Parisuhde vetää pään jumiin

Keväällä vapaus kuulostaa hyvältä, syksyllä ei houkuttele niin paljon.

Oletko nuori, onko aiempaa parisuhdekokemusta, veikö nykyinen jalat alta kaikin puolin kun tapasitte?

Eikö tuossa järkikin jo sano että et ole rakastunut etkä rakasta kumppaniasi kuten parisuhteessa yleensä rakastetaan. Siksi olet tyytymätön. Haluat parisuhteelta enemmän mikä on ihan normaalia. Sitä rakkautta ja erilaista tunnetta kuin kämppäkaverin tai ystävänaisen kanssa. Et vain halua olla yksin joten olet valinnut vain jonkun ihan ok:n joka ei sytytä sussa mitään muuta. Siksi katsot jatkuvasti sivuille, häiritsee etkä ole tyytyväinen. Vaihtamalla paranee kun vaan valitset tarkkaan. Ei siis laastareita, pelkkään yksinäisyyden paikkaamiseen tai vain ihania ja lämpimiä kaverinaisia. Kivuus, hyvä ja lämmin luonne ei vielä riitä. Oletko koskaan ollut rakastunut?

Valitsit paperilla hyvän ihmisen. Sepä vaan ei pelkästään ole tarpeeksi. Hänen pitää lisäksi olla oikeasti sopiva sinulle ja sun hänelle. Kaikista tärkeinpänä pitää tuntea jotain erityisempää. Hyvä ihminen, riidattomuus ynnä muu ei itsessään vielä tee suhteesta pysymisen arvoista ja suhteesta rakkaussuhdetta. Sitä ja kumppanin herättämää luonnollista kemiaahan sinä kaipaat. Joudut ehkä olemaan kärsivällinen ja odottamaan. Sun pitää kestää olla yksin. Kun hänet kohtaat niin valitse se joka vie sulta jalat alta. Siihen kun lisäät päälle hyvän luonteen, riidattomuuden, muut nykysuhteen plussat ja sen mikä sun nykyisessä kumppassa on susta hyvää, voi sulla olla menestysresepti käsillä. 

jss

Vierailija kirjoitti:

Keväällä vapaus kuulostaa hyvältä, syksyllä ei houkuttele niin paljon.

 

Oletko nuori, onko aiempaa parisuhdekokemusta, veikö nykyinen jalat alta kaikin puolin kun tapasitte?

Alle kolmenkympin vielä kuitenkin. Nykyinen ei vienyt jalkoja alta. Oli jo tapailuvaiheessa epävarmuuksia, mutta toinen oli vain todella huomaavainen ja hyvä sydämminen et houkutti tosi paljon katsoa miltä alkaa tuntumaan.

T. Ap

Pää näyttää olevan jumissa ihan oikeasti...

Vierailija kirjoitti:

Valitsit paperilla hyvän ihmisen. Sepä vaan ei pelkästään ole tarpeeksi. Hänen pitää lisäksi olla oikeasti sopiva sinulle ja sun hänelle. Kaikista tärkeinpänä pitää tuntea jotain erityisempää. Hyvä ihminen, riidattomuus ynnä muu ei itsessään vielä tee suhteesta pysymisen arvoista ja suhteesta rakkaussuhdetta. Sitä ja kumppanin herättämää luonnollista kemiaahan sinä kaipaat. Joudut ehkä olemaan kärsivällinen ja odottamaan. Sun pitää kestää olla yksin. Kun hänet kohtaat niin valitse se joka vie sulta jalat alta. Siihen kun lisäät päälle hyvän luonteen, riidattomuuden, muut nykysuhteen plussat ja sen mikä sun nykyisessä kumppassa on susta hyvää, voi sulla olla menestysresepti käsillä. 

Tätä toisaalta itsekkin miettinyt. Mutta myös itsellä ahdistushäiriötä taustalla, jonka takia mietin voisiko olla jopa pakko-oire ROCD kyseessä. 

