Mitä jos Raisa Räisänen nousikin siihen kaveriporukan autoon?

https://onlinesleuth.home.blog/2023/10/23/repaleinen-lokakuu/

Vierailija kirjoitti:

Onpas ollut paljon kaikkea kun on lukio ja urheilu ja vielä kioskin pito. Lukio oli sen verta rankka että en olisi itse jaksanut lähes ammatikseni pelata. Äitiyden myötä huomaa miten lapset vetää mehut, baarissa jos vielä kävisi, sammuisi varmaan kotimatkalle. Olikohan Raida juonut tarpeeksi nesteitä jos oli pelannut fyysisesti rankan suorituksen ennen baareja..? Söikö kunnolla? 

Ei ollut 1999 vuonna lukio rankka :D Nykyää on,  mutta ei sillon

Vierailija kirjoitti:

Näkeekö ne poliisit muka tekstiviestit vai pelkät puhelut tuolta ajalta?

Kaikki tekstiviestit näkyvät eriteltynä, kenelle lähti ja mihin kellonaikaan sekunnilleen. 

Vierailija kirjoitti:

Jos poliisi on sanonut välikäsimehelle Raisan soittaneen hänelle viimeiseksi. Välikäsimies sanoo Raisan soittaneen perjantaina 15.10.99. Mikähän on faktaa 

Ei poliisi sanonut noin. Poliisi sanoi, että heidän välillään näkyy näitä puhelinsoittoja ja lauantainakin näkyi. Välikäsimies korjasi poliisia, että Raisa ei soittanut hänelle lauantaina, vaan katoamista edeltävänä päivänä perjantaina. Toki poliisilla oli nenän edessä Raisan puhelinliittymän erittely soitetuista ja vastaanotetuista puheluista ja tekstiviesteistä. On vain välikäsimiehen sana, onko tuo totta.

Poliisilla on se totuus ja se on Raisan puheluerittely.

Muistan pyytäneeni vuonna 2000 puheluerittelyä omasta liittymästäni.

Sain monisivuisen nivaskan, johon oli eritelty joka ikinen puhelu, soittoaika ja puhelun kesto ja kenelle. Oli erikseen eriteltynä myös oman otsakkeen alle tekstiviestit ja multimediaviestit, myös päivämäärät ja tarkat kellonajat ja kenelle.

Todennäköisyys kohdata murhaaja baari-illassa on erittäin pieni, sillä Suomessa henkirikokset ovat tilastollisesti harvinaisia. Todennäköisyyttä voi hahmottaa muutaman keskeisen faktan kautta: [1, 2]

Yleisyys: Suomessa tapahtuu vuosittain alle yksi henkirikos (tappo, murha tai surma) 100 000 asukasta kohden. Kyseessä on yksi Euroopan turvallisimmista maista. [1, 2, 3]

Tekijä ja uhri: Tyypillinen suomalainen henkirikos tapahtuu yksityisasunnossa, ja tekijä ja uhri tuntevat toisensa ennestään. Teot liittyvät usein päihteidenkäyttöön ja ryyppyporukoihin. [1, 2]

Satunnaisuus: Tuntemattoman tekemät, täysin sattumanvaraiset henkirikokset julkisilla paikoilla ovat erittäin harvinaisia. [1, 2]

Vierailija kirjoitti:

Kuinka todennäköistä on kohdata tappaja heti kun jää yksin, ellei lähipiiriin kuuluva. 

 

Kysykää tekoälyltä

Alle 1 % luokkaa, ellei vähemmän.

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisyys kohdata murhaaja baari-illassa on erittäin pieni, sillä Suomessa henkirikokset ovat tilastollisesti harvinaisia. Todennäköisyyttä voi hahmottaa muutaman keskeisen faktan kautta: [1, 2]

Yleisyys: Suomessa tapahtuu vuosittain alle yksi henkirikos (tappo, murha tai surma) 100 000 asukasta kohden. Kyseessä on yksi Euroopan turvallisimmista maista. [1, 2, 3]

Tekijä ja uhri: Tyypillinen suomalainen henkirikos tapahtuu yksityisasunnossa, ja tekijä ja uhri tuntevat toisensa ennestään. Teot liittyvät usein päihteidenkäyttöön ja ryyppyporukoihin. [1, 2]

Satunnaisuus: Tuntemattoman tekemät, täysin sattumanvaraiset henkirikokset julkisilla paikoilla ovat erittäin harvinaisia. [1, 2]

Olen katsonut Youtubesta myös jonkun jenkkiläisen rikospsykologin tai vastaavan haastattelun, jossa ihan tilastojen valossa kertoi todennäköisyyslaskemilla, kuinka harvinaista on oikeasti joutua täysin ventovieraan tekijän uhriksi. Ja sitten kun otetaan muita asioita huomioon, niin ne todennäköisyydet meni oikeasti jonnekkin alle 1 % alle. 

