Lue keskustelun säännöt.
Ahdistava äitienpäivä
09.05.2026 |
Ensimmäisestä äitienpäivästäni on liki 50 vuotta. Mieheni ei huomioinut minua millään tavalla itselleni tärkeänä päivänä. Olisihan se toki pitänyt arvata kun ei hän hääpäivää tai synttäreitänikään koskaan halunnut muistaa. Itkin kuitenkin salaa mielipahaani. Puolisoni oli (aivan oikein) sitä mieltä, että en ollut hänen äitinsä. Lapseni oppi tästä sen, ettei hänkään edes onnitellut. En mielestäni ole huono äiti, melkeinpä päinvastoin, mutta kovasti ahdistaa joka vuosi tämä toukokuun toinen sunnuntai. En vähättele yhtään lapsettomien ikävää päivää, mutta oma puoli vuosisataa toistunut kurkkua kuristava hylätty tunne perheenäitinä tuntuu juuri tänä päivänä kovin raskaalta.
Kommentit (41)
Voit aina ostaa itsellesi leivoksen, törkeän kalliin käsilaukun lahjaksi ja mennä huomenna elokuviin katsomaan Paholainen pukeutuu Pradaan 2. Jätä mies kotiin. Älä laita hänelle ruokaa.
Minulla on kaveri joka leipoo perheelleen äitienpäiväkakun ja odottaa tuntikausia että mies ja teinipojat heräisivät aamiaiselle. Ketään ei kuulu, lahjoja ei anneta, ja lopulta hän saa itkupotkuraivarit ja alkaa valmistella lounasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ole koskaan viettänyt omaa äitienpäivääni, vaikka olen ollut äiti jo 40 vuotta. Aina vietettiin mun äidin äitienpäivää. Lapset toki päiväkodissa ja ala-asteella tekivät mulle äitienpäiväkortin. Nyt, kun äiti pari vuotta sitten kuoli, tuntuisi oudolta alkaa viettämään omaa äitienpäivää.
En ole koskaan saanut, äitirnpäivä, joulu tai syntymäpäivälahjaa pojaltani, joka on jo 40 vuotta. Jotain on mennyt pieleen kasvatuksessa näin jälkikäteen ymmärrän.
Älkää viettäkö ahdistavia juhlia. Eihän kukaan pakota siihen.
Aion itse onnitella suvun äitejä whatsapp-ryhmässämme. En odota omilta aikuisilta lapsiltani mitään. En nyt elä sellaista vaihetta.
Mieluummin lepään, siivoan ja ulkoilen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo vuosia kutsunut poikani, nyt 25v, kaupungille kanssani äitienpäivää edeltävänä lauantaina. Käydään syömässä ja parilla drinkillä, joskus vähän ostoksillakin. Molemmat tykkää tästä perinteestä, eipä tarvi kummankaan stressata enää sunnuntaista ja asettaa siihen paineita.
Tämä on hyvä idea ja myöhemmin ihmisillä voi olla useita äitien päivä juhlia. Oman äidin ja aikuisuudessa omassa perheessä. Silloin voisi jopa ajatella, että kutsuisi viikko ennen virallista päivää, niin ei ainakaan tarvitsisi stressata.
Viime vuonna kävin samoin aikuisen pojan kanssa kaupungilla joskus äitienpäivän tienoissa. Katsottiin taidenäyttely ja syötiin Aurajokirannassa vohvelit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi parasta, että äitien ja isien päivä olisi samana päivänä.
Minusta ei ole oikein, että äitien päivä on keväällä toukokuussa kun koulujen kesälomat ovat alkamassa ja isänpäivä on syksyn pimeydessä.
Kapitalistinen järjestelmä vaatii että ostetaan oma kakku kaikille juhlakaluille eri päivinä.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan saanut, äitirnpäivä, joulu tai syntymäpäivälahjaa pojaltani, joka on jo 40 vuotta. Jotain on mennyt pieleen kasvatuksessa näin jälkikäteen ymmärrän.