Ero taitaa olla kuitenkin ainut oikea ratkaisu. Päästä toinen menemään. Äläkä kiirehdi uuteen suhteeseen. Parisuhteen pitää perustua fyysiseen vetovoimaan ja toisen ihailuun vähintään yhtä paljon kuin kaikkeen muuhun. Ilman voimakasta fyysistä vetovoimaa ei ole romanttista suhdetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keväällä vapaus kuulostaa hyvältä, syksyllä ei houkuttele niin paljon.

 

Oletko nuori, onko aiempaa parisuhdekokemusta, veikö nykyinen jalat alta kaikin puolin kun tapasitte?

 

 

 

Alle kolmenkympin vielä kuitenkin. Nykyinen ei vienyt jalkoja alta. Oli jo tapailuvaiheessa epävarmuuksia, mutta toinen oli vain todella huomaavainen ja hyvä sydämminen et houkutti tosi paljon katsoa miltä alkaa tuntumaan.

 

T. Ap

No tuossahan se "virhe" tulikin. Halusit vain niin paljon että suhde toimisi kun oli hyvä sydäminenkin. Inhimillistä. Helposti ajattelee että on varmaan helppo myöhemmin sitten rakastua kun on niin hyvä ihminenkin. Ei se noin valitettavasti vaan toimi. Kun on jo selkeästi paremmin tutustuttu ja oltu ystäviä läheisemmin tekemisissä niin pitäisi kipinöidä ja huomata jotain tosi ihanan tuntuista. Alkuhuuma tietysti aina jonkin verran tasaantuu, mutta ei sen tai intohimon ole tarkoitus kokonaan loppua. Muihin pöytiin vilkuilu on sinulla oire siitä kun on menty jo alussa metsään. Jos jotain erilaista tunnetta ja intohimoa olisi ollut edes alussa niin jotain olisi ehkä tehrävussä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitsit paperilla hyvän ihmisen. Sepä vaan ei pelkästään ole tarpeeksi. Hänen pitää lisäksi olla oikeasti sopiva sinulle ja sun hänelle. Kaikista tärkeinpänä pitää tuntea jotain erityisempää. Hyvä ihminen, riidattomuus ynnä muu ei itsessään vielä tee suhteesta pysymisen arvoista ja suhteesta rakkaussuhdetta. Sitä ja kumppanin herättämää luonnollista kemiaahan sinä kaipaat. Joudut ehkä olemaan kärsivällinen ja odottamaan. Sun pitää kestää olla yksin. Kun hänet kohtaat niin valitse se joka vie sulta jalat alta. Siihen kun lisäät päälle hyvän luonteen, riidattomuuden, muut nykysuhteen plussat ja sen mikä sun nykyisessä kumppassa on susta hyvää, voi sulla olla menestysresepti käsillä. 

 

 

Tätä toisaalta itsekkin miettinyt. Mutta myös itsellä ahdistushäiriötä taustalla, jonka takia mietin voisiko olla jopa pakko-oire ROCD

Kuulostaa enemmänkin siltä että koitat keksiä nyt mitä tahansa oljenkorsia jottei sun tarvitsisi asettua jättäjäksi. Jättäjän osa on sekin omalla tavallaan inhottava ja vaikea. Jos sulla on tota ahdistusta niin selvähän se on että eroamisen ajattelu ahdistaa ja yrittää löytää syitä jonka verukkeella voisit jäädä suhteeseen killumaan eroyllätyksen sijaan. Ehkä pelkäät myös yksinoloakin jotenkin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitsit paperilla hyvän ihmisen. Sepä vaan ei pelkästään ole tarpeeksi. Hänen pitää lisäksi olla oikeasti sopiva sinulle ja sun hänelle. Kaikista tärkeinpänä pitää tuntea jotain erityisempää. Hyvä ihminen, riidattomuus ynnä muu ei itsessään vielä tee suhteesta pysymisen arvoista ja suhteesta rakkaussuhdetta. Sitä ja kumppanin herättämää luonnollista kemiaahan sinä kaipaat. Joudut ehkä olemaan kärsivällinen ja odottamaan. Sun pitää kestää olla yksin. Kun hänet kohtaat niin valitse se joka vie sulta jalat alta. Siihen kun lisäät päälle hyvän luonteen, riidattomuuden, muut nykysuhteen plussat ja sen mikä sun nykyisessä kumppassa on susta hyvää, voi sulla olla menestysresepti käsillä. 