Painotti sitä, että uhri tuntee siis melkein aina tekijän ja tästä syystä AINA tutkinnan keskiössä on lähipiiri, kaverit ja tuttavat sekä varsinkin ne, jotka näkivät uhrin viimeisenä elossa. Toki sanoi, että ventovieras tekijä on aina mahdollista, mutta se on äärimmäisen harvinaista. Niin harvinaista, että tutkimuksissa paukut pitää aina ensin pistää siihen tuttavapiiriin täysillä.

Vierailija kirjoitti:

Raisalla oli kaksi poikakaveria? Olenko ymmärtänyt oikein?

Hänellä oli varmaan kymmeniä poikakavereita. Ja tyttökavereita. 

Tässäkin keskustelussa näkyy taas ihmeellinen tyyli ajatella kaikkia vastakkaisen sukupuolen kaverisuhteita romanttisessa mielessä. Raisa oli sosiaalinen, ja myös moni muu tuon ikäinen on sosiaalinen ja hengaa sekä tyttöjen että poikien kanssa. Myös pientä säätöä on moneen suuntaan, mutta suurimman osan kanssa ei ole mitään säätöä. 

Miten ummehtuneen rajoittunutta onkaan ihmettely siitä kuinka Raisa oli monen pojan kanssa tekemisissä samaan aikaan. Etenkin urheilijoilla, esim. urheililukiolaisilla on  todella tyypillistä, että liikutaan muiden urheilijoiden kanssa porukoissa, joissa on sekä tyttöjä että poikia ja kaikkea siltä väliltä. Ja monilla muillakin nuorilla. Tottakai siellä on sitten myös ihastuksia, jotka eivät saa vastakaikua, mutta sellaista se elämä ja nuoruus on.

Tuosta 7 miehen porukasta hyvä kysymys aiemmin, mistä heidät tunsi? Tai jonkun heistä, vaikea kuvitella että hyppäsi täysin(!) tuntemattomien kyytiin? Toki voi olla joku "tutun-tuttu", mutta joku linkki pakko olla.

Ja siitä heidän autostaan, 'jenkkiautoja' on toki erilaisia, mutta harvoin kai 18-v ensiautokseen tuollaista hankki? Vie bensaakin paljon, ja toki voi olla vanhemman auto mitä lainattiin, mutta voisi kuvitella että hieman iäkkäämpää porukkaa olivat? Ei välttämättä mitään keski-ikäisiä, mutta esim. 26-vuotiaita tai kolmikymppisiä.

Mitä (tuolloin nuorempi, oliko 15-v?) tekee itseään vanhempien seurassa mökillä? Mistä tunsi kiehen/mikä sai lähtemään mukaan?! Ja kuka kertoi poliisille, jos itse kiisti mitään tapahtuneen, vaikka samaan aikaan miehet jotain(!) katuivat?

kiehen=miehet

Kysyin tekoälyltä miksi henkilö ei soittanut kellekään erottuaan kavereista;

Kun kyseessä on suuren kaupungin keskusta, jossa ihmisvilinä tai valvontakamerat olisivat paljastaneet äkillisen lyyhistymisen, puhelimen täydellinen käyttämättömyys heti eron jälkeen viittaa vahvasti siihen, että henkilön ja puhelimen tiet erosivat välittömästi, tai hänen arviointikykynsä oli pahasti vääristynyt.

