Lue keskustelun säännöt.
Mistä ne miehet juttelevat treffeillä, jotka eivät pääse jatkoon?
Kommentit (99)
Livenä minä pidän silmät auki, ja livenä tapasin viimeisimmän miehen joka "pääsi jatkoon".
Eli treffeille ja treffeille kutsutuksi voi päätyä ilman deittiappejakin, ilman että etsii varsinaisesti mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen: Hei! Kiva nähdä sinua. Miten päiväsi on mennyt?
Mies: Ok.Nainen: Mm, kuulostaa melko neutraalilta. Onko jotain erityistä, mikä teki päivästäsi “ihan ok”?
Mies: No… tein töitä.Nainen: Työpäivä siis. Kerro vähän, millainen päivä oli – tapahtuiko jotain hauskaa tai outoa?
Mies: Ei oikeastaan.Nainen: Ymmärrän. Välillä ne ihan tavalliset päivät voivat olla yllättävän kivoja, jos niihin löytää jotain pientä hauskaa. Löysitkö päivän aikana edes yhden pienen hauskan jutun?
Mies: En.Nainen: Okei… no entä viikonloppusuunnitelmat? Onko sinulla jotain, mitä odotat?
Mies: Ei.Nainen: Hm, vähän tyhjä kalenteri siis. Mutta vaikka ei olisi mitään suurta suunnitelmaa, joskus pienet jutut tekevät viikonlopusta kivan. Tykkäätkö käydä ulkona kävelyllä tai kahvilla ystävien kanssa?
Mies: En oikeastaan.Nainen: Ymmärrän. Itselläni on tapana etsiä pieniä ilon hetkiä arjesta, vaikka se olisi vain hyvä kirja tai lempikahvihetki. Onko sinulla jotain, mikä saa sinut rentoutumaan kotona?
Mies: Katson telkkaria.Tämä on se piste, jossa Salla joutuu jo melkein tekemään töitä pysyäkseen positiivisena. Mies vastaa kuin kyseessä olisi lääkärintarkastus tai poliisikuulustelu.
Nainen: ”Telkkari on kyllä hyvä tapa nollata aivot. Onko sulla joku tietty ohjelmatyyppi, mikä uppoaa? Mä oon viime aikoina hurahtanut dokumentteihin, mutta välillä joku kevyt komedia on parasta vastapainoa työpäivälle.”
Mies: ”Sitä mitä sieltä tulee.”
Nainen: ”Ahaa, eli sä oot sellainen 'kanavasurffailija'? Sekin on taito, mä jään yleensä vaan selaamaan Netflixin valikoimaa tunniksi enkä osaa päättää mitään. Mutta jos sun ois pakko valita joku leffa, jonka katsoisit uudestaan ja uudestaan, niin mikä se ois?”
Mies: ”En tiedä.”
En ole naisena koskaan kokenut tällaista. Siis never.
Minun on hyvin vaikea edes ymmärtää, miten ylipäätään päädytte treffeille passiivisen miehen kanssa? Itse en ikinä lähtisi vikittelemään miestä, enkä vetämään perässäni mitään passiivista tyyppiä.
Miehet olleet aina aktiivisempia, ja jos mies ei ole aktiivinen niin se johtuu siitä ettei sitä kiinnosta. Jos joudut huhuilemaan perään, niin mies on menettänyt kiinnostuksensa.
Itse en ole myöskään päätynyt tuollaisiin tilanteisiin, mutta veikkaan, että noihin tilanteisiin joutuvat sellaiset naiset, jotka lähtevät treffeille nopeasti ilman viestittelyä. Jotkut miehet ilmeisesti luulevat, että seksiä ja/tai suhteen kyllä saa kun jaksaa istua sen tunnin kahvilassa "näyttäytymässä". Heille itselleen kun riittäisi se, että pääsevät livenä tsekkaamaan naisen ulkonäön ja sen, että tämä on jotakuinkin täyspäinen (monelle ei edes tällä ole merkitystä). Sitten he kuvittelevat, että naisten kohdalla on samoin, ja olettavat, että kun he vaan möllöttävät pöydässään vaaditun ajan, sen jälkeen voi jo sopia kotitreffit ja saa sen geneerisen tylsän panon, joita nämä miehet ovat tavoittelemassa.
En tiedä mikä on nopeasti treffeille menemistä, mutta itse en ole koskaan jaksanut viestitellä viikkokausia tuntemattomien kanssa, vaan olen halunnut mahdollisimman nopeasti nähdä, onko livenä kemiaa.
Passiivisia miehiä en ole kohdannut, ne nopeasti treffeille pyytäjät on olleet reippaita ja aktiivisia, itsevarmoja miehiä.
Nopealla tarkoitin sitä, että sovitaan treffit suunnilleen ekoissa viesteissä. Itse tykkään viestitellä vähintään pari päivää, usein käytännössä menee n. viikkoon tai yli, koska vaikka sovittaisiin muutaman päivän päästä matchista tapaaminen, se harvemmin onnistuu heti, vaan kahden ihmisen aikatauluja kun sumplitaan, niin todennäköisesti maanantaina kun alkaa miettiä treffejä, ne järjestyvät jonnekin loppuviikkoon. En jaksa itsekään viesitellä viikkokausia, ja ihmettelen, miksi tätä kärjistystä aina täällä viljellään. Se, että moni haluaa viestittelyssä saada käsityksen siitä, sujuuko keskustelu ja vaikuttaako, että oltaisiin samalla aaltopituudella, väännetään täällä aika johon viikkokausien tai usean kuukauden kirjoitteluun. Tuo on tarkoitushakuista vääristelyä.
Monen miehen aloitusviesti on "lähdetkö treffeille". En edes teoriassa VOISI lähteä treffeille jokaisen matchin kanssa. Mulla ei yksinkertaisesti ole aikaa, halua ja mahdollisuutta jyvittää koko vapaa-aikaani erilaisille matcheille. Minulla on läheisiä ihmisiä kuten perheenjäseniä ja ystäviä, minulla on työ ja omaakin aikaa. Vaikka swaippaan aika vähän oikealle eli matcheja tulee vähän, niin en todellakaan ehtisi nähdä edes 10 matchia kuukaudessa. Enkä halua - en halua, että elämäni alkaa pyöriä tuntemattomien ihmisten tapaamisten ympärillä. Sen vuoksi haluan vaihtaa vähän viestejä, jotta näkee, kannattaako yleensäkään tavata. Useimmiten ei kannata.
