Kuka ihme muka tykkää jazzista?

Vierailija kirjoitti:

Ihminen joka väittää pitävänsä jazzista on valehteleva kana. Mitään ei musiikista tajuta mutta isot musiikkipojat sanoo että jazzista tykkää vain viisaat niin johan ollaan faneja ja kirkumassa kuinka jos ei tykkää jazzista on tyhmä. Huutista pelleille.

Niin tai mennään Porin Jazzeille näyttäytymään ja esittämään fiksua, vaikka korvat rai*kaantuu siitä jumputus-ulinasta.

Ihmettelisit ennemmin vaikka sitä, miten jotkut jaksaa kuunnella baarikaraokea. 

Jazzista joko tykkää tai sitten ei tykkää. Sama homma rapissa.

Minä taas ihmettelen miten jengi voi kuunnella sitä tietokoneen luomaa autotunemölinää ja naputusta. Eihän siinä ole mitään musiikin nyansseja mukana ja koukkuja. Laitan minkä tahansa Toton biisin soimaan ja edelleen se on nykymusiikin huippua kevyen rocking saralla. Aina ei tartte kuunnella niiden Africaa.

Vai ettei jazzissa ole melodiaa? Jazz-musiikkiahan voisi luonnehtia vaikka niin, että siinä koko bändi (joskus myös yleisö) keskustelee livenä, että mikähän se melodia tänään olisi. Äärimmäisen nautinnollista pelkän kuulijankin roolissa.

On tietysti välillä tullut kuultua leipääntyneitä robottiesiintymisiäkin ja muuta skeidaa.

Jazz ja Blues on ihan huippua, nuorempana en tykännyt, näin vähän vanhempana tykkään ja paljon. Varsinkin Blues seksin aikana on jotain aivan uskomatonta

N48

Vierailija kirjoitti:

Kuka kuuntelee konemusiikkia? Sielutonta päänsärkykamaa.

Sano muuta, sähkökitara on kanssa kone.

Vierailija kirjoitti:

Jazz ja Blues on ihan huippua, nuorempana en tykännyt, näin vähän vanhempana tykkään ja paljon. Varsinkin Blues seksin aikana on jotain aivan uskomatonta

N48

Minä en halua kuunnella seksin aikana muuta kuin omaa ja partnerin huohotusta ja läähätystä. Musiikki pilaa tunnelman, oli tyyli mikä hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatsia on monenlaista. Kuunteleppa 1930-1950 lukujen klassista jatsia.

Ei sekään uppoa. Jazz on kuin joku tehosekotin tai linkousohjelma, pistää melodiat sekasin. 

Tai se tunnelma on sekava ja ankea.

Sinun aivokapasiteettisi vain ei riitä.

Jos vanha, svengaava jazz on liian mutkikasta, on kyllä vähän hidas.

Vierailija kirjoitti:

Vai ettei jazzissa ole melodiaa? Jazz-musiikkiahan voisi luonnehtia vaikka niin, että siinä koko bändi (joskus myös yleisö) keskustelee livenä, että mikähän se melodia tänään olisi. Äärimmäisen nautinnollista pelkän kuulijankin roolissa.

 

On tietysti välillä tullut kuultua leipääntyneitä robottiesiintymisiäkin ja muuta skeidaa.

...mutta ilmeisesti epäonnistuvat keskustelussaan, kun sitä säveltä ei lopulta löydy, sama jumputus ja duudi-duudi jatkuu vaan...

Minulla on unelma: että jonain päivänä tällä palstalla voitaisiin keskustella. Trollaamisen, nälvimisen, ym. sijaan.

Ei jazz kuulijalta mitään tutkintoja vaadi. Uteliasta heittäytymistä kyllä, niin kuin muukin musiikki. Spotify-poppiin kun heittäytyy, niin siinä vain tulee pohja äkkiä vastaan, voi lyödä päänsä. Dzäässissä ja monessa muussa jutussa on sitten enemmän syvyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on unelma: että jonain päivänä tällä palstalla voitaisiin keskustella. Trollaamisen, nälvimisen, ym. sijaan.

 

Ei jazz kuulijalta mitään tutkintoja vaadi. Uteliasta heittäytymistä kyllä, niin kuin muukin musiikki. Spotify-poppiin kun heittäytyy, niin siinä vain tulee pohja äkkiä vastaan, voi lyödä päänsä. Dzäässissä ja monessa muussa jutussa on sitten enemmän syvyyttä.

Mä en kyllä nälvimistä tai trollaamista ole löytänyt tästä ketjusta. Vahvoja mielipiteitä kyllä jazzista. 

En tykkää että jazzin kritisoijia pidetään suunnilleen joinain tyhminä juntteina jotka eivät vaan tajua sen hienouksia.

