Miksi 80-luvulla Suomessa tehtiin niin masentavia elokuvia?
Katsoin eilen Mikko Niskasen elokuvan Ajolähtö ja voi jestas miten ällöttävä olo siitä kurjuudesta tuli. Mikä ihme on saanut tekemään tuollaista? Onko elämä oikeasti ollut noin p**seestä vai onko tuossa matkittu jotain 70-luvun amerikkalaisia elokuvia?
Erityisesti huvittaa kun nykyään saa melkein päivittäin kuulla miten toivotonta ja ankaraa aikaa nykyään eletään, miten kurjasti nuorilla on asiat. Sille on melkein pakko nauraa kun eihän tänä päivänä voisi kuvitellakaan, että tuollaisia elokuvia uskottavasti tehtäisiin.
Kommentit (7)
INCELit oli keksitty jo tuolloin. Mitä tuossa muka on poikkeuksellista nykyaikaan verrattuna? Ehkä se, että töitä kuitenkin löytyi jostain, toisin kuin nyt.
Yhdellä kolmesta meni mukavasti. Yksi kolmesta ryyppäsi itsensä rappiolle ja yksi tappoi itsensä. Näinhän se nykyäänkin näillä syrjäytyneillä uusnasseilla menee.
Elokuvasäätiö ei sustunut rahoittamasn Speden Turhapuro rainoja?
Oli just noin ankeaa ja on nytkin. Katsokaa itseänne.
Aika kultaa muistot ja on toki helppo unohtaa ne ikävät asiat. Olen syntynyt ja kasvanut kuvauspaikkakunnalla ja esim. luokkakaverin veli tappoi toisen luokkakaverin veljen. Tekijä ja uhri olivat yläkoulun ylimmällä luokalla, käyttivät kamaa ja viinaa. Olivat tarkkailuluokalla. Itseasiassa se kaikki oli kuin Ajolähdön ja Täältä tullaan elämän yhdistelmä.
Elettiin ydinsodan pelossa, koska kylmä sota oli kylmimmillään, NL voimissaan ja Yhdysvaltoja johti törppö äärioikeistolainen näyttelijä Ronald Reagan.
Minulle on aina väitetty, että suomalainen kansanluonne on melankolinen ja masentunut. Elokuvissa tätä kuvattiin erityisen inhorealistisesti. Paitsi tietysti Uuno Turhapuro-elokuvissa, joita kriitikot jaksoivatkin haukkua.
Jokainen elokuva edustaa aikakauttansa ja ihan riippumatta siitä, mistä aikakaudesta itse elokuva kertoo. 80-luvun alkupuoli oli vähän sellaista inhorealismin aikaa ja se heijastui myös elokuviin.
Vierailija kirjoitti:
Ajolähtö on klassikko eikä lainkaan masentava. Kyllä se on esikuvana monille uudemmille elokuvillekin. Täältä tullaan elämä on toinen aikansa onnistunut kuvaus.
Joo Täältä tullaan elämä on toinen yhtä masentava kasarileffa. Tosin siinä sentään on traagisesta lopusta huolimatta jokin toivon pilkahdus. Ajolähdössä ei ole yhtään mitään, pelkkää kurjuutta kurjuuden päälle.
Ajolähtö on klassikko eikä lainkaan masentava. Kyllä se on esikuvana monille uudemmille elokuvillekin. Täältä tullaan elämä on toinen aikansa onnistunut kuvaus.