Voit olla oikeassa ettei biokaasu ratkaise koko yhtälöä, mutta sen avulla voitaisiin pitää ympäristöystävällisemmin liikenteessä edelleen käyttökelpoista vanhempaa autokantaa, sekä maajussien traktoreita jotka ovat aivan erityisen kriittisiä, koska niillä hoidetaan peltojen viljely. Ymmärräthän, sen ruoan tuotanto jota sinäkin tarvitset elääksesi? Jos meillä olisi nyt olemassa kunnon biokaasuinfra, Hormuzinsalmi ei välttämättä olisi niin iso ongelma, koska vähintään maaseudun energian tarve voitaisiin hoitaa kotoperäisellä energialla.
Laita jotain numeroita, mihin sitä lehmänpaskaa riittää. Tai edes Pohjanmeren kaasua jos sitä halutaan polttaa. Tuo on ihan tyhjää käsienheiluttelua jos sinulla ei ole todellisuudessa mitään käsitystä siitä mikä olisi edes mahdollista.
No minulla ei ole tuommoisia tilastoja käytettävissäni. Ymmärrän kuitenkin, että energia-asioissakin olisi kannattanut hajauttaa ja hyödyntää useampaa kuin yhtä lähdettä, jolloin häiriö yhden saatavuudessa ei kaada koko korttitaloa. Sähköautokeskustelussa ollaan unohdettu, ettei sähkökään ole loputonta. Ennenkaikkea, sähkö on veemäinen energian muoto yrittää varastoida. Nykyinen akkutekniikka on riippuvainen maametalleista, joiden lähteistä hyvin monia Kiina hallinnoi. Politiikka astuu jälleen kuvioon. Riippuvuus Lähi-Idän öljystä vs. Kiinan maametalleista. Kumman myrkyn ennemmin valitset?
Valitsen Kiinan koska se ei ole umpikuja, kuten fossiiliset ovat. Natriumakkujen tuotanto pyörähti käyntiin Kiinassa nyt, ensimmäisiä kymmenien gigawattituntien tilauksia on alettu tuottamaan. Sieltä tulee siis joidenkin vuosien viiveellä tekniikkaa tännekin, mikä ei vaadi isommin mitään mitä ei Euroopassa olisi saatavilla. Keskipitkän aikavälin energiavarastoiksi on tarjolla mm. rauta-ilma- eli ruosteakkuja, Google teki juuri sopparin ensimmäisen gigawattiluokan laitoksen rakentamisesta Yhdysvaltoihin joten on tuo vaikuttaa varsin varteenotettavalta 2030-luvun alkupuoliskon kehityssuunnalta. Tuo googlen laitos on 300MW / 30GWh pytinki, eli tehoa on kymmeneksi päiväksi pienen SMR:n verran. Käytännössä tuollaisilla varastoilla pystytään korvaamaan jo suurin osa tuulivoiman vaatimasta säätövoimasta varsinkin jos energiapaletti on maantieteellisesti ja tuotantavoiltaan kuitenkin jonkin verran hajautettu. Ja SMR:stä puheenollen ydinvoimaa pitää ilmanmuuta rakentaa lisää.
Mutta kerropa sinä puolestasi, jos nyt hövelisti oletetaan että biopolttoaineilla pystyttäisiin korvaamaan edes 10% suomalaisten energiantarpeesta (mikä on todennäköisesti reippaasti yläkanttiin) niin mistä se loput 90% tulee?
Vai kaasuauto, sellaisella ajoin jo yli 20v. Ja yksi tuli rakennettuakin.
Oli suomessa tarkoitus ajaa ralliakin sellaisella, mitsu evolla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teppo on kannabispsykoosissa 🥶
Kiitos kommentista.
Saisinko ehkä perusteluja miksi vaikutan olevani kannabispsyykosissa?
Kaasuautoilu on edelleenkin huomattavasti edullisempaa kuin pelkkä diesel- ja bensaautoilu.