Ei, vaan jos kuulostaa ankealta, niin se on ankeaa, oli siinä säveltämässä vaikka mikä nero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on unelma: että jonain päivänä tällä palstalla voitaisiin keskustella. Trollaamisen, nälvimisen, ym. sijaan.

 

Ei jazz kuulijalta mitään tutkintoja vaadi. Uteliasta heittäytymistä kyllä, niin kuin muukin musiikki. Spotify-poppiin kun heittäytyy, niin siinä vain tulee pohja äkkiä vastaan, voi lyödä päänsä. Dzäässissä ja monessa muussa jutussa on sitten enemmän syvyyttä.

Mä en kyllä nälvimistä tai trollaamista ole löytänyt tästä ketjusta. Vahvoja mielipiteitä kyllä jazzista. 

 

En tykkää että jazzin kritisoijia pidetään suunnilleen joinain tyhminä juntteina jotka eivät vaan tajua sen hienouksia.

Ei, vaan jos kuulostaa ankealta, niin se on ankeaa, oli siinä säveltämässä vaikka mikä nero.

Totta kai on ankeita jazz-biisejä ja -esityksiä siinä missä muitakin. Genret on luokittelua, ei arvottamista (vaikka toki luokittelussa voi kulkea mukana vähän arvottavaakin sävyä, mietitään vaikka luokkia jazz ja humppa). Ja joo, ehkei nyt ihan trollaamista, ainakaan semmoista, millaiseksi se tällä palstalla usein yltyy, mutta voisihan sitä välillä vähän iisimminkin ilmaista asiansa.

Minä tykkään hirveästi ns. valkoisesta jazzista, 50-luvun loppua ja 60-luvun alku on ihan huippuaikaa. Taitavaa musisointi, ei liikaa improvisointia, tykkään. Ja tietysti bossa nova Brasiliasta, tuo hillityn intohimon airut.

Noin muuten kuuntelen klassista, elektroa, indie-musaa. Rock on jäänyt kokonaan pois ja poppia kuuntelen satunnaisesti joltain radioasemilta, koska näiden taso on nykyään surkea, rock taisi olla parhaimmillaan 1957-1995, sitten on ollut vaimeaa. Popilla meni vähän pitempään, mutta ihan surkeaa se nyt on. Räppi teki tuhojaan ja autotune viimeisteli asian. Iskelmätkin on nyt parempia kuin rock&pop, vaikka ne ovat niiiin laskelmoituja. 

Vierailija kirjoitti:

Jatsia on monenlaista. Kuunteleppa 1930-1950 lukujen klassista jatsia.

Tätä minäkin rakastan kuunnella!

Vanhan ajan blues-jazz on hurmaavaa. Rakastan.

Sitten sellaista tietynlaista en kärsi kuunnella ollenkaan.

Jazz on yliarvostettua tekotaiteellista hömppää. Joku muusikko taannoin sanoi jotain tyyliin että jazz on ainoa musiikinlaji missä bändillä on hauskempaa kuin yleisöllä

Eihän tollaista päämäärätöntä jamittelua kukaan musiikista ymmärtävä jaksa kuunnella 

Vähän offtopic: Tässä ketjussa on laitettu jazzia ja konemusiikkia vähän minusta turhaankin vastakkain. Myös elektronisesta musasta löytyy genrejä, joilla on paljon yhteistä jazzin kanssa. Tanssimusa on oma juttunsa, mutta itse pidän jazz-diggarina IDM:stä. Esimerkkejä näistä artisteista esim. Boards of Canada, The Future Sound of London, Aphex Twin ja Autechre. Todella emotionaalista musiikkia, etenkin ysärilevyt. 

Tietty drum n' bass on paljosta velkaa jazzille. Laitan LTJ Bukemilta yhden hyvän biisin mikä voi maittaa jazzin ystäville. 

Ei kukaan pohjimmiltaan, tylsää kuunneltavaa. Se vaan on niin hienoa käydä jazzeilla., pyh.

Itse varmaan löysin jazzin 50-60-lukujen vaihteen bossanovan kautta. Laila Kinnunen tulkitsi hienosti bossanovaklassikoita ja Scandia-orkesteri veteli taustat tyylitietoisesti. Täyttä jazzia. Sitten tärmäsin Stan Getzin ja Charlie Byrdin bossanova-levytyksiin. Siitä oli aika lyhyt matka Miles Davisiin. Alkuperäiset bossanovatkin piti sitten kaivaa esiin. Sillä tiellä ollaan vieläkin. Ja koko ajan löytyy hienoa minulle uutta musiikkia. Siitä tosiasn kiitän myös Spotifytä.