Vierailija kirjoitti:
Kertovat mielipiteensä asiaan ja näin räväkkänä naisena en tietenkään hyväksy eriävää mielipidettä . Soitan poliisit ja lastensuojelun paikalle samantien .
-räväkkä nainen
Mielestäni räväkkä nainen on junttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen: Hei! Kiva nähdä sinua. Miten päiväsi on mennyt?
Mies: Ok.Nainen: Mm, kuulostaa melko neutraalilta. Onko jotain erityistä, mikä teki päivästäsi “ihan ok”?
Mies: No… tein töitä.Nainen: Työpäivä siis. Kerro vähän, millainen päivä oli – tapahtuiko jotain hauskaa tai outoa?
Mies: Ei oikeastaan.Nainen: Ymmärrän. Välillä ne ihan tavalliset päivät voivat olla yllättävän kivoja, jos niihin löytää jotain pientä hauskaa. Löysitkö päivän aikana edes yhden pienen hauskan jutun?
Mies: En.Nainen: Okei… no entä viikonloppusuunnitelmat? Onko sinulla jotain, mitä odotat?
Mies: Ei.Nainen: Hm, vähän tyhjä kalenteri siis. Mutta vaikka ei olisi mitään suurta suunnitelmaa, joskus pienet jutut tekevät viikonlopusta kivan. Tykkäätkö käydä ulkona kävelyllä tai kahvilla ystävien kanssa?
Mies: En oikeastaan.Nainen: Ymmärrän. Itselläni on tapana etsiä pieniä ilon hetkiä arjesta, vaikka se olisi vain hyvä kirja tai lempikahvihetki. Onko sinulla jotain, mikä saa sinut rentoutumaan kotona?
Mies: Katson telkkaria.Tämä on se piste, jossa Salla joutuu jo melkein tekemään töitä pysyäkseen positiivisena. Mies vastaa kuin kyseessä olisi lääkärintarkastus tai poliisikuulustelu.
Nainen: ”Telkkari on kyllä hyvä tapa nollata aivot. Onko sulla joku tietty ohjelmatyyppi, mikä uppoaa? Mä oon viime aikoina hurahtanut dokumentteihin, mutta välillä joku kevyt komedia on parasta vastapainoa työpäivälle.”
Mies: ”Sitä mitä sieltä tulee.”
Nainen: ”Ahaa, eli sä oot sellainen 'kanavasurffailija'? Sekin on taito, mä jään yleensä vaan selaamaan Netflixin valikoimaa tunniksi enkä osaa päättää mitään. Mutta jos sun ois pakko valita joku leffa, jonka katsoisit uudestaan ja uudestaan, niin mikä se ois?”
Mies: ”En tiedä.”
En ole naisena koskaan kokenut tällaista. Siis never.
Minun on hyvin vaikea edes ymmärtää, miten ylipäätään päädytte treffeille passiivisen miehen kanssa? Itse en ikinä lähtisi vikittelemään miestä, enkä vetämään perässäni mitään passiivista tyyppiä.
Miehet olleet aina aktiivisempia, ja jos mies ei ole aktiivinen niin se johtuu siitä ettei sitä kiinnosta. Jos joudut huhuilemaan perään, niin mies on menettänyt kiinnostuksensa.
Itse en ole myöskään päätynyt tuollaisiin tilanteisiin, mutta veikkaan, että noihin tilanteisiin joutuvat sellaiset naiset, jotka lähtevät treffeille nopeasti ilman viestittelyä. Jotkut miehet ilmeisesti luulevat, että seksiä ja/tai suhteen kyllä saa kun jaksaa istua sen tunnin kahvilassa "näyttäytymässä". Heille itselleen kun riittäisi se, että pääsevät livenä tsekkaamaan naisen ulkonäön ja sen, että tämä on jotakuinkin täyspäinen (monelle ei edes tällä ole merkitystä). Sitten he kuvittelevat, että naisten kohdalla on samoin, ja olettavat, että kun he vaan möllöttävät pöydässään vaaditun ajan, sen jälkeen voi jo sopia kotitreffit ja saa sen geneerisen tylsän panon, joita nämä miehet ovat tavoittelemassa.
En tiedä mikä on nopeasti treffeille menemistä, mutta itse en ole koskaan jaksanut viestitellä viikkokausia tuntemattomien kanssa, vaan olen halunnut mahdollisimman nopeasti nähdä, onko livenä kemiaa.
Passiivisia miehiä en ole kohdannut, ne nopeasti treffeille pyytäjät on olleet reippaita ja aktiivisia, itsevarmoja miehiä.
Nopealla tarkoitin sitä, että sovitaan treffit suunnilleen ekoissa viesteissä. Itse tykkään viestitellä vähintään pari päivää, usein käytännössä menee n. viikkoon tai yli, koska vaikka sovittaisiin muutaman päivän päästä matchista tapaaminen, se harvemmin onnistuu heti, vaan kahden ihmisen aikatauluja kun sumplitaan, niin todennäköisesti maanantaina kun alkaa miettiä treffejä, ne järjestyvät jonnekin loppuviikkoon. En jaksa itsekään viesitellä viikkokausia, ja ihmettelen, miksi tätä kärjistystä aina täällä viljellään. Se, että moni haluaa viestittelyssä saada käsityksen siitä, sujuuko keskustelu ja vaikuttaako, että oltaisiin samalla aaltopituudella, väännetään täällä aika johon viikkokausien tai usean kuukauden kirjoitteluun. Tuo on tarkoitushakuista vääristelyä.
Monen miehen aloitusviesti on "lähdetkö treffeille". En edes teoriassa VOISI lähteä treffeille jokaisen matchin kanssa. Mulla ei yksinkertaisesti ole aikaa, halua ja mahdollisuutta jyvittää koko vapaa-aikaani erilaisille matcheille. Minulla on läheisiä ihmisiä kuten perheenjäseniä ja ystäviä, minulla on työ ja omaakin aikaa. Vaikka swaippaan aika vähän oikealle eli matcheja tulee vähän, niin en todellakaan ehtisi nähdä edes 10 matchia kuukaudessa. Enkä halua - en halua, että elämäni alkaa pyöriä tuntemattomien ihmisten tapaamisten ympärillä. Sen vuoksi haluan vaihtaa vähän viestejä, jotta näkee, kannattaako yleensäkään tavata. Useimmiten ei kannata.