Olet varmaan hemmotellut tyypilliseen tapaan poikalapsesi pilalle ja hän on tottunut vain saamaan, ei antamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Mä en ole koskaan viettänyt omaa äitienpäivääni, vaikka olen ollut äiti jo 40 vuotta. Aina vietettiin mun äidin äitienpäivää. Lapset toki päiväkodissa ja ala-asteella tekivät mulle äitienpäiväkortin. Nyt, kun äiti pari vuotta sitten kuoli, tuntuisi oudolta alkaa viettämään omaa äitienpäivää.
Aina vietitte sinun äidin äitienpäivää, mutta et ole koskaan viettänyt omaa äitienpäivää. Jospa äitisi ajatteli, että samalla molemmat äidit.
Se on äitienpäivä.
Toteat, että sinusta tuntuisi oudolta alkaa viettämään omaa äitienpäivää. Onko sinulla tyttäriä?
Äitienpäivä on kyllä vanhahtava nimitys, koska isänpäivä on yksikössä eikä suinkaan analogisesti isienpäivä.
Pitäisi olla äitienpäivä ja isienpäivä. Tai äidinpäivä ja isänpäivä.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Mä en ole koskaan viettänyt omaa äitienpäivääni, vaikka olen ollut äiti jo 40 vuotta. Aina vietettiin mun äidin äitienpäivää. Lapset toki päiväkodissa ja ala-asteella tekivät mulle äitienpäiväkortin. Nyt, kun äiti pari vuotta sitten kuoli, tuntuisi oudolta alkaa viettämään omaa äitienpäivää.
Aina vietitte sinun äidin äitienpäivää, mutta et ole koskaan viettänyt omaa äitienpäivää. Jospa äitisi ajatteli, että samalla molemmat äidit.
Se on äitienpäivä.
Toteat, että sinusta tuntuisi oudolta alkaa viettämään omaa äitienpäivää. Onko sinulla tyttäriä?
Äitienpäivä on kyllä vanhahtava nimitys, koska isänpäivä on yksikössä eikä suinkaan analogisesti isienpäivä.
Pitäisi olla äitienpäivä ja isienpäivä. Tai äidinpäivä ja isänpäivä.
No tarkoitin sitä, että ei mulla koskaan kotona ollut mitään äitienpäiväjuttuja. Paitsi ne lasten pienenä tekemät kortit. Aina oli sovittu kellonaika, jolloin mennään mun vanhemmilleni. Siellä sitten juhlittiin mun äitiä. Nyt äiti on poissa eikä koko päivää vietetä ollenkaan. Ei tämä mua mitenkään haittaa.
On mulla sekä tytär että poika, mutta heillekin äitienpäivä oli lähinnä mummin päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen toki lapsen päiväkoti- ja kouluaskartelut saanut. Ne olen säästänyt liikuttuneena kaikki.
AP, aloituksessa kerrot: "Lapseni oppi tästä sen, ettei hänkään edes onnitellut." Aloituksesta syntyi kuva, että sinua ei ole millääntavoin koskaan muistettu äitienpäivänä 50n vuoteen.
Nyt aikuisena voit toki keskustella asiasta suoraan lapsesi kanssa, et siihen miestäsi tarvitse, ja voitte ehkä yhdessä luoda sellaisen äitienpäiväperinteen kuin kaipaat. Ilman keskustelua tuskin syntyy mitään muutosta, jos teidän perheessä ei ole totuttu viettämään.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Mä en ole koskaan viettänyt omaa äitienpäivääni, vaikka olen ollut äiti jo 40 vuotta. Aina vietettiin mun äidin äitienpäivää. Lapset toki päiväkodissa ja ala-asteella tekivät mulle äitienpäiväkortin. Nyt, kun äiti pari vuotta sitten kuoli, tuntuisi oudolta alkaa viettämään omaa äitienpäivää.