Voisi myös lisätä tuon sähköautoilun osalta, että ei tule niitä 10.000 eur. akkujen yllätyskorjailu -laskuja.Sähköautoissa huollon tarve on yleensä vähäisempi kuin polttomoottoriautoissa. Vähemmän liikkuvia osia, ei öljynvaihtoja, ei pakoputkistoa, ei monia perinteisiä moottorivikoja. Ja näitä vikoja tulee polttomoottoriautoissa vähitellen ja kustannukset jakautuvat usein pitkälle ajan. Sen sijaan sähköautoissa käyttö voi olla todella halpaa ja huoletonta, mutta jos akkuun tai korkeajännitejärjestelmään tulee iso vika takuun ulkopuolella, voi lasku olla yhdellä kertaa suuri. Riskit ovat siis enemmän jakautuneina harvempiin, mutta mahdollisesti kalliisiin osiin. Mutta sitten taas toisaalta, kaikki sähköautot eivät kärsi akuista ja niissä on yleensä pitkät takuut. Joskus niitä voidaan vaihtaa moduuleittain, eikä aina tarvita vaihtaa koko pakettia.
Sähköauto on yleensä päästöttömämpi erityisesti ajon aikana, koska siitä ei tule pakokaasuja samalla tavalla kuin polttomoottoriautosta. Lisäksi sähkömoottori käyttää energian erittäin tehokkaasti, joten hukkaa syntyy vähemmän. Kaupungeissa tämä näkyy myös parempana ilmanlaatuna ja vähäisempänä meluhaittana.
Kokonaisuus ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertainen, koska sähköauton ympäristövaikutuksiin vaikuttaa myös se, miten sähkö tuotetaan, miten akku valmistetaan ja kuinka pitkään auto pysyy käytössä. Jos sähkö tehdään uusiutuvalla energialla ja auto kestää pitkään, sähköauto on yleensä hyvin vähäpäästöinen ratkaisu.
Kaasuauto puolestaan ei ole päästötön, koska siinä on edelleen polttomoottori, joka käyttää öljyä ja tuottaa pakokaasuja. Biokaasulla ajettuna sen päästöt voivat kuitenkin olla selvästi pienemmät kuin tavallisessa bensa- tai dieselautossa. Käytännössä sähköauto on yleensä näistä kahdesta vähäpäästöisempi vaihtoehto, mutta biokaasu voi olla hyvä kompromissi etenkin niille, jotka arvostavat pitkää toimintamatkaa ja nopeaa tankkausta ilman suuria akkuja.
Unohdat sen faktan, että sähköautojen akkumineraaleja ei nykytekniikalla ole olemassa tällä Telluksella kuin eliitin tarpeisiin. Mutta heillehän se sähköauto on suunnattukin. 10 vuotta ajoa ja paaliin. Siinä on ympäristöystävällisyys huipussaan. Polttomoottori toimii huollettuna 40-50 vuotta ja myös synteettisellä polttoaineella, mutta sillä on niin huono rahastaa ihmisiä, ettei sitä kannata alkaa tuottamaan.
Vetyteknologiakin on liian halpaa ja ilmaista, se on mahdollista kaikille, joten sillä ei saa kunnollista aikaan kansainvälistä kilpailua, mukavan käppyräisistä pörssiheilahduksista puhumattakaan, joilla rikkaat rikastuvat ja köyhät työnnetään syvemmälle maanrakoon.
Litiumia, kobolttia, nikkeliä ja muita materiaaleja kyllä löytyy, mutta niiden louhinta, jalostus ja toimitusketjut ovat keskittyneet harvoihin maihin, mikä tekee koko järjestelmästä kalliin ja geopoliittisesti herkän. Tästä syystä sähköautoilu painottuu ainakin toistaiseksi enemmän varakkaampiin maihin ja ihmisille, joilla on varaa uusiin autoihin sekä latausinfraan.