Joo siis en missään nimessä ikinä jaksaisi enkä olisi motivoitunut tuollaiseen 10 matchin tapaamiseen kuukaudessa (ei ole koskaan tullut edes kymmentä tyyppiä kuukaudessa vastaan, jota haluaisin matchata).
Mutta tiedän naisia, jotka ovat systemaattisesti etsineet aviomiestä, ja heille se on sopinut eli ovat deittailleet kolmekin miestä viikossa tahdilla. Toinen näistä löysi reilu vuoden intensiivisen Tinder-treffi-rupeaman myötä aviomiehen ja lapsensa isän, sopivat täydellisesti toisilleen. Toinen oli enempi ehkä deittailuharrastaja ja Sinkkuelämää -sarjasta inspiroitunut pintaliitäjä, mutta hänkin löysi jossain vaiheessa sitten Tinderistä muutakin kuin seksiä, ja on nyt parisuhteessa miehen kanssa jonka tapasi alunperin seksin merkeissä Tinderistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siinä mitään jutteluongelmaa ole, jos ei vaan nappaa? Vai onko jotkut sellaisia, että kuka vaan voisi jotain oikeita asioita juttelemalla päästä jatkoon? :D Pitäähän sitä henkilökemiat olla kunnossa.
Itselläni on elämän aikana johtunut näistä asioista, miksi en ole halunnut nähdä miestä uudelleen:
- epämiellyttävä ominaishaju, en halunnut olla miehen lähellä ja ajatuskin seksistä oli todella inhottava (sen sijaan kävin hänen kanssaan hyvät, neljän tunnin keskustelut, eli keskustelu ei asiaan vaikuttanut)
- seksitön olemus, ei minkäänlaista fyysistä vetovoimaa varmaan kummankaan puolelta (silti juteltiin tunti-pari avaruudesta, ihan hyvät jutut oli)
- mies hyvännäköinen ja mukava, hyvää seuraa, rento olla, mutta "bro" eli ei seksuaalista kipinää
- elintavoiltaan lässähtänyt vanha tuttu vuosien jälkeen, oli muuttunut ällöksi enkä halunnut koskea häneen enkä nähdä enää koskaan
Sitten on liuta sellaisia joissa ei ole ollut kerta kaikkiaan mitään vikaa, eli ovat olleet komeita, mukavia, rentoja jne., mutta ei vaan ole tuntunut "siltä" enkä ole osannut kuvitella itseäni seksiin heidän kanssaan. Olisiko pitänyt silti antaa enemmän mahista? Joskus ehkä, ehkä ei? Kun ei sitä voi vaan väkisillä kiinnostusta vääntää, vaikka toisessa ei olisikaan mitään vikaa ja olisi oikein hyvä mies. Pakkeja siis tullut annettua varsin "tasokkaillekin" miehille, mutta ei voi mitään, kun en pysty järkisyistä parisuhteeseen. Minulle on helppoa olla sinkku.
Miksi käyt edes tuhlaamassa muiden ihmisten aikaa, jos viihdyt hyvin yksin? Mene mieluummin vaikka kirjakerhoon tai toiseen aktiviteettiin mikä sinua kiinnostaa juttelemaan.
Olen eri, mutta samaa mieltä kuin tuo, jolle vastasit. Minäkin viihdyn todella hyvin sinkkuna. Etsin kuitenkin suhdetta ja tiedän, että oikean ihmisen osuessa kohdalle, viihdyn vielä paremmin suhteessa hänen kanssaan. Mutta ei ole mitään tarvetta yrittää väkisin saada suhdetta aikaan kenen tahansa "ihan kivan" kanssa.
Ymmärrän, että monen miehen mielestä se tuntuu käsittämättömältä. Kun heille riittää se, että nainen on edes kelvollisen näköinen ja muulla ei ole merkitystä, niin kuulostaahan se varmasti omituiselta, kun naiset etsivät yhteensopivuutta, samanhenkistä ihmistä, jonka kanssa on oikeasti vetovoimaa.
Te olette oikeasti deittailun pahimpia ihmisiä joilla ei ole mitään kunnioitusta toisen aikaan. Yleensä sinne treffeille lähdetään edes siltä olettamalta, että tästä voisi tulla jotain mikä ei teidän kohdalla täyty. Jos etsitte vain juttukavereita niin etsikää niitä harrastuksista tai menkää vaikka paikalliseen vanhaintaloon juttelemaan.
Lopettakaa muiden ihmisen ajan tuhlaaminen, kun viihdytte mieluummin sinkkuina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaksi omakohtaista kokemusta tulee mielee. Toinen ei osannut keskustella yhtään mistään vaan tilanne muistutti pikemminkin haastattelua kun yritin pitää jonkinlaista dialogia käynnissä. Välillä kun en enää keksinyt, mitä seuraavaksi sanoisin, istuttiin sitten kiusallisen pitkään vaan hiljaa kun äijä tuijotteli lähinnä kynsiään. Toinen oli seminormaalin oloinen ekat puoli tuntia treffeistä, mutta kun eka olut oli ilmeisesti vähän löystyttänyt kielenkantoja, sieltä alkoi tulla sellaista tyypillistä persusettiä siitä miten kasvissyöjät on naurettavia ja mainostavat jatkuvasti itseään (olen kasvissyöjä, mutta jossain määrin ironisesti tämä poloinen ei tiennyt sitä), miten nykynaiset on mahdottomia jne.
Yksi suosikkini ovat miehet, jotka alkavat heti jauhaa, että
>sä olet kumminkin joku feministi niin kuin kaikki naiset nykyään
>no sä et ainakaan ole mikään feministi niin kuin naiset nykyään,
eli heti aletaan naisvihainen nettimeemijauhaminen.
No yleensä homma menee niin että minä puhun ja mies osallistuu keskusteluun parhaansa mukaan. Jos mies puhuu niin jutut ovat niin vessanpönttötavaraa, etten kestä olla paikalla.