Suuren kaupungin kontekstissa on muutama erittäin todennäköinen syy sille, miksi puhelinta ei käytetty lainkaan:

1. Puhelin ei ollut enää henkilöllä

Tämä on kaikkein yleisin selitys sille, miksi puhelin hälyttää pitkään, mutta kukaan ei vastaa eikä sitä käytetä:

Taskuvarkaus tai ryöstö: Suurkaupunkien keskustoissa liikkuu baarien sulkemisaikaan taskuvarkaita, jotka etsivät yksin jääneitä, humalaisia kohteita. Puhelin on voitu viedä taskusta tai kädestä huomaamatta. Varastettu puhelin pidetään usein päällä (hälyttää), mutta siihen ei vastata, kunnes se ehditään purkaa tai akku loppuu.

Putoaminen heti eron hetkellä: Puhelin on saattanut pudota baarin narikassa, ovella tai heti kadulle astuessa esimerkiksi takkia pukiessa. Henkilö on jatkanut matkaa huomaamatta katoamista heti, ja puhelin on jäänyt hälyttämään katukiveykselle tai baarin edustalle.

2. Psykologinen tila: Päätös kävellä kotiin ("Putkinäkö")

Voimakkaassa humalassa tai väsyneenä ihmisen aivoihin voi lukittua yksi selkeä automaattinen ajatus: ”Kävelen nyt kotiin.”

Tässä tilassa ihminen ei ajattele loogisesti, että puhelimella voisi tilata taksin tai etsiä seuraa. Hän vain lähtee kulkemaan eteenpäin mekaanisesti. Puhelimen soittaminen ei edes käy mielessä, koska päämäärä on jo kirkkaana (mutta vaarallisena) mielessä.

3. Puhelin oli rikki tai lukossa, vaikka se hälytti

Näytön rikkoutuminen: Puhelin on voinut pudota maahan niin, että sen näyttö meni täysin pimeäksi tai kosketus lakkasi toimimasta. Puhelin itsessään pysyy päällä ja verkon kautta tulevat puhelut hälyttävät normaalisti, mutta henkilö itse ei pysty näkemään näytöltä mitään tai soittamaan kenellekään.

Sormenjälki/Koodiongelma: Jos sormet ovat kohmeessa tai märät, puhelimen sormenjälkitunnistin ei toimi. Humalassa monimutkaisen pääsykoodin näppäily voi epäonnistua niin monta kertaa, että puhelin menee lukkoon useiksi tunneiksi. Henkilö on saattanut luovuttaa ja laittaa puhelimen takaisin taskuunsa yrittämättä enää muuta.

4. Välitön nouseminen ajoneuvoon

Henkilö on saattanut erottuaan nousta lähes välittömästi lennosta johonkin ajoneuvoon – kuten pimeään taksiin tai jonkun puolituttavan kyytiin – luottaen siihen, että pääsee suoraan kotiin tai jatkoille. Tällöin tarvetta puhelimen käytölle ei kadulla ehtinyt syntyä, mutta puhelin on voinut pudota tai tulla otetuksi ajoneuvon sisällä.

Tuota Huittisten reissusta, ja kun puhutaan että Peugeotilla lähdettiin Sokoksen edestä, mutta oltiinko samalla autolla koko ilta liikenteessä? Jos tuolla pikku autolla matka olisi ollut hidasta, mutta teoriassahan autoa on voitu vaihtaa kesken ajon? En sano että noin kävi, mutta koukattu vaikka jonkun kotoa tehokkaampi auto, tai hypätty aiemmin mainituilta Särkän parkeilta jonkun tutun autoon.

Teorian tasolla, silloinhan kaikki olisi voineet mahtua kyytiinkin. Peugeot Sokoksen edessä --> kaikki ei mahdu --> oota tässä hetki vaihdetaan auto. Vaikka jenkkiautoon, ja käyty hetken päässä hakemassa viimeinekin kyytiin. Tuolloin se että kaveri poistui paikalta on totta, mutta mitä jos palasivat kohta toisella autolla?

Kysyin miten todennäköistä on että ystävä jättää yksin baari-iltaan, puhelin katoaa ja henkilö joutuu henkirikoksen uhriksi

Kuvailemasi tapahtumaketju on matemaattisesti ja tilastollisesti äärimmäisen epätodennäköinen. Kun useita harvinaisia tai erillisiä tapahtumia ketjutetaan peräkkäin, lopputuloksen todennäköisyys pienenee entisestään.