Myös sähköautojen pitkäikäisyydestä käydään paljon keskustelua. Osa akuista kestää hyvin, mutta monia epäilyttää ajatus siitä, että 10-15 vuoden iässä auton arvo voi romahtaa yhden kalliin akustoriskin vuoksi. Samaan aikaan hyvin huollettu polttomoottoriauto voi pysyä liikenteessä vuosikymmeniä, ja synteettiset polttoaineet tai biopolttoaineet voisivat teoriassa mahdollistaa nykyisen autokannan käytön pienemmillä päästöillä ilman koko infrastruktuurin uusimista.
Vetyteknologiassa taas ongelma ei oikeastaan ole se, että se olisi “liian halpaa”, vaan että vedyn tuotanto, varastointi ja jakelu ovat tällä hetkellä monimutkaisia ja kalliita toteuttaa laajassa mittakaavassa. Vetyä kyllä on maailmassa paljon, mutta käyttökelpoisen vedyn valmistaminen vaatii energiaa, ja infrastruktuurin rakentaminen olisi valtava projekti.
Taustalla on myös ihan todellinen epäluottamus siihen, miten nopeasti ja millä tavalla energiasiirtymää tehdään. Yleinen kokemus varmasti on, että tavallinen ihminen maksaa laskun samalla kun suuret yritykset ja sijoittajat hyötyvät uusista markkinoista. Koska energia- ja autoteollisuudessa liikkuu valtavia rahamääriä ja poliittisia intressejä. Samalla keskustelu menee helposti ääripäihin, joissa joko sähköauto pelastaa maailman tai kaikki uusi teknologia nähdään huijauksena. Todellisuus on yleensä paljon tylsempi: jokaisessa ratkaisussa on hyötyjä, rajoitteita ja taloudellisia intressejä mukana.
Saa nähdä miten tuon sähköautoilun kehittyviin maihin keskittymisen kanssa jatkossa käy. Osa siitä on muutenkin illuusiota joka johtuu länsimaiden sisäänpäin kääntyneestä perspektiivistä. Maailman ensimmäinen polttikset kieltänyt maa esimerkiksi taisi olla Etiopia pari vuotta sitten ja laittavat paraikaa kiinalaisten kanssa sähköautojen kokoonpanolinjoja pystyyn. Kiina tekee kovasti töitä ympäri maailmaa, mutta toki myyvät mielellään polttiksia siinä missä sähkiksiäkin.
Afrikassa on myös innostuttu kovasti aurinkosähköstä. Maaliskuussa esim kun tuo Iran-hässäkkä yhtäkkiä tuplasi Kiinan aurinkopaneeliviennin niin ostajien joukossa oli useampia Afrikan maita joihin lähti gigawattiluokan tilauksia ja kokonaisuudessaan myivät Afrikkaan yli 10GW edestä, nämä siis vain yhden kuun aikana. Kun mantereen infra on olematon ja 2/3 väestöstä elää sähköverkon ulkopuolella niin halvat aurinkovoimalla toimivat paikalliset microgridit ja ladattavat kulkineet (kärkenä kylläkin kevyet kaksi- ja kolmipyöräiset varsinkin aluksi) ovat varsin houkutteleva vaihtoehto kalliisiin, muualta maahan tuotuihin fossiilisiin verrattuna.
Monille alueille on yksinkertaisesti helpompaa hypätä suoraan hajautettuun sähköjärjestelmään kuin käydä läpi sama teollistumisen polku kuin länsimaat sata vuotta sitten.
Sama näkyy liikenteessä. Monessa kehittyvässä maassa sähköistyminen ei välttämättä ala henkilöautoista vaan sähkömopoista, sähköskoottereista, kolmipyöristä ja kevyestä paikallisliikenteestä. Ne ovat halvempia, kuluttavat vähän energiaa ja sopivat ympäristöihin, joissa lataus voidaan hoitaa pienimuotoisestikin. Länsimaissa sähköauto mielletään helposti kahden tonnin premium-katumaasturiksi, mutta globaalisti tärkein sähköistyminen voi tapahtua paljon yksinkertaisemmilla ajoneuvoilla.
Osaatko mitään muuta kuin hokea persua