Jatkoa tulee sitten sen mukaan, että kuinka pahasti mies on sössinyt. Esimerkiksi jos odottaa sukuelinten hinkutusta mini-investoinnilla niin ei tule jatkoa, vaikka mies olisi kuinka hieno muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tavannut useita hiljaisia, passiivisia miehiä. Moni tuijottaa tyhjyyteen, tai jos ei, niin tis.eihin. Harvalla on avoin, suora katsekontakti. On tuskastuttavaa viedä keskustelua koko ajan eteenpäin, ja vaikka olen joillekin antanut toisen tilaisuuden tavata, myös silloin on sama matala tunnelma, mikäli en koko ajan yritä nostattaa. Olen kokeillut olla myös hiljaa ja antaa miehelle tilaa, mutta ei se häntä aktivoi.
Suomalaisissa miehissä on paljon hiljaisia introverttejä. Tämänkaltaiset miehet ovat kokemukseni mukaan myös parisuhteessa perässävedettäviä "mulle käy kaikki" tai "mikään ei käy". Nainen on näissä suhteissa se kotitalouskone, ja makkarissa pitäisi sxhepeneissä miestä viihdyttää. Mies elää sivuroolissa näytelmää nimeltä parisuhde, joka harvoin antaa naiselle mitään enempää kuin yksinolo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siinä mitään jutteluongelmaa ole, jos ei vaan nappaa? Vai onko jotkut sellaisia, että kuka vaan voisi jotain oikeita asioita juttelemalla päästä jatkoon? :D Pitäähän sitä henkilökemiat olla kunnossa.
Itselläni on elämän aikana johtunut näistä asioista, miksi en ole halunnut nähdä miestä uudelleen:
- epämiellyttävä ominaishaju, en halunnut olla miehen lähellä ja ajatuskin seksistä oli todella inhottava (sen sijaan kävin hänen kanssaan hyvät, neljän tunnin keskustelut, eli keskustelu ei asiaan vaikuttanut)
- seksitön olemus, ei minkäänlaista fyysistä vetovoimaa varmaan kummankaan puolelta (silti juteltiin tunti-pari avaruudesta, ihan hyvät jutut oli)
- mies hyvännäköinen ja mukava, hyvää seuraa, rento olla, mutta "bro" eli ei seksuaalista kipinää
- elintavoiltaan lässähtänyt vanha tuttu vuosien jälkeen, oli muuttunut ällöksi enkä halunnut koskea häneen enkä nähdä enää koskaan
Sitten on liuta sellaisia joissa ei ole ollut kerta kaikkiaan mitään vikaa, eli ovat olleet komeita, mukavia, rentoja jne., mutta ei vaan ole tuntunut "siltä" enkä ole osannut kuvitella itseäni seksiin heidän kanssaan. Olisiko pitänyt silti antaa enemmän mahista? Joskus ehkä, ehkä ei? Kun ei sitä voi vaan väkisillä kiinnostusta vääntää, vaikka toisessa ei olisikaan mitään vikaa ja olisi oikein hyvä mies. Pakkeja siis tullut annettua varsin "tasokkaillekin" miehille, mutta ei voi mitään, kun en pysty järkisyistä parisuhteeseen. Minulle on helppoa olla sinkku.
Miksi käyt edes tuhlaamassa muiden ihmisten aikaa, jos viihdyt hyvin yksin? Mene mieluummin vaikka kirjakerhoon tai toiseen aktiviteettiin mikä sinua kiinnostaa juttelemaan.
Olen eri, mutta samaa mieltä kuin tuo, jolle vastasit. Minäkin viihdyn todella hyvin sinkkuna. Etsin kuitenkin suhdetta ja tiedän, että oikean ihmisen osuessa kohdalle, viihdyn vielä paremmin suhteessa hänen kanssaan. Mutta ei ole mitään tarvetta yrittää väkisin saada suhdetta aikaan kenen tahansa "ihan kivan" kanssa.
Ymmärrän, että monen miehen mielestä se tuntuu käsittämättömältä. Kun heille riittää se, että nainen on edes kelvollisen näköinen ja muulla ei ole merkitystä, niin kuulostaahan se varmasti omituiselta, kun naiset etsivät yhteensopivuutta, samanhenkistä ihmistä, jonka kanssa on oikeasti vetovoimaa.
Te olette oikeasti deittailun pahimpia ihmisiä joilla ei ole mitään kunnioitusta toisen aikaan. Yleensä sinne treffeille lähdetään edes siltä olettamalta, että tästä voisi tulla jotain mikä ei teidän kohdalla täyty. Jos etsitte vain juttukavereita niin etsikää niitä harrastuksista tai menkää vaikka paikalliseen vanhaintaloon juttelemaan.
Lopettakaa muiden ihmisen ajan tuhlaaminen, kun viihdytte mieluummin sinkkuina.
Siis mä en kulje missään treffeillä uusien ihmisten kanssa, enkä ole deittiapeissa. En ole muutenkaan harrastanut koskaan deittailua, vaikka joitain uusia ihmisiä olenkin tavannut Tinderinkin kautta (seitsemän miestä vuosien 2014-2021 välillä, ja näistä yhdestä tuli kaveri, kahden kanssa harrastin seksiä ja loput jäi siihen yhteen juttelukertaan).
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vetävät jotain persujuttua. Naisena en hyväksy sitä, että naisten ja muiden vähemmistöjen ihmisoikeudet kyseenalaistetaan.
Naiset eivät kuulu vähemmistöön. Sitä paitsi jos tuollaista päästäisit heti suustasi niin tietäisin millainen ihminen olet ja ei olisi muuta kuin ongelmia tiedossa
Vierailija kirjoitti:
Nainen: Hei! Kiva nähdä sinua. Miten päiväsi on mennyt?
Mies: Ok.Nainen: Mm, kuulostaa melko neutraalilta. Onko jotain erityistä, mikä teki päivästäsi “ihan ok”?
Mies: No… tein töitä.Nainen: Työpäivä siis. Kerro vähän, millainen päivä oli – tapahtuiko jotain hauskaa tai outoa?