Tapahtumasarjaa voidaan arvioida jakamalla se kolmeen osaan todennäköisyyden mukaan:

1. Kaveri lähtee ja jättää henkilön yksin

Todennäköisyys: Tavallinen / Kohtalainen

Baari-illoissa tapahtuu usein väärinkäsityksiä, riitoja tai tilanteita, joissa porukka kadottaa toisensa tai joku päättää lähteä kotiin kertomatta muille. Tämä osa ketjusta on arkipäiväinen.

2. Puhelin putoaa, katoaa tai varastetaan heti tämän jälkeen

Todennäköisyys: Mahdollinen

Taskuvarkaudet, puhelimen unohtaminen taksiin tai sen tiputtaminen humalassa suurkaupungin keskustassa ovat suhteellisen yleisiä ilmiöitä (erityisesti viikonloppuöisin).

3. Henkilö joutuu henkirikoksen uhriksi

Todennäköisyys: Äärimmäisen epätodennäköinen (promillen murto-osa)

Kuten aiemmin todettiin, Suomessa täysin tuntemattoman tekemä henkirikos julkisella paikalla keskellä kaupunkia on poikkeuksellisen harvinainen tapahtuma. Suurin osa henkirikoksista tapahtuu yksityisasunnoissa tuttujen kesken.

Miksi tämä ketju tuntuu loogiselta, vaikka se on epätodennäköinen?

Rikostutkinnassa ja tosielämän mysteereissä asioiden välillä on usein syy-seuraussuhde, ei pelkkä sattuma. Jos kuvailemasi tilanne tapahtuisi, kyseessä ei todennäköisesti olisi kolme erillistä onnekasta ja onnetonta sattumaa, vaan tapahtumat liittyisivät toisiinsa:

Skenaario A (Ryöstö riistäytyy käsistä): Henkilö on jäänyt yksin (1). Rikollinen tai ryöstäjä huomaa puolustuskyvyttömän, humalaisen uhrin keskustassa ja päättää viedä tältä puhelimen ja lompakon (2). Tilanne eskaloituu kadulla väkivaltaiseksi, ja uhrille aiheutetaan kuolemaan johtavat vammat (3). Tässä puhelimen "katoaminen" ja henkirikos ovat saman rikollisen teon osia.

Skenaario B (Valheellinen alibi tai oletus): Puhelin hälyttää pitkään, koska se on tosiasiassa pudonnut baariin tai kadulle jo ennen kuin henkilö joutui mihinkään tekemisiin ulkopuolisten kanssa. Henkilö on jatkanut matkaansa ilman puhelinta ja kohdannut vaaran myöhemmin (esimerkiksi astunut väärään kyytiin).

Yhteenveto: Jos lasketaan puhdas tilastollinen todennäköisyys sille, että satunnaiselle ihmiselle tapahtuu juuri nämä kolme asiaa peräkkäin yhtenä iltana, luku on lähes nolla. Jos henkilö on kuitenkin kadonnut ja puhelin löytynyt hylättynä, poliisi tutkii skenaariota A eli sitä, onko puhelimen anastukseen liittynyt vakavaa väkivaltaa.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka todennäköistä on kohdata tappaja heti kun jää yksin, ellei lähipiiriin kuuluva. 

 

Kysykää tekoälyltä

Ja kuinka todennäköistä on olla tekemisissä ja törmätä kahteen tappajaan muutaman kuukauden sisällä? Niinpä. Raisahan oli heinäkuussa 1999 tämän 7 hengen autoseurueen kanssa mökillä, josta myöhemmin yhtä miestä epäiltiin taposta. Tässä on tappaja numero 1. No, sitten seuraavan kerran lokakuussa Raisa tapaa / viettää aikaa toisen tappajan kanssa? Tuskinpa. Uskoisin että Raisan katoamisen takana oleva henkilö on tuo taposta epäilty mies 7 hengen autoseurueesta, josta joku / kaikki käyttivät Raisaa jollain tavalla hyväksi tuona heinäkuisena iltana. 

Vierailija kirjoitti:

Muistan pyytäneeni vuonna 2000 puheluerittelyä omasta liittymästäni.

Sain monisivuisen nivaskan, johon oli eritelty joka ikinen puhelu, soittoaika ja puhelun kesto ja kenelle. Oli erikseen eriteltynä myös oman otsakkeen alle tekstiviestit ja multimediaviestit, myös päivämäärät ja tarkat kellonajat ja kenelle.