 

 

Tätä toisaalta itsekkin miettinyt. Mutta myös itsellä ahdistushäiriötä taustalla, j

En koita keksiä oljenkorsia vaan selkeyttä, miksi koen tälläistä olotilaa. En halua, että tulen katumaan tätä päätöstä. Kuitenkin tosi mahtava ihminen. Lisäyksenä vielä, että samanlaisia oireita oli aiemmassa suhteessa. Silloin toki tuli riidat siihen päälle, kun rupesin oireilemaan toisen seurassa. Nyt ei sentään sitä ole.

T.ap

Eroa heti. Ei ole oikein toista kohtaan roikottaa häntä tuollaisessa ja tuhlata hänen elämäänsä.

Tiedät itsekin mitä tehdä. Kerran se kirpaisee.

Hei, jos sulla on epäilys että on parisuhde OCDtä ja aiemminkin ollut vastaavaa niin mene juttelemaan ensin asiaan perehtyneen psykiatrin kanssa. Ennen kuin siis teet mitään lopullisia ratkaisuja, oma pää kuntoon. 

Ehkä olet lähtenyt suhteisiin turhan kevyesti, ihan tavallista etenkin nuorena. Jos et halua taas erota pian tai elää saman ongelman kanssa, kannattaa nyt opetella olemaan yksin ja alkaa suhteeseen vain, jos joku todella vie jalat alta ja tunteesi häntä kohtaan ovat vahvat ja varmat: haluat hänet ja VAIN hänet.

ongelmasi on varmasti tosi tyypillinen, kun suhteisiin päädytään vähän kokeilumielessä ja sitten päädytään tekemään ns. normaaleja ja odotettuja asioita kuten muutetaan yhteen ja mennään kihloihin jne koska toinen on ihan hyvä eikä pitäisi olla valittamista. Rakkaus on kuitenkin kemiaa ja vähän henkimaailman asioita, rakkautta ja intohimoa ei voi pakottaa ilmestymään ja lopulta keho tulee väliin ja ihastut muihin. Et ole ikinä rauhallinen ja onnellinen tuollaisessa suhteessa. 



Jättäminen on ikävää ja suhteen loppu kriisi. Mutta ongelmat kumuloituvat ajan saatossa ja lopulta on pahimmillaan mukana myös lapsia ja te olette toisiaan vihaavat vanhemmat. Jotkut varmasti tuomitsevat kun jättää ns. hyvän ihmisen jne, mutta sinun itse pitää elää omaa elämääsi ja parisuhteen erottaa muista suhteista seksi ja halu sitoutua omaan kumppaniin. Niiden täytyy tuottaa sinulle iloa, ei ahdistusta. 

Onko se ihailua ja ihastumista kaukaa. Rajat. Vai onko se sitä että vetovoima käy liian suureksi muualle. Onko oma asunto hyvä ja sinkkuus. Pitääkö olla parisuhde. Vai toimisiko parisuhde hyvin. 

Eroa nyt heti, ja jatka itseksesi ihanissa kuvitusmaailmoissasi! Törkeää teeskennellä parisuhteeseen haluavaa miestä, jos ruoho aidan takana on muka aina viheriämpää. Ihmisen tulee elää niin, että ei satuta muita! Olet paska jätkä, 

Ap, anna sen kumppanisi valita haluaako hän olla tuollaisessa suhteessa. On ihmisiä, joille tuo sopii ja niitä joille ei. Vaihtoehtona on antaa kumppanin valita tai se, että sinä päätät suhteen.

En ikinä voisi olla tuollaisessa suhteessa. 

              oot itsekäs sika joka haluaa rusinat pullasta