Mies: Ei oikeastaan.Nainen: Ymmärrän. Välillä ne ihan tavalliset päivät voivat olla yllättävän kivoja, jos niihin löytää jotain pientä hauskaa. Löysitkö päivän aikana edes yhden pienen hauskan jutun?
Mies: En.Nainen: Okei… no entä viikonloppusuunnitelmat? Onko sinulla jotain, mitä odotat?
Mies: Ei.Nainen: Hm, vähän tyhjä kalenteri siis. Mutta vaikka ei olisi mitään suurta suunnitelmaa, joskus pienet jutut tekevät viikonlopusta kivan. Tykkäätkö käydä ulkona kävelyllä tai kahvilla ystävien kanssa?
Mies: En oikeastaan.Nainen: Ymmärrän. Itselläni on tapana etsiä pieniä ilon hetkiä arjesta, vaikka se olisi vain hyvä kirja tai lempikahvihetki. Onko sinulla jotain, mikä saa sinut rentoutumaan kotona?
Mies: Katson telkkaria.Tämä on se piste, jossa Salla joutuu jo melkein tekemään töitä pysyäkseen positiivisena. Mies vastaa kuin kyseessä olisi lääkärintarkastus tai poliisikuulustelu.
Nainen: ”Telkkari on kyllä hyvä tapa nollata aivot. Onko sulla joku tietty ohjelmatyyppi, mikä uppoaa? Mä oon viime aikoina hurahtanut dokumentteihin, mutta välillä joku kevyt komedia on parasta vastapainoa työpäivälle.”
Mies: ”Sitä mitä sieltä tulee.”
Nainen: ”Ahaa, eli sä oot sellainen 'kanavasurffailija'? Sekin on taito, mä jään yleensä vaan selaamaan Netflixin valikoimaa tunniksi enkä osaa päättää mitään. Mutta jos sun ois pakko valita joku leffa, jonka katsoisit uudestaan ja uudestaan, niin mikä se ois?”
Mies: ”En tiedä.”
Miksi puhut kuin tekoäly? Esität tuollaista tekopirteää muka kiinnostunutta. Rupes jo ärsyttää kun luin tuon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siinä mitään jutteluongelmaa ole, jos ei vaan nappaa? Vai onko jotkut sellaisia, että kuka vaan voisi jotain oikeita asioita juttelemalla päästä jatkoon? :D Pitäähän sitä henkilökemiat olla kunnossa.
Itselläni on elämän aikana johtunut näistä asioista, miksi en ole halunnut nähdä miestä uudelleen:
- epämiellyttävä ominaishaju, en halunnut olla miehen lähellä ja ajatuskin seksistä oli todella inhottava (sen sijaan kävin hänen kanssaan hyvät, neljän tunnin keskustelut, eli keskustelu ei asiaan vaikuttanut)
- seksitön olemus, ei minkäänlaista fyysistä vetovoimaa varmaan kummankaan puolelta (silti juteltiin tunti-pari avaruudesta, ihan hyvät jutut oli)
- mies hyvännäköinen ja mukava, hyvää seuraa, rento olla, mutta "bro" eli ei seksuaalista kipinää
- elintavoiltaan lässähtänyt vanha tuttu vuosien jälkeen, oli muuttunut ällöksi enkä halunnut koskea häneen enkä nähdä enää koskaan
Sitten on liuta sellaisia joissa ei ole ollut kerta kaikkiaan mitään vikaa, eli ovat olleet komeita, mukavia, rentoja jne., mutta ei vaan ole tuntunut "siltä" enkä ole osannut kuvitella itseäni seksiin heidän kanssaan. Olisiko pitänyt silti antaa enemmän mahista? Joskus ehkä, ehkä ei? Kun ei sitä voi vaan väkisillä kiinnostusta vääntää, vaikka toisessa ei olisikaan mitään vikaa ja olisi oikein hyvä mies. Pakkeja siis tullut annettua varsin "tasokkaillekin" miehille, mutta ei voi mitään, kun en pysty järkisyistä parisuhteeseen. Minulle on helppoa olla sinkku.
Miksi käyt edes tuhlaamassa muiden ihmisten aikaa, jos viihdyt hyvin yksin? Mene mieluummin vaikka kirjakerhoon tai toiseen aktiviteettiin mikä sinua kiinnostaa juttelemaan.
Olen eri, mutta samaa mieltä kuin tuo, jolle vastasit. Minäkin viihdyn todella hyvin sinkkuna. Etsin kuitenkin suhdetta ja tiedän, että oikean ihmisen osuessa kohdalle, viihdyn vielä paremmin suhteessa hänen kanssaan. Mutta ei ole mitään tarvetta yrittää väkisin saada suhdetta aikaan kenen tahansa "ihan kivan" kanssa.
Ymmärrän, että monen miehen mielestä se tuntuu käsittämättömältä. Kun heille riittää se, että nainen on edes kelvollisen näköinen ja muulla ei ole merkitystä, niin kuulostaahan se varmasti omituiselta, kun naiset etsivät yhteensopivuutta, samanhenkistä ihmistä, jonka kanssa on oikeasti vetovoimaa.
Te olette oikeasti deittailun pahimpia ihmisiä joilla ei ole mitään kunnioitusta toisen aikaan. Yleensä sinne treffeille lähdetään edes siltä olettamalta, että tästä voisi tulla jotain mikä ei teidän kohdalla täyty. Jos etsitte vain juttukavereita niin etsikää niitä harrastuksista tai menkää vaikka paikalliseen vanhaintaloon juttelemaan.
Lopettakaa muiden ihmisen ajan tuhlaaminen, kun viihdytte mieluummin sinkkuina.
Tätä itsekin ihmettelen, että ihmiset, jotka julistavat olevansa niin onnellisesti sinkkuja kuitenkin käyvät treffeillä ja koskaan ei tietenkään etsitä mitään. Jokin ei nyt täsmää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siinä mitään jutteluongelmaa ole, jos ei vaan nappaa? Vai onko jotkut sellaisia, että kuka vaan voisi jotain oikeita asioita juttelemalla päästä jatkoon? :D Pitäähän sitä henkilökemiat olla kunnossa.