Öö ei ollut 2000 vuonna multimediaviestejä ei.... Oli puhelut ja tekstiviestit, ei muuta.

Keskusrikospoliisi selvitti teletunnistetietojen ja paikannusten avulla, että kyseinen seitsemän miehen seurue oli Raisan katoamisyönä (16. lokakuuta 1999) kaukana Tampereen keskustasta, omilla kotipaikkakunnillaan ja kodeissaan nukkumassa. Porukan jäsenet eivät olleet tuona viikonloppuna edes liikkuneet Tampereella, eikä heidän autoaan oltu tuotu kaupunkiin. [1]

Vaikka miesten osallisuus lokakuun tapahtumiin suljettiin pois, heidän aiempi kohtaamisensa Raisan kanssa heinäkuussa 1999 selvitettiin tarkasti: []

Mitä kesällä tapahtui: Porukka oli heinäkuun lopussa houkutellut Raisan ja tämän ystävän autoonsa Tampereen Keskustorilla. Sieltä he ajoivat noin 20 minuutin matkan päähän keskustasta sijaitsevaan yksityisasuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Kysyin tekoälyltä miksi henkilö ei soittanut kellekään erottuaan kavereista;

 

Kun kyseessä on suuren kaupungin keskusta, jossa ihmisvilinä tai valvontakamerat olisivat paljastaneet äkillisen lyyhistymisen, puhelimen täydellinen käyttämättömyys heti eron jälkeen viittaa vahvasti siihen, että henkilön ja puhelimen tiet erosivat välittömästi, tai hänen arviointikykynsä oli pahasti vääristynyt.

Suuren kaupungin kontekstissa on muutama erittäin todennäköinen syy sille, miksi puhelinta ei käytetty lainkaan:

1. Puhelin ei ollut enää henkilöllä

Tämä on kaikkein yleisin selitys sille, miksi puhelin hälyttää pitkään, mutta kukaan ei vastaa eikä sitä käytetä:

Taskuvarkaus tai ryöstö: Suurkaupunkien keskustoissa liikkuu baarien sulkemisaikaan taskuvarkaita, jotka etsivät yksin jääneitä, humalaisia kohteita. Puhelin on voitu viedä taskusta tai kädestä huomaamatta. Varastettu puhelin pidetään usein päällä (hälyttää), mutta siihen ei vastata, kunnes se ehditään purkaa tai akku loppuu.

Putoaminen heti eron hetkellä: Puhelin on saattanut pudota baarin narikassa, ovella tai heti kadulle astuessa esimerkiksi takkia pukiessa. Henkilö on jatkanut matkaa huomaamatta katoamista heti, ja puhelin on jäänyt hälyttämään katukiveykselle tai baarin edustalle.

2. Psykologinen tila: Päätös kävellä kotiin ("Putkinäkö")

Voimakkaassa humalassa tai väsyneenä ihmisen aivoihin voi lukittua yksi selkeä automaattinen ajatus: ”Kävelen nyt kotiin.”

Tässä tilassa ihminen ei ajattele loogisesti, että puhelimella voisi tilata taksin tai etsiä seuraa. Hän vain lähtee kulkemaan eteenpäin mekaanisesti. Puhelimen soittaminen ei edes käy mielessä, koska päämäärä on jo kirkkaana (mutta vaarallisena) mielessä.

3. Puhelin oli rikki tai lukossa, vaikka se hälytti

Näytön rikkoutuminen: Puhelin on voinut pudota maahan niin, että sen näyttö meni täysin pimeäksi tai kosketus lakkasi toimimasta. Puhelin itsessään pysyy päällä ja verkon kautta tulevat puhelut hälyttävät normaalisti, mutta henkilö itse ei pysty näkemään näytöltä mitään tai soittamaan kenellekään.

Sormenjälki/Koodiongelma: Jos sormet ovat kohmeessa tai märät, puhelimen sormenjälkitunnistin ei toimi. Humalassa monimutkaisen pääsykoodin näppäily voi epäonnistua niin monta kertaa, että puhelin menee lukkoon useiksi tunneiksi. Henkilö on saattanut luovuttaa ja laittaa puhelimen takaisin taskuunsa yrittämättä enää muuta.