Sama, olen kutakuinkin ikätoverisi. Äidille taas kokoonnutaan huomenna. Näin joka jumalan äitienpäivä paitsi vielä työssä ollessani, jos sattui olemaan työvuoro.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi olet yhä uudestaan valinnut jatkaa suhdetta sellaisen miehen kanssa, joka ei koskaan muista tärkeitä päiviä?
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsi tuota ole mieheltäsi oppinut, viimeistään aikuisena hänellä on ollut itse mahdollisuus sinua muistaa omasta tahdosta.
Joo ihmettelin samaa, mutta vastaus koko aloitukseen taisi tullakkin juuri tuossa.
Äitejäkin on monenlaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos lohduttaa niin suomessa on myös äitejä, jotka ovat raskautuneet r aiskauksista tai joilta on ryöstetty lapset ja välineellistetty väkivaltaan heitä kohtaan.
Vinkkini kaikille naisille on, älä lisäänny miehen kanssa ellei mies palvo maata jalkojesi alla ja valtion sekä yhteisön tuki on oltava myös. Tämä ei suomessa toteudu joten naisten pitää keskittyä elämän muihin iloihin.
Hyvä vinkki elämään muutenkin on toimia oman sydämen eikä kalenterin mukaan. Lasta ja miestäkään ei tarvitse sietää jos se ei ole aitoa. Ihan turhaan naiset kärsivät helvetillisissä olosuhteiss tunnollisuudesta, eläkää vapaasti ja rakastakaa itsejänne.
En tajua miehiä jotka haluavat dissata äitienpäivää. Esim juuri tuo "et ole minun äitini" on todella lapsellista. Miksi miehet tekevät näin? Olisiko se niin iso juttu ostaa vaikka kukkia tai kakku ja onnitella? Tekevätkö noin vain ilkeyttään?
Itse olen eronnut 3v sitten ja en ole kuullut äitienpäivänä mitään lasten isältä. En siitä ole tehnyt numeroa, ihanat lapset ovat leiponeet aamulla pannarit tai kakun ja meillä on ollut aina kiva päivä yhdessä.
Mutta mietin joskus, miten välinpitämätön lasten isä voi olla.
Olen aina hoitanut lapset, hänen ollessa vapaamatkustajana ja erokin tuli hänen piittaamattomuuden johdosta. Joskus mietin eikö hänen uusi tyttöystävänsä edes ihmettele, miten joku voi jättää täysin ilman arvostusta lastensa äidin.
Äitinä. Aikuiset lapset toki soittavat mutta viettävät äitienpäivän oman perheensä kanssa. Niin on hyvä. Lapsena oli tärkeitä päiviä saada ne kortit ja tulla herätetyksi.
Vierailija kirjoitti:
On nämä kyllä hanurista tällaiset kun tulee tunne että pitäisi jotain tehdä tai muistaa toisen hyväksi muttei keksi mitään järkevää miten sen tekisi. Jo pelkkä hyvän äitien/isänpäivän toivottelu on tässä perheessä niin teennäistä että hyi eikä ole lainkaan luonnollista. Eikä mikään lahjarojun ostelukaan sen luonnollisempaa ole. Ei vaan ole sellaista kulttuuria tässä perheessä muodostunut.
Voisit ehkä tehdä itse jotain että muodostuisi. Synttärit sun muut voi unohtua mutta äitienpäivää hehkutetaan kaikkialla eli silloin ainakin voisi tehdä pienen effortin.
Ei minulla ole rahaa itselleni. Kaikki liikenevä menee lastenlasten harrastuksiin.
Tämä on hyvä idea ja myöhemmin ihmisillä voi olla useita äitien päivä juhlia. Oman äidin ja aikuisuudessa omassa perheessä. Silloin voisi jopa ajatella, että kutsuisi viikko ennen virallista päivää, niin ei ainakaan tarvitsisi stressata.