Itselläni on elämän aikana johtunut näistä asioista, miksi en ole halunnut nähdä miestä uudelleen:
- epämiellyttävä ominaishaju, en halunnut olla miehen lähellä ja ajatuskin seksistä oli todella inhottava (sen sijaan kävin hänen kanssaan hyvät, neljän tunnin keskustelut, eli keskustelu ei asiaan vaikuttanut)
- seksitön olemus, ei minkäänlaista fyysistä vetovoimaa varmaan kummankaan puolelta (silti juteltiin tunti-pari avaruudesta, ihan hyvät jutut oli)
- mies hyvännäköinen ja mukava, hyvää seuraa, rento olla, mutta "bro" eli ei seksuaalista kipinää
- elintavoiltaan lässähtänyt vanha tuttu vuosien jälkeen, oli muuttunut ällöksi enkä halunnut koskea häneen enkä nähdä enää koskaan
Sitten on liuta sellaisia joissa ei ole ollut kerta kaikkiaan mitään vikaa, eli ovat olleet komeita, mukavia, rentoja jne., mutta ei vaan ole tuntunut "siltä" enkä ole osannut kuvitella itseäni seksiin heidän kanssaan. Olisiko pitänyt silti antaa enemmän mahista? Joskus ehkä, ehkä ei? Kun ei sitä voi vaan väkisillä kiinnostusta vääntää, vaikka toisessa ei olisikaan mitään vikaa ja olisi oikein hyvä mies. Pakkeja siis tullut annettua varsin "tasokkaillekin" miehille, mutta ei voi mitään, kun en pysty järkisyistä parisuhteeseen. Minulle on helppoa olla sinkku.
Miksi käyt edes tuhlaamassa muiden ihmisten aikaa, jos viihdyt hyvin yksin? Mene mieluummin vaikka kirjakerhoon tai toiseen aktiviteettiin mikä sinua kiinnostaa juttelemaan.
Olen eri, mutta samaa mieltä kuin tuo, jolle vastasit. Minäkin viihdyn todella hyvin sinkkuna. Etsin kuitenkin suhdetta ja tiedän, että oikean ihmisen osuessa kohdalle, viihdyn vielä paremmin suhteessa hänen kanssaan. Mutta ei ole mitään tarvetta yrittää väkisin saada suhdetta aikaan kenen tahansa "ihan kivan" kanssa.
Ymmärrän, että monen miehen mielestä se tuntuu käsittämättömältä. Kun heille riittää se, että nainen on edes kelvollisen näköinen ja muulla ei ole merkitystä, niin kuulostaahan se varmasti omituiselta, kun naiset etsivät yhteensopivuutta, samanhenkistä ihmistä, jonka kanssa on oikeasti vetovoimaa.
Te olette oikeasti deittailun pahimpia ihmisiä joilla ei ole mitään kunnioitusta toisen aikaan. Yleensä sinne treffeille lähdetään edes siltä olettamalta, että tästä voisi tulla jotain mikä ei teidän kohdalla täyty. Jos etsitte vain juttukavereita niin etsikää niitä harrastuksista tai menkää vaikka paikalliseen vanhaintaloon juttelemaan.
Lopettakaa muiden ihmisen ajan tuhlaaminen, kun viihdytte mieluummin sinkkuina.
Tätä itsekin ihmettelen, että ihmiset, jotka julistavat olevansa niin onnellisesti sinkkuja kuitenkin käyvät treffeillä ja koskaan ei tietenkään etsitä mitään. Jokin ei nyt täsmää.
Onnellisesti sinkku voi olla ihan hyvin avoin uusille kavereille, deiteille, seksille, rakastajalle ja oikean tyypin kohdatessa myös sitoutumiselle.
Tietenkin. Mitä ihmeellistä tuossa nyt on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siinä mitään jutteluongelmaa ole, jos ei vaan nappaa? Vai onko jotkut sellaisia, että kuka vaan voisi jotain oikeita asioita juttelemalla päästä jatkoon? :D Pitäähän sitä henkilökemiat olla kunnossa.
Itselläni on elämän aikana johtunut näistä asioista, miksi en ole halunnut nähdä miestä uudelleen:
- epämiellyttävä ominaishaju, en halunnut olla miehen lähellä ja ajatuskin seksistä oli todella inhottava (sen sijaan kävin hänen kanssaan hyvät, neljän tunnin keskustelut, eli keskustelu ei asiaan vaikuttanut)
- seksitön olemus, ei minkäänlaista fyysistä vetovoimaa varmaan kummankaan puolelta (silti juteltiin tunti-pari avaruudesta, ihan hyvät jutut oli)
- mies hyvännäköinen ja mukava, hyvää seuraa, rento olla, mutta "bro" eli ei seksuaalista kipinää
- elintavoiltaan lässähtänyt vanha tuttu vuosien jälkeen, oli muuttunut ällöksi enkä halunnut koskea häneen enkä nähdä enää koskaan
Sitten on liuta sellaisia joissa ei ole ollut kerta kaikkiaan mitään vikaa, eli ovat olleet komeita, mukavia, rentoja jne., mutta ei vaan ole tuntunut "siltä" enkä ole osannut kuvitella itseäni seksiin heidän kanssaan. Olisiko pitänyt silti antaa enemmän mahista? Joskus ehkä, ehkä ei? Kun ei sitä voi vaan väkisillä kiinnostusta vääntää, vaikka toisessa ei olisikaan mitään vikaa ja olisi oikein hyvä mies. Pakkeja siis tullut annettua varsin "tasokkaillekin" miehille, mutta ei voi mitään, kun en pysty järkisyistä parisuhteeseen. Minulle on helppoa olla sinkku.
Miksi käyt edes tuhlaamassa muiden ihmisten aikaa, jos viihdyt hyvin yksin? Mene mieluummin vaikka kirjakerhoon tai toiseen aktiviteettiin mikä sinua kiinnostaa juttelemaan.
Olen eri, mutta samaa mieltä kuin tuo, jolle vastasit. Minäkin viihdyn todella hyvin sinkkuna. Etsin kuitenkin suhdetta ja tiedän, että oikean ihmisen osuessa kohdalle, viihdyn vielä paremmin suhteessa hänen kanssaan. Mutta ei ole mitään tarvetta yrittää väkisin saada suhdetta aikaan kenen tahansa "ihan kivan" kanssa.