4. Välitön nouseminen ajoneuvoon

Henkilö on saattanut erottuaan nousta lähes välittömästi lennosta johonkin ajoneuvoon – kuten pimeään taksiin tai jonkun puolituttavan kyytiin – luottaen siihen, että pääsee suoraan kotiin tai jatkoille. Tällöin tarvetta puhelimen käytölle ei kadulla ehtinyt syntyä, mutta puhelin on voinut pudota tai tulla otetuksi ajoneuvon sisällä.

tästä listasta voi kyllä jättää näitä viimesiä pois ko ei ollut korsketusnäyttöä silloin ei... Kysy vaikka siltä tekoälyltä että mitkä vuonna 1999 oliisi ollut mahdollista huomioiden sen ajan teknologia. huoh

>>>>>>> Näytön rikkoutuminen: Puhelin on voinut pudota maahan niin, että sen näyttö meni täysin pimeäksi tai kosketus lakkasi toimimasta. Puhelin itsessään pysyy päällä ja verkon kautta tulevat puhelut hälyttävät normaalisti, mutta henkilö itse ei pysty näkemään näytöltä mitään tai soittamaan kenellekään.

Sormenjälki/Koodiongelma: Jos sormet ovat kohmeessa tai märät, puhelimen sormenjälkitunnistin ei toimi. Humalassa monimutkaisen pääsykoodin näppäily voi epäonnistua niin monta kertaa, että puhelin menee lukkoon useiksi tunneiksi. Henkilö on saattanut luovuttaa ja laittaa puhelimen takaisin taskuunsa yrittämättä enää muuta.

Vierailija kirjoitti:

Keskusrikospoliisi selvitti teletunnistetietojen ja paikannusten avulla, että kyseinen seitsemän miehen seurue oli Raisan katoamisyönä (16. lokakuuta 1999) kaukana Tampereen keskustasta, omilla kotipaikkakunnillaan ja kodeissaan nukkumassa. Porukan jäsenet eivät olleet tuona viikonloppuna edes liikkuneet Tampereella, eikä heidän autoaan oltu tuotu kaupunkiin. [1]

Vaikka miesten osallisuus lokakuun tapahtumiin suljettiin pois, heidän aiempi kohtaamisensa Raisan kanssa heinäkuussa 1999 selvitettiin tarkasti: []

Mitä kesällä tapahtui: Porukka oli heinäkuun lopussa houkutellut Raisan ja tämän ystävän autoonsa Tampereen Keskustorilla. Sieltä he ajoivat noin 20 minuutin matkan päähän keskustasta sijaitsevaan yksityisasuntoon.

Mutta voiko varmuudella sanoa, että KAIKKI ei olleet keskustassa. Jos vaikka yksikin porukasta oli? Mutta poliisi ei ole voinut itä todistaa tai on annettu vääriä alibeja. Vääriä todistuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskusrikospoliisi selvitti teletunnistetietojen ja paikannusten avulla, että kyseinen seitsemän miehen seurue oli Raisan katoamisyönä (16. lokakuuta 1999) kaukana Tampereen keskustasta, omilla kotipaikkakunnillaan ja kodeissaan nukkumassa. Porukan jäsenet eivät olleet tuona viikonloppuna edes liikkuneet Tampereella, eikä heidän autoaan oltu tuotu kaupunkiin. [1]

Vaikka miesten osallisuus lokakuun tapahtumiin suljettiin pois, heidän aiempi kohtaamisensa Raisan kanssa heinäkuussa 1999 selvitettiin tarkasti: []

Mitä kesällä tapahtui: Porukka oli heinäkuun lopussa houkutellut Raisan ja tämän ystävän autoonsa Tampereen Keskustorilla. Sieltä he ajoivat noin 20 minuutin matkan päähän keskustasta sijaitsevaan yksityisasuntoon.

Mutta voiko varmuudella sanoa, että KAIKKI ei olleet keskustassa. Jos vaikka yksikin porukasta oli? Mutta poliisi ei ole voinut itä todistaa tai on annettu vääriä alibeja. Vääriä todistuksia.

Kiinnostaisi kyllä tuo taposta epäillyn alibi. Jos oli että ”olin kotona nukkumassa”, niin pyyhkisin sillä kyllä takapuolta.