Ymmärrän, että monen miehen mielestä se tuntuu käsittämättömältä. Kun heille riittää se, että nainen on edes kelvollisen näköinen ja muulla ei ole merkitystä, niin kuulostaahan se varmasti omituiselta, kun naiset etsivät yhteensopivuutta, samanhenkistä ihmistä, jonka kanssa on oikeasti vetovoimaa.
Te olette oikeasti deittailun pahimpia ihmisiä joilla ei ole mitään kunnioitusta toisen aikaan. Yleensä sinne treffeille lähdetään edes siltä olettamalta, että tästä voisi tulla jotain mikä ei teidän kohdalla täyty. Jos etsitte vain juttukavereita niin etsikää niitä harrastuksista tai menkää vaikka paikalliseen vanhaintaloon juttelemaan.
Lopettakaa muiden ihmisen ajan tuhlaaminen, kun viihdytte mieluummin sinkkuina.
Tätä itsekin ihmettelen, että ihmiset, jotka julistavat olevansa niin onnellisesti sinkkuja kuitenkin käyvät treffeillä ja koskaan ei tietenkään etsitä mitään. Jokin ei nyt täsmää.
Onnellisesti sinkku voi olla ihan hyvin avoin uusille kavereille, deiteille, seksille, rakastajalle ja oikean tyypin kohdatessa myös sitoutumiselle.
Tietenkin. Mitä ihmeellistä tuossa nyt on?
Etsikää niitä kavereita harrastuksista. Kunnioittakaa niiden ihmisten aikaa, jotka oikeasti etsivät todella parisuhdetta ja kumppania. Älkää tuhlatko heidän aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siinä mitään jutteluongelmaa ole, jos ei vaan nappaa? Vai onko jotkut sellaisia, että kuka vaan voisi jotain oikeita asioita juttelemalla päästä jatkoon? :D Pitäähän sitä henkilökemiat olla kunnossa.
Itselläni on elämän aikana johtunut näistä asioista, miksi en ole halunnut nähdä miestä uudelleen:
- epämiellyttävä ominaishaju, en halunnut olla miehen lähellä ja ajatuskin seksistä oli todella inhottava (sen sijaan kävin hänen kanssaan hyvät, neljän tunnin keskustelut, eli keskustelu ei asiaan vaikuttanut)
- seksitön olemus, ei minkäänlaista fyysistä vetovoimaa varmaan kummankaan puolelta (silti juteltiin tunti-pari avaruudesta, ihan hyvät jutut oli)
- mies hyvännäköinen ja mukava, hyvää seuraa, rento olla, mutta "bro" eli ei seksuaalista kipinää
- elintavoiltaan lässähtänyt vanha tuttu vuosien jälkeen, oli muuttunut ällöksi enkä halunnut koskea häneen enkä nähdä enää koskaan
Sitten on liuta sellaisia joissa ei ole ollut kerta kaikkiaan mitään vikaa, eli ovat olleet komeita, mukavia, rentoja jne., mutta ei vaan ole tuntunut "siltä" enkä ole osannut kuvitella itseäni seksiin heidän kanssaan. Olisiko pitänyt silti antaa enemmän mahista? Joskus ehkä, ehkä ei? Kun ei sitä voi vaan väkisillä kiinnostusta vääntää, vaikka toisessa ei olisikaan mitään vikaa ja olisi oikein hyvä mies. Pakkeja siis tullut annettua varsin "tasokkaillekin" miehille, mutta ei voi mitään, kun en pysty järkisyistä parisuhteeseen. Minulle on helppoa olla sinkku.
Miksi käyt edes tuhlaamassa muiden ihmisten aikaa, jos viihdyt hyvin yksin? Mene mieluummin vaikka kirjakerhoon tai toiseen aktiviteettiin mikä sinua kiinnostaa juttelemaan.
Olen eri, mutta samaa mieltä kuin tuo, jolle vastasit. Minäkin viihdyn todella hyvin sinkkuna. Etsin kuitenkin suhdetta ja tiedän, että oikean ihmisen osuessa kohdalle, viihdyn vielä paremmin suhteessa hänen kanssaan. Mutta ei ole mitään tarvetta yrittää väkisin saada suhdetta aikaan kenen tahansa "ihan kivan" kanssa.
Ymmärrän, että monen miehen mielestä se tuntuu käsittämättömältä. Kun heille riittää se, että nainen on edes kelvollisen näköinen ja muulla ei ole merkitystä, niin kuulostaahan se varmasti omituiselta, kun naiset etsivät yhteensopivuutta, samanhenkistä ihmistä, jonka kanssa on oikeasti vetovoimaa.
Te olette oikeasti deittailun pahimpia ihmisiä joilla ei ole mitään kunnioitusta toisen aikaan. Yleensä sinne treffeille lähdetään edes siltä olettamalta, että tästä voisi tulla jotain mikä ei teidän kohdalla täyty. Jos etsitte vain juttukavereita niin etsikää niitä harrastuksista tai menkää vaikka paikalliseen vanhaintaloon juttelemaan.
Lopettakaa muiden ihmisen ajan tuhlaaminen, kun viihdytte mieluummin sinkkuina.
Tätä itsekin ihmettelen, että ihmiset, jotka julistavat olevansa niin onnellisesti sinkkuja kuitenkin käyvät treffeillä ja koskaan ei tietenkään etsitä mitään. Jokin ei nyt täsmää.
Onnellisesti sinkku voi olla ihan hyvin avoin uusille kavereille, deiteille, seksille, rakastajalle ja oikean tyypin kohdatessa myös sitoutumiselle.
Tietenkin. Mitä ihmeellistä tuossa nyt on?
Etsikää niitä kavereita harrastuksista. Kunnioittakaa niiden ihmisten aikaa, jotka oikeasti etsivät todella parisuhdetta ja kumppania. Älkää tuhlatko heidän aikaa.
Mitä kohtaa tekstistä et ymmärtänyt?
Jos henkilö on avoin sitoutumiselle, niin miksi ihmeessä pitäytyisi jossain pelkkien kavereiden tapaamisessa ja välttelisi muita xD
"Pääse jatkoon"
Pariutuminen on naisille Idols-tuomarointia.
Se, ettei sulla synkannut jonkun kanssa treffeillä eikä jatkoa seurannut ei johtunut siitä, että henkilö on AVOIN KAIKELLE eikä etsi pakkomielteisesti parisuhdetta.
Se johtui vain siitä, ettei teillä synkannut. Ei sitä jatkoa olisi tullut, vaikka henkilö olisi etsinyt vain ja pelkästään parisuhdetta, ja henkilö olisi kärsinyt sinkkuudestaan eikä ollut tyytyväinen sinkkunakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vetävät jotain persujuttua. Naisena en hyväksy sitä, että naisten ja muiden vähemmistöjen ihmisoikeudet kyseenalaistetaan.
mitä naisten ihmisoikeuksia persut kyseenalaistaa?
No ei saa lisääntyä kenen kanssa haluaa.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siinä mitään jutteluongelmaa ole, jos ei vaan nappaa? Vai onko jotkut sellaisia, että kuka vaan voisi jotain oikeita asioita juttelemalla päästä jatkoon? :D Pitäähän sitä henkilökemiat olla kunnossa.
Itselläni on elämän aikana johtunut näistä asioista, miksi en ole halunnut nähdä miestä uudelleen:
- epämiellyttävä ominaishaju, en halunnut olla miehen lähellä ja ajatuskin seksistä oli todella inhottava (sen sijaan kävin hänen kanssaan hyvät, neljän tunnin keskustelut, eli keskustelu ei asiaan vaikuttanut)
- seksitön olemus, ei minkäänlaista fyysistä vetovoimaa varmaan kummankaan puolelta (silti juteltiin tunti-pari avaruudesta, ihan hyvät jutut oli)
- mies hyvännäköinen ja mukava, hyvää seuraa, rento olla, mutta "bro" eli ei seksuaalista kipinää
- elintavoiltaan lässähtänyt vanha tuttu vuosien jälkeen, oli muuttunut ällöksi enkä halunnut koskea häneen enkä nähdä enää koskaan
Sitten on liuta sellaisia joissa ei ole ollut kerta kaikkiaan mitään vikaa, eli ovat olleet komeita, mukavia, rentoja jne., mutta ei vaan ole tuntunut "siltä" enkä ole osannut kuvitella itseäni seksiin heidän kanssaan. Olisiko pitänyt silti antaa enemmän mahista? Joskus ehkä, ehkä ei? Kun ei sitä voi vaan väkisillä kiinnostusta vääntää, vaikka toisessa ei olisikaan mitään vikaa ja olisi oikein hyvä mies. Pakkeja siis tullut annettua varsin "tasokkaillekin" miehille, mutta ei voi mitään, kun en pysty järkisyistä parisuhteeseen. Minulle on helppoa olla sinkku.
Miksi käyt edes tuhlaamassa muiden ihmisten aikaa, jos viihdyt hyvin yksin? Mene mieluummin vaikka kirjakerhoon tai toiseen aktiviteettiin mikä sinua kiinnostaa juttelemaan.
Olen eri, mutta samaa mieltä kuin tuo, jolle vastasit. Minäkin viihdyn todella hyvin sinkkuna. Etsin kuitenkin suhdetta ja tiedän, että oikean ihmisen osuessa kohdalle, viihdyn vielä paremmin suhteessa hänen kanssaan. Mutta ei ole mitään tarvetta yrittää väkisin saada suhdetta aikaan kenen tahansa "ihan kivan" kanssa.
Ymmärrän, että monen miehen mielestä se tuntuu käsittämättömältä. Kun heille riittää se, että nainen on edes kelvollisen näköinen ja muulla ei ole merkitystä, niin kuulostaahan se varmasti omituiselta, kun naiset etsivät yhteensopivuutta, samanhenkistä ihmistä, jonka kanssa on oikeasti vetovoimaa.
Te olette oikeasti deittailun pahimpia ihmisiä joilla ei ole mitään kunnioitusta toisen aikaan. Yleensä sinne treffeille lähdetään edes siltä olettamalta, että tästä voisi tulla jotain mikä ei teidän kohdalla täyty. Jos etsitte vain juttukavereita niin etsikää niitä harrastuksista tai menkää vaikka paikalliseen vanhaintaloon juttelemaan.
Lopettakaa muiden ihmisen ajan tuhlaaminen, kun viihdytte mieluummin sinkkuina.
Tätä itsekin ihmettelen, että ihmiset, jotka julistavat olevansa niin onnellisesti sinkkuja kuitenkin käyvät treffeillä ja koskaan ei tietenkään etsitä mitään. Jokin ei nyt täsmää.
Onnellisesti sinkku voi olla ihan hyvin avoin uusille kavereille, deiteille, seksille, rakastajalle ja oikean tyypin kohdatessa myös sitoutumiselle.
Tietenkin. Mitä ihmeellistä tuossa nyt on?
Etsikää niitä kavereita harrastuksista. Kunnioittakaa niiden ihmisten aikaa, jotka oikeasti etsivät todella parisuhdetta ja kumppania. Älkää tuhlatko heidän aikaa.
Mitä kohtaa tekstistä et ymmärtänyt?
Jos henkilö on avoin sitoutumiselle, niin miksi ihmeessä pitäytyisi jossain pelkkien kavereiden tapaamisessa ja välttelisi muita xD
No nämä henkilöt eivät ole olleet avoimia sitoutumisella. Mitä kohtaa tässä et ymmärrä? Jos ei sitoutuminen edes ole mielessä niin hankkikaa niitä juttukavereita harrastuksista ja kunnioittakaa niiden aikaa, jotka oikeasti etsii sitä sitoutumista. Ei pitäisi olla tämän vaikeampaa.
Vai oletko joku ihmeen narsisti ja koet, että sinulla on oikeus muiden ihmisen ajan tuhlaamiseen?
Nyt on kyllä melkoiset ääripäät lähteneet treffeille. En jaksaisi noin tuppisuuta miestä, mutta rehellisesti sanoen nainenkin vaikuttaa tässä tyhjän jaarittelijalta. Mutta joo, treffien ideahan tässä totetutuu. Nähdään ollaanko lainkaan samalla aaltopituudella ja tässä nyt ei olla. Pitää myös muistaa, että hiljaisestakin voi kuoriutua juttelija oikeassa